Linja-autoista katosivat matkustajat maaliskuun puolivälissä, kun koronaviruksen leviämisen estämiseen liittyvät monet rajoitukset alkoivat vaikuttaa laajasti ihmisten liikkumiseen.

Nurmijärvellä toimiva Korsisaari liikennöi normaalisti kymmenillä vuoroilla kunnan ja Helsingin väliä. Normaalisti kesä on myös erittäin vilkas sesonki tilausajoille. Ei enää.

– Kaikki tilaukset hävisivät muutamassa päivässä. Nyt noin 150 autostamme kuutisenkymmentä on otettu pois liikenteestä. Lisäksi lomautettuna on hieman yli 60 henkilöä, kun koko henkilöstömäärämme on jonkin verran yli kaksi sataa henkilöä, Korsisaari-konsernin toimitusjohtaja Antti Korsisaari kertoo.

Tilanne on yhtä synkkä kautta Suomen. Linja-autoliiton huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan tilausliikenne seisoo tällä hetkellä kokonaan lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla (87 kpl) yhtiöillä.

Yhtään paremmalta ei näytä syksylläkään, valtaosalla tilauskirjat ovat käytännössä typötyhjät useita kuukausia.

Tilausliikenteen lisäksi Rovaniemellä toimiva Kutilan Liikenne ajaa koulukuljetuksia kolmen kunnan alueella ja linjaliikennettä muun muassa Rovaniemen ja Oulun välillä.

Tilausliikenne ei tietenkään ole ainoa linja-autoyritysten tulon lähde, mutta erittäin tärkeä se on hyvin monelle yritykselle varsinkin maakunnissa.

– Meillä on merkattuna yksi tilausajo seuraavan kerran syyskuussa, Kutilan Liikenteen toimitusjohtaja Pertti Kutila sanoo.

Kesällä ei ole koululaiskuljetuksia, jotka ovat monen pienen linja-autofirman runkotulo maakunnissa. Nyt tämä tulo katkesi hyvin pitkäksi toviksi, kun koulut suljettiin.

Ilman tukea syksystä tulee synkkä

Linja-autoliitossa on laskettu, että yritysten menetykset ovat olleet kevään aikana kaikkineen kymmeniä miljoonia euroja.

Monen muun toimialan tavoin, linja-autoyrityksetkin toivovat valtiolta suoraa tukea, jonka avulla ala välttyisi konkurssien sumalta syksyllä.

– Linja-autoala odottaa tukitoimia erityisesti työllistämistä ja tämän perusliikenteen tarjoamista varten. Jos niitä ei tule, niin odotettavissa on erittäin vaikea syksy, Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä sanoo.

Kun koululaiskuljetukset pysähtyivät, katkesi samalla monen maaseutupitäjän ainoa bussiyhteys kuntakeskukseen.

Näitä linjoja ajetaan kuntien ja ELY-keskusten tukemana. Neuvottelut menetysten korvaamisesta ovat monin paikoin jumissa.

– Tuntuu, että tältä [ELY-keskusten] tasolta ei oikein tahdo löytyä eväitä ratkaisuun. Vaadittaisiin ylemmältä tasolta, Liikenne- ja viestintäministeriöstä tai Traficomista tai valtiolta ylipäätään jonkinlaista puuttumista tähän asiaan, että olisi jonkinlainen mahdollisuus saada kompensaatiota, Antti Korsiaari sanoo.

Linja-autoliitolla on samansuuntainen näkemys ELY-keskusten toiminnasta.

– On ollut hyviäkin esimerkkejä vastaan tulemisesta yrittäjien ahdingossa. Toivomme kuitenkin vahvempaa koordinaatiota valtion sisäisessä toiminnassa niin, että ELY-keskukset toimisivat johdonmukaisemmin ja ottaisivat huomioon, että tämä on erittäin vaikea ja poikkeuksellinen tilanne koko alalle, Mika Mäkilä sanoo.

Sähköpostit pyörivät virkamieheltä toiselle

Pertti Kutilaa on turhauttanut, että asioita siirrellään kunnissa virkamieheltä toiselle eikä kukaan tunnu ottavan yrittäjän pyyntöihin kantaa, saati vastuuta.

– Tuli vain lyhyt ilmoitus sähköpostiin, että koulukuljetukset lopetetaan ja laskutus lopetetaan. Sähköposteja pyöritellään virkamieheltä toiselle, kun tärkeintä olisi päästä neuvottelemaan saman pöydän ääreen siitä, mitä olisi tehtävissä, Pertti Kutila sanoo.

Niin, miksi kunnat ovat haluttomia edes neuvottelemaan?

Siihen kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko ei halua ottaa kantaa, koska kunnat päättävät asioistaan itsenäisesti.

Huikko muistuttaa, että Kuntaliitto laati Suomen Yrittäjien kanssa jo kriisin alussa suositukset, miten toimia tässä poikkeustilanteessa.

– Niissä painotettiin sitä, että osapuolet pyrkisivät etsimään sellaisia ratkaisuja, jotka aiheuttaisivat mahdollisimman vähän vahinkoa puolin ja toisin. Olisi hyvä, että näitä tilanteita käydään yhdessä läpi ja katsotaan, mitä on tehtävissä, Katariina Huikko sanoo.

Kutilan Liikenne ja Korsisaari ovat vailla kompensaatioita, ja niin on hyvin moni muukin linja-autoyritys, kuten oheinen kuva kertoo. Kysymykseen vastasi reilut 70 yritystä.

Kuntaliitossa ei haluta ottaa kantaa siihen, miksi korvauksia maksetaan nihkeästi.

– Nämä ovat aina tapauskohtaiseen harkintaan perustuvia sopimustulkintatilanteita. Kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin pätevää yhdenmukaista linjaa ei ole mahdollista antaa, Katariina Huikko toteaa.

Pertti Kutila on kuullut, että jotkut pohjoisen kunnat ovat korvanneet yrittäjille 30 – 40 prosenttia sopimuksen arvosta. Toisaalla taas korvauksia on voinut saada taksiyrittäjä, mutta ei linja-autoyritys.

– On tätä aika vaikea käsittää. Yritys täyttää tänä vuonna 70 vuotta; oli vähän toiset suunnitelmat sen juhlistamiseksi kuin tämä, mikä nyt näyttää olevan edessä, Pertti Kutila sanoo.

Linja-autoliiton jäsenyrityksistä valtaosa on pienehköjä, enintään parinkymmenen auton yrityksiä. Ala työllistää noin 12 000 henkilöä.

Lue lisää:

Kesälomaa voi viettää koronasta huolimatta – selvitimme, mitä kannattaa tietää, jos suunnittelee reissua kotimaassa

Ministeri Tytti Tuppurainen Finnairin tuesta: "Siihen ei voi sitoa mitään ehtoja" – Valtio haluaa auttaa lentoyhtiön yli kriisistä