Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi eduskunnalle keskiviikkona pääministerin ilmoituksen koronakriisin johtamisesta.

Oppositiopuolue kokoomus oli pyytänyt pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta sekä sosiaali- ja terveysministeriön poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä, joka jäi kuitenkin eduskunnassa sivurooliin.

Marin sanoi heti eduskuntakeskustelun aluksi, että vielä alkuvuodesta ei osattu aavistaa miten syvä kriisistä tulisi.

– Epidemia on yllättänyt myös meidät, Marin myönsi.

Marin sanoi, ettei Suomessa voida vielä huokaista helpotuksesta, koska on vielä paljon sellaista mitä koronaviruksesta ei tiedetä. Hän korosti, että tilanne on vakava eikä vaara ole ohi, ja rajoituksia pitää purkaa hallitusti.

Marinin mukaan tavoitteena on yhä hillitä viruksen leviämistä, turvata terveydenhoidon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia. Hän sanoi, että hallitus neuvottelee sunnuntaina muun muassa taudin etenemisen toiseen vaiheeseen siirtymisestä.

– Vaikka onnistuisimme tukahduttamaan taudin Suomesta, on mahdollista, että se palaa myöhemmin takaisin, Marin varoitti.

– On selvää, ettemme selviä kriisistä vaurioitta. Pyrimme toiminaan niin, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet, mutta ne jättävät väistämättä jälkensä.

Marin: Mietin päivittäin voisiko johtaminen olla parempaa

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että Suomessa on onnistuttu isossa kuvassa.

– Aivan yhtä selvää on se, että kriisin operatiivisessa hoitamisessa on tehty virheitä, Orpo aloitti puheenvuoronsa.

Marin sanoi miettivänsä päivittäin, voisiko kokonaisuutta johtaa paremmin, jotta ihmisille aiheutettaisiin vähemmän kärsimystä.

– Kun olen kertonut mistä virheet johtuvat, kertomukset on leimattu selittelyksi tai syyttelyksi jotakin kohtaan, Marin valitti.

Hänen mukaansa kriistilanteessa nähdään, että organisaatiorajat aiheuttavat ongelmia, vaikka asia ei ole uusi. Hän sanoi, että jotkut virheet ovat vakavia, ja viittasi poliisitutkintaan Huoltovarmuuskeskuksen maskihankinnoista.

Orpo halusi tietää, miksi koronatestejä ei tehdä niin paljon kuin voitaisiin. Hän vaati hallitusta ottamaan yksityiset yritykset enemmän avuksi, mitä halusi myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ihmetteli, miksi eduskuntasalissa elää käsitys, että testausta tehtäisiin vain julkisin voimin.

Marin: Miten hallituksen ja kokoomuksen strategiat eroavat?

Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) halusi tietää mikä on hallituksen tavoite ja strategia koronakriisin voittamiseksi. Myös kansanedustaja Antti Häkkänen (kok.) toivoi, että hallituksen suunnitelmat olisivat kirjallisesti nähtävissä.

Marin kysyi, miten hallituksen ja kokoomuksen strategiat eroavat toisistaan ja muistutti, että opposition kanssa on tehty yhteistyötä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi, että ydinasia on se, mihin ollaan menossa. Hän viittasi julkisiin asiantuntijapuheenvuoroihin, joissa on puhuttu taudin hallitusta leviämisestä. Mykkäsen mukaan kokoomus on halunnut taltuttaa taudin tasolle, jossa tartuntoja voidaan jäljittää.

Kokoomuksen Arto Satonen oli toisaalta huolissaan koronarajoitusten talousvaikutuksista. Hän pohti ollaanko lähempänä sitä, että inhimillinen hinta rajoituksille on kovempi kuin niistä luopumiselle.

Keskustan Joonas Könttä tulkitsi puheita niin, että hallituksen ja kokoomuksen strategioissa ei ole eroa.

Marin korosti sitä, että kun Suomessa siirrytään pois rajoitustilanteesta, ihmisille tarvitaan selkeämpää ohjeistusta.

– Olemme sääntöuskovaista kansaa, Marin sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio arvosteli, että tilanne ei ole hallinnassa, koska "kuolleita on satoja". Tavio kehotti katsomaan sen sijaan Uutta-Seelantia, jossa tilanne on hänen mukaansa hyvä.

Tavion mielestä koronakriisin alussa olisi pitänyt toimia niin, että Suomessa olisi jätetty auki vain kaupat ja apteekit. Hän kysyi miksi taudin annetaan levitä nyt edes hitaasti.

Halla-aho: Kriisi nostanut haavoittuvuudet esiin

Marin kertoi myös, että suojavarusteiden saatavuuden parantamiseksi tehdään kovasti töitä. Hän sanoi, että varustetason pitäisi olla paljon korkeampi, eikä koronan vaatimaan suojavarusteiden tarpeeseen osattu etukäteen varautua.

– Kannan suojavarustetilanteesta kovaa huolta, Marin sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) myönsi, että virheitä on tehty, mutta hänen mukaansa niistä on myös opittu. Pekonen lupaili, että kotimainen suojavarustetuotanto on pääsemässä vauhtiin.

Oppositiojohtaja Halla-aho sanoi, että kriisi on nostanut esiin monia haavoittuvuuksia, kuten pitkät hankintaketjut monilla teollisuuden aloilla ja maatalouden riippuvuuden ulkomaisesta työvoimasta. Hän halusi tietää, haluaako hallitus palata koronaa edeltäneeseen lähtötilanteeseen.

– Ratkaisu on yksinkertainen: tuotetaan mahdollisimman suuri osa tarvitsemistamme asioista täällä kotimaisella työvoimalla, Halla-aho sanoi.

