Yli 50 maata Aasiasta Eurooppaan ja Amerikkaan vaatii kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla koronapandemian torjumiseksi huolimatta siitä, ettei Maailman terveysjärjestö ole tällaista suositusta antanut.

Terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetuista hengityssuojaimista ja kirurgisista suu- ja nenäsuojuksista on kiistämättä hyötyä, mutta niistä on maailmalla pulaa. Sen sijaan kankaisten maskien valmistajia ja valmistusohjeita on riittämiin. Ihmisiä suositellaankin käyttämään paremman puutteessa niitä.

Et ehkä suojaa itseäsi tartunnalta käyttämällä ei-ammattimaista suojaa, mutta vähennät riskiä tartuttaa tauti muihin, perustellaan.

Koronapandemian aluksi moni maa tyytyi WHO:n linjaukseen, jonka mukaan tavalliset terveet ihmiset eivät tarvitse maskia. Pandemian edetessä maa toisensa jälkeen on muuttanut kantaansa ja suosittelee tai vaatii suojaa suun ja nenän eteen julkisilla paikoilla aina tai tietyissä tilanteissa

.

Maskikuvat maailmalta ovat saaneet Suomessa monet tuntemaan olonsa epämukavaksi. Miksi meitä ei vaadita suojelemaan toisiamme peittämällä nenä ja suu edes huivilla?

Suomi ei kuitenkaan ole yksin. Samanlainen linjaus on tehty myös Tanskassa ja Norjassa, jotka muistuttavat monessa suhteessa Suomea – myös siinä, miten hyvin ne ovat koronaviruksen kanssa pärjänneet.

Norjassa on vahvistettu runsaat 8 100 tartuntaa ja 232 ihmistä on kuollut. Tanskassa tartuntoja on todettu runsaat 10 700 ja kuolleita on 537. Molemmat maat ovat nyt alkaneet avata varovasti yhteiskuntaa, kuten Suomikin.

Myöskään Ruotsissa maskin käytöstä ei ole annettu suositusta tavallisille ihmisille, mutta siellä rajoitukset ovat muutoinkin lievemmät ja tautitilanne täysin eri suuruusluokkaa.

Maskilinja: Ei suositusta

Kyse ei ole siitä, etteikö kyseisillä mailla olisi kasvomaskilinjausta. Ne ovat linjanneet, etteivät ainakaan tässä vaiheessa anna suositusta, jonka mukaan terveiden ihmisten tulisi käyttää kasvomaskia muualla kuin terveydenhuolto- ja hoivatyössä.

Yksi peruste on se, että halutaan varmistaa ammattimaisten hengityssuojainten riittävyys niille, jotka ovat työssään tekemisissä sairaiden tai riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Vaihtoehdoksi on moniaalla valittu kankainen suusuoja, mutta sitäkään maat eivät ole suositelleet.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö antoi oman linjauksensa 18. huhtikuuta. Siinä korostettiin, ettei kangasmaskin käyttö ole kuitenkaan kiellettyä.

Tanskan terveysviranomainen Sundhedsstyrelsen puolestaan ei suosittele, että terveet ihmiset yleisesti käyttäisivät suu- tai kasvomaskia.

Norjassa katsotaan, ettei ole tieteellistä perustetta suositella maskien laajaa käyttöä terveille tavallisille ihmisille tässä tilanteessa, kun oireettomien viruksenkantajien määrä on maassa suhteellisen pieni. Suositusta voidaan kuitenkin muuttaa, jos tartuntamäärät kasvavat, sanoo kansanterveysinstituutti FHI nettisivuillaan.

Myöskään Tanskan linja ei ole jäykkä: Maassa on käynnistetty tutkimus, jossa selvitetään, voiko koronavirusta torjua tehokkaasti näinkin yksinkertaisella ja halvalla keinolla. 3 000 koehenkilöä käyttää maskia kuukauden ajan aina julkisilla paikoilla liikkuessaan, kun taas 3 000 ihmisen verrokkiryhmä kulkee ilman maskia.

Suomen tavoin maskien käyttö puhuttaa ja jakaa mielipiteitä myös Norjassa ja Tanskassa.

