– En olisi pystynyt kirjoittamaan tätä aikaisemmin kuin nyt.
Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin apulaisylilääkäri Reetta Huttunen on ollut parikymmentä vuotta lääkärinä. Lääkärin työhön liittyy mielikuvia ja myyttejä, joita hän ravistelee tuoreessa esikoisrunokoelmassaan. Huttunen on infektiolääkäri, ja nyt hän auttaa koronapotilaiden hoidossa.
Hänen Valkoisessa takissa olen lähinnä mies -runokokoelmansa ilmestyi maaliskuussa ennen Suomen korona-aaltoa, mutta siellä on yksi runo, joka olisi voinut ennustaa tilanteen.
Keskieurooppalaisen kylpyläkaupungin lokakuinen alakulo
on minun vastuullani
niin kuin sydämenlyöntisi
teen ruumiintarkastuksen tyhjiin jäätelöbaareihin
tyhjät kassakoneet kirskahtavat
epätahtiset yskähdykset
ennustavat vaaraa, menetystä
kahvilanpitäjät kurkistelevat autiolle kävelykadulle
odotan:
heinäkuussa vanhukset täyttävät kadut, liikkuvat hitaasti
aamutohveleissa ja kylpylätakeissa suihkulähteille
ja kun kahvilat täyttyvät
saan hengähtää saavutetusta
Nyt Reetta Huttunen ei pysty työssään hengähtämään. TAYSissa koronapotilaita on ollut muuta maata vähemmän, mutta infektiolääkärit eivät vielä tiedä, pystyvätkö he pitämään edes kesälomia.
Reetta Huttunen vastaa tällä hetkellä erityisesti koronavirusepidemiaan liittyvästä suunnittelu- ja ohjaustyöstä, konsