Euroopan maat ovat pysytelleet enimmäkseen hiljaa siitä, mitä ne ajattelevat Saksan ja Ranskan ehdotuksesta EU:n elpymisrahastoksi.
Saksa ja Ranska löysivät maanantaina yhteisen sävelen, miten koronasta toipuvia talouksia tuettaisiin. EU-maiden talouden odotetaan supistuvan tuntuvasti kuluvana vuonna. Siksi kasvu aiotaan pumpata liikkeelle lainarahalla, jota EU-maat ottaisivat myös yhdessä. Elpymisrahaa jaettaisin koronasta kärsineille seuduille ja aloille EU-budjetin yhteydessä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei halua kommentoida esitystä, ennen kuin on nähnyt komission esityksen ensi keskiviikkona.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kommentoi esitystä tänään torstaina Ylelle.
– Olemme yhteistyöhakuinen EU:n jäsenmaa, mutta poikkeustilanteessakaan ei tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa, Kulmuni sanoo.
Kulmuni ei ota kirjallisesti lähettämissään kommenteissa suoraa kantaa Merkelin ja Macronin esitykseen vaan sanoo Suomen odottavan komission esitystä.
– Selvää on, että Merkelin ja Macronin esitys ei tule sellaisenaan menemään läpi. Esitys syventäisi yhteisvastuita merkittävästi. Olisi myös iso periaatteellinen kysymys antaa avustuksia lainan sijaan, Kulmuni arvioi.
Kulmunin kommentit ovat samansuuntaisia kuin unionin tiukinta linjaa edustavien maiden valtiovarainministereillä. Suomen valtiovarainministeri jättää kuitenkin lopullisen kantansa auki.
Ranskan ja Saksan sopu avaa tien EU:n yhteiselle velalle
Saksan ja Ranskan ehdottama elpymisrahasto ottaisi markkinoilta lainaa. Potti jaettaisiin samoin periaattein kuin muitakin EU:n budjettirahoja budjetin eri ohjelmissa jaetaan. Jotkut maat hyötyisivät enemmän, toiset vähemmän.
Lainan takaisinmaksun jäsenet hoitaisivat samassa suhteessa, kuin niiden talous on EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Maksuosuuteen ei vaikuttaisi se, paljonko rahasta on hyötynyt.
Tarkkoja yksityiskohtia esityksestä ei ole julkaistu, mutta Ranskan presidentin kanslian tiedotteessa kerrotaan tavoitteista ja ehdoista. Raha tukisi esimerkiksi digisiirtymää ja vihreämpää taloutta.
Ehdotus on tärkeä, koska siinä kohtaavat unionin kaksi suurinta maata ja kahden eri leirin edustajat. Ranska on koronasta eniten kärsineitä maita, jotka ovat vaatineet unionia apuun ja lisää yhteistä vastuuta taloudesta. Saksa taas on tähän asti ollut tiukasti yhteistä lainanottoa vastaan.
Kun nämä kaksi maata aiemmin ovat vaikeissa kysymyksissä löytäneet yhteisen näkemyksen, muut maat ovat yleensä pystyneet hyväksymään sen.
Lue myös: Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian
Mullistavaa sovussa on se, että EU siirtyisi rahoittamaan yhteistä budjettiaan osin lainarahalla. Tähän asti kukin maa on ottanut lainaa omissa nimissään. Unionin yhteiset vakausrahastot, jotka luotiin talouskriisissä, taas ovat avustaneet pulaan joutuneita maita lainaohjelmilla, joissa tukea saaneet maat maksavat lainansa takaisin.
Ylen tiedot: komission esitys muistuttaa Saksan ja Ranskan ideaa
Ylen hallitus- ja EU-lähteistä saamien tietojen mukaan komission valmistelema esitys muistuttaa Saksan ja Ranskan esitystä.
Tämä komission tulevasta esityksestä tiedetään nyt:
Eduskunta saa rahaston pureskeltavakseen 3.6.
Jotta talous saadaan kuopasta mahdollisimman nopeasti, myös rahaston perustamisella on kiire. Kun ehdotus saadaan komissiolta ensi viikon keskiviikkona, hallituksen EU-asioista vastaavat ministerit ottavat siihen kantaa jo samalla viikolla.
Keskiviikkona 3.6. hallitus muodostaisi siihen yhteisen kannan, joka menisi eduskuntaan. Sen jälkeen kuultaisiin, voiko Suomi perustuslakinsa mukaan hyväksyä tämäntyyppisen esityksen. Yhteisen päätöksen unioni tekisi juhannuksena.
Ylen tietojen mukaan Suomessa hallitus on keskustellut asiasta alustavasti. Yhteisvastuun kasvattaminen sopii yleensä helpommin vasemmistopuolueiden kuin esimerkiksi keskustan linjaan. Päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty, koska koko esitystä ei vielä ole.
Iso epävarmuus liittyy perustuslain tulkintaan. Suomi voi osallistua rahastoon vain, jos se sopii Suomen perustuslakiin ja eduskunta niin päättää. Myös hallitusta arveluttaa, miten rahasto sopii yhteen Suomen periaatteiden kanssa.
EU on määrännyt jo 500 miljardilla lääkkeitä koronakriisiin. Ne kasvattavat unionin yhteisvastuuta, ja myös Suomen vastuut kasvavat. Perustuslakivaliokunta on suhtautunut siihen varauksellisesti. Hallitus listasi Suomen sitoumuksien tarkat summat, jotka hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli tällä viikolla.
Toisaalta Suomen talous voi kasvaa vain, jos Euroopassa riittää kysyntää. Jos koronan jälkeen Etelä-Euroopan suurten EU-maiden talous romahtaa, se kääntyy myös Suomen talouden harmiksi.