Vaikka koronapandemia murjoo elinkeinoelämää eri puolilla maailmaa, Suomen kaivokset ovat päässeet kriisistä vähällä – ainakin vielä. Kun monella muualla teollisuuden alalla lomautetaan väkeä, kaivokset ovat toimineet normaalisti tai lähes normaalisti, kerrotaan alan edunvalvontajärjestöstä Kaivosteollisuus ry:stä.
Kittilän kaivos ja Terrafame Oy:n kaivos Sotkamon Talvivaarassa ovat jopa rikkoneet ennätyksiä malmintuotannossa tänä keväänä.
Täysin immuuneja poikkeusoloille Suomen kaivokset eivät kuitenkaan ole, sillä kriisi viivästyttää joidenkin kaivosten investointeja.
Kaivoskoneiden sähköistystä lykätään Sodankylässä
Kevitsan kaivoksella Sodankylässä piti sähköistää kaivoskoneita, mutta hanketta siirretään myöhemmäksi muun muassa siksi, että asiantuntijoita on vaikea saada työmaalle rajoitusten takia.
– Projekti on aloitettu, mutta koronatilanteen takia siihen tulee viivästyksiä. Vielä emme tiedä kuinka pitkä viivästyksestä tulee, Boliden Kevitsan kaivoksen johtaja Henrik Grind sanoo.
Kaivokselle aiotaan rakentaa lähes kahden kilometrin pituinen johdinrata, jota pitkin sähköiset ajoneuvot kulkisivat.
Kriisi vaikuttaa myös Kittilän kaivoksen laajentamiseen. Kultakaivoksella rakennetaan parhaillaan uutta kaivoskuilua. Kaivosta pyörittävän Agnico Eagle Finland Oy:n toimitusjohtajan Jani Lösösen mukaan sen valmistuminen venyy muutaman kuukauden.
– Kaivoskuilua rakentavan kanadalaisen alihankkijan henkilöstö lähti takaisin kotimaahansa 20. maaliskuuta ja he ovat yhä Kanadassa. Suunnitelma oli, että yli kilometrin syvyyteen ulottuva kuilu olisi ollut valmis keväällä 2021, mutta hyvin todennäköisesti käyttöönotto tapahtuu vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Lähes satametrinen nostotorni Kittilään
Lösösen mukaan viive voi lisätä kustannuksia, sillä malminnostoa pitää jatkaa kumipyörien päällä suunniteltua pidempään. Kun kaivoskuilu aikanaan valmistuu, se toimii eräänlaisena hissinä, jonka avulla malmia nostetaan maan uumenista. Osana järjestelmää kuilun päälle rakennetaan lähes sata metriä korkeaa nostotornia. Kaivoksella laajennetaan myös rikastamoa.
Viivästyksestä huolimatta Lösönen luottaa siihen, että noin 160 miljoonan euron laajennusinvestointi saadaan lopulta vietyä loppuun, vaikka kriisi onkin pienentänyt emoyhtiön kassavirtaa.
– Valtaosa Agnico Eagle Minesin tuotantokapasiteetista on Kanadassa ja jonkin verran Meksikossa. Siellä emoyhtiön tuotantoa on jouduttu tilapäisesti sulkemaan koronakriisistä johtuen ja se on vähentänyt tuloja.
Talvivaaraan nousee akkukemikaalitehdas
Vielä suurempi kaivosalan investointi on Sotkamon Talvivaarassa, jonne Terrafame Oy rakentaa parhaillaan akkukemikaalitehdasta. Noin 240 miljoonan euron investoinnin pitäisi valmistua kuluvan vuoden lopulla.
– Kriisi ei ole vaikuttanut tuotantoon eikä investointiin ainakaan vielä. Suomelta oli hyvä päätös avata EU:n sisärajoja, sillä moni laitetoimittajistamme on Euroopassa, Terrafame Oy:n toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen kiittelee.
Koronatapauksia on raportoitu Suomen kymmeniltä kaivoksilta vain muutama.
Monen metallin hinta laski, kullan nousi
Kaivosten toimintaan ei ole vaikuttanut sekään, että monien metallien markkinahinnat ovat laskeneet.
– Nikkelin, sinkin, koboltin ja kuparin kysyntä on ollut normaalia pienempää maailmalla. Toisaalta nikkelikaivoksia on muualla maailmassa suljettu koronan takia, Terrafamen Lukkaroinen kertoo.
Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela sanoo, että kaivosten tuotteet menevät kaupaksi, jos sulatot pitävät ovensa auki.
– Hinnat tosin voivat pudota reippaastikin.
Kulta on poikkeus, sillä sen hinta on noussut. Hinta alkoi kohota tosin jo vuosi sitten, kauan ennen kuin koronasta edes tiedettiin.
– Kulta on eräänlainen turvasatama. Kun öljyn hinta sukeltaa, kulta nousee ylös ja toisin päin, Suomela toteaa.
Siilinjärven kaivos ei hätkähdä koronasta
Suomesta löytyy Kittilän lisäksi ainakin toinen kaivos, jonka tuotteiden hinta ei ole laskenut. Se on Yara Suomi Oy:n fosfaattikaivos Siilinjärvellä. Siilinjärven malmista rikastetaan apatiittia, josta tehdään fosforia lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi. Lopputuotteet näkyvät ihmisten ruokapöydissä.
– Olemme eri asemassa kuin monet muut metallikaivokset, koska olemme ruokatuotannon alkulähteillä, Siilinjärven kaivoksen johtaja Antti Savolainen sanoo.
Savolainen lisää, että kriisi ei ole vaikuttanut kaivoksen avolouhoksen laajentamishankkeeseen Siilinjärvellä.
Kaivosteollisuus odottaa, että koronapandemia hellittäisi ja talous lähtisi maailmanlaajuisesti uuteen nousuun.
– Se menee helposti ensi vuoden puolelle. Kaivostuotannossa pääsemme ehkä hivenen helpommalla kuin muussa teollisuudessa, edellyttäen, että markkinat avautuvat ja investointivaihe alkaa. Suurena huolena on, mitä tapahtuu lähikuukausina, Kaivosteollisuus ry:n Suomela pohtii.
Lue myös:
HS: Hallitukselta yrityksille luvassa satojen miljoonien eurojen "yleistuki"