Hyötyjä ja haittoja

Perustelut sille, ettei maskin käyttöä suositella tavallisessa elämässä liittyvät ennemminkin hyötyjen, haittojen ja kustannusten punnintaan kuin sen kiistämiseen, etteikö kangasmaskistakin voisi olla jossakin tilanteessa hyötyä.

Ensinnäkin muiden kuin ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen maskien suojauskyky on heikompi kuin ammattilaismaskien eikä niiden hyödyllisyydestä ole riittävää näyttöä.

Toiseksi maskia täytyy käyttää oikein, jotta se suojaisi. Se täytyy laittaa, poistaa ja hävittää oikein. Suojauskyky heikkenee, jos maski kostuu. Maskit voivat myös tuudittaa väärään turvallisuuden tunteeseen, toteavat sekä Tanskan että Norjan terveysviranomaiset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkärit antavat maskinteko-ohjeita julkisesti. Kööpenhaminan yliopiston virologian professori Allan Randrup Thomsen puolestaan sanoo, että kotitekoiset maskit saavat hänen hiuksensa lähes nousemaan pystyyn, koska ne antavat väärän turvallisuuden tunteen.

Niitä pitää keittää usein eikä ole varmaa, että ne pitävät viruksen poissa, hän sanoo Jydske Vestkysten -lehden mukaan.

"Tiuhaan asutuilla alueilla eri tilanne"

Euroopan tautivirasto ECDC katsoo, että maskien yleinen käyttö ruuhkaisilla alueilla voi auttaa hidastamaan tartuntojen leviämistä.

Norjan terveysministeri Bent Høie haluaa katsoa, miten hyvin norjalaiset pystyvät pitämään turvavälit.

– Se on paljon helpompi keino, hän sanoo The Local -lehden mukaan.

Norjan kansanterveysinstituutin tutkija Petter Elstrøm huomauttaa, että maskien käyttö on paljon oikeutetumpaa tiuhaan asutuilla kaupunkialueilla kuten Aasian suurkaupungeissa.

– Tilanne on erilainen Oslon ja Shanghain metroissa, hän totesi huhtikuussa Verden Gang -lehdelle.

Maski maksaa ja on epämukava

Myös Tanskan kasvomaskitutkimusta tekevä kardiologian professori Henning Bundgaard sanoo, että hän pitää oikeana Tanskan varovaista linjaa.

Hän huomauttaa The Local -lehdelle, ettei kukaan ole todistanut kasvomaskien toimivan sairaaloiden ulkopuolella.

– Ja minusta on rationaalista hankkia todisteet ennen kuin vaadimme ihmisiä käyttämään maskia julkisilla paikoilla sairaaloiden ulkopuolella.

Bundgaard huomauttaa, että maskeista on monenlaista haittaa. Ihmiset voivat tuntea maskin vuoksi olonsa turvalliseksi ja vähentää muita suojautumiskeinoja, kuten turvavälien pitämistä ja käsienpesua.

Lisäksi maskien käyttö häiritsee elämää ja maskit maksavat rahaa.

– Maskia on epämukava käyttää, ihmisten kanssa on vaikea jutella, kun ei näe heidän kasvojaan, ne voivat vaikeuttaa hengitystä raskaassa työssä, emmekä tiedä, kauanko maskit kestävät, Bundgaard sanoo.

Maskitutkimuksesta on odotettavissa tuloksia vasta kesäkuun lopulla. Bundgaardin mukaan maskikysymys ei ole Tanskassa kuitenkaan niin kiireellinen, että maskien käyttöä pitäisi suosittaa ilman todisteita.

Myös Norjassa kartoitetaan tietoja maskien käytön hyödyistä. Koronavirustutkimus etenee koko ajan, ja suositusten muuttaminen on mahdollista, sanoo Petter Elstrøm Norjan kansanterveysinstituutista.

Suomessa THL:n selvityksen piti valmistua kesäkuun lopulla eli samoihin aikoihin Tanskan tutkimustietojen kanssa. Sittemmin selvityksen valmistumista aikaistettiin toukokuun lopulle.

Lisää aiheesta:

Lue tästä uusimmat tiedot koronapandemiasta

VTT tutki: Kangasmaski saattaa suojata muita, mutta ei käyttäjää – maskin materiaalilla suuri vaikutus tehoon

Ylen kysely: Suurin osa suomalaisista ei pidä maskipakkoa tarpeellisena