Asiasta kysyi myös Riikka Purra (ps.). Marin sanoi olevansa samaa mieltä, että huoltovarmuuden tasoa pitää nostaa.

Marin: Hallitus on tehnyt virheitä

Marin myönsi heti avauspuheessaan, että hallitus on tehnyt myös virheitä. Hän viittasi muun muassa maahantulijoiden ohjaamiseen Helsinki-Vantaan lentokentällä, yritystukiin ja suojavarusteisiin, joiden saamisessa Marinin mukaan yhä vaikeuksia.

Orpo kiitti, että virheet myönnetään. Marin vakuutti Orpolle, että hallitus on etsinyt ongelmiin ratkaisua.

– Tuotantolinja ei lennä muualta maailmasta maahan vaikka niistä puhuttaisiin täällä joka päivä, Marin arvosteli.

Marin sanoi, että hallitus palaa ensi viikolla ongelmiin saada maatalouden kausityöntekijöitä Suomeen.

– Tässä on yksi iso riski, joka pitää pystyä ratkaisemaan, jotta Suomessa on ruuan tuotantoa myös silloin kun satoa korjataan, Marin painotti.

Orpo arvosteli myös sitä, että ei ole vielä sellaisia yritystukia, jotka osuisivat konkurssiuhan alla olevien yritysten kassaan.

Myös perussuomalaisten Veikko Vallin moitti, että tukea on myönnetty yrityksille, jotka osaavat parhaiten runoilla perusteluja. Hän peräsi elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) vastuuta.

Lintilä vastasi, että eduskuntasalissa kukaan ei ole tehnyt mitään muuta esitystä tukien jakotavoista, jotka on tehty yksimielisesti. Lintilä sanoi, että hänellä on valmius tuoda saliin asetus tukia jakavasta Business Finlandista, jos sellaiseen päädytään.

Kansanedustaja Jussi Saramon (vas.) mielestä koronakriisissä on tehty vain yksi poliittinen virhe, ja se koski yritystukien myöntämistä. Hän jatkoi, että oppositio oli virheessä mukana.

Hallitus selvittää myös alueellista rajoituksista luopumista

Kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) kysyi, luovuttaisiinko rajoituksista eri alueilla eri tahdissa, koska tautitilannekin vaihtelee eri puolilla maata.

– Hallitus käy tätäkin läpi, mutta haasteena on, ettemme aina tiedä miten tauti käyttäytyy. Se on arvaamaton, Marin vastasi.

Marin tarjosi esimerkiksi, että ravintoloiden kohdalla kysyttiin, miksei niitä laiteta kiinni vain pääkaupunkiseudulla. Hän jatkoi, että pian sen jälkeen tilanne muuttui esimerkiksi Kainuussa, jossa todettiin tautitapauksia.

Perussuomalaisten Tom Packalén väläytti ravintoloiden terassien avaamista ensi kuussa. Marin vastasi, että myös ravintoloiden suhteen tavoitteena on siirtyä normaaliin, mutta hallitus kuuntelee asiantuntijoita.

Perussuomalaisten Minna Reijonen taas halusi tietää, voitaisiinko kaikille suomalaisille tehdä vasta-ainetesti.

Kansanedustaja Paula Risikko (kok.) puolestaan pyysi, että hallitus ei päättäisi vielä koulujen avaamisesta.

Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen oli huolissaan siitä, että hoitovelka kasvaa kun ihmiset peruvat lääkäriaikojaan ja kiirettömiä hoitoja on lykätty.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi, että korona-aikana ovat nousseet lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset verkossa.

Marin korosti avauspuheessaan, että laaja yhteistyö on vaikeina aikoina tärkeää ja kiitti myös oppositiota. Marin sanoi myös, että poikkeusoloihin tarkoitettu valmiuslainsäädäntö on uudistettava yhteistyössä eduskuntapuolueiden kesken.

Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen väitti, että Suomi on ollut yksi parhaiten koronan kanssa pärjänneistä kansakunnista. Myös vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi, että Suomi on onnistunut paremmin kuin monet muut maat.

Marin sen sijaan sanoi, ettei halua itse vertailla eri maiden onnistumista keskenään. Hän sanoi vertailua hedelmättömäksi.

Se ei estänyt SDP:n Aki Lindéniä vertailemasta eri maiden kuolleisuutta. Hänen mukaansa Suomessa tilanne on paras 16:n Euroopan maan vertailussa.

Kokoomus ei halunnut välikysymystä

Orpo oli pyytänyt pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta sekä sosiaali- ja terveysministeriön poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä.

Orpo sanoi eduskunnassa viime viikolla, ettei kokoomus halua esittää välikysymystä, sillä Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen. Hänen mukaansa on kuitenkin saatava selvyys asioiden hoidon tilaan erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön osalta.

Eduskuntakeskusteluun on varattu aikaa korkeintaan kaksi tuntia. Marinin kymmenminuuttisen puheenvuoron jälkeen eduskunnan puhemies myöntää vastauspuheenvuoroja.

Eduskuntakeskustelun jälkeen jatkuvassa Ylen koronaerikoislähetyksessä lapset ja nuoret kertovat, mitä mieltä he ovat koulujen avautumisesta.

Studiossa keskustellaan myös siitä, miten Suomi alkaa avata yhteiskuntaansa ja esimerkiksi ravintoloita.

Lue lisää:

Kokoomus vaatii pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta ja STM:n poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä – Hallitus palaa menoihin syksyn budjettiriihessä

Pääministeri Marin: Suomi siirtyy koronan torjunnassa hybridistrategiaan – "testaa, jäljitä, eristä ja hoida"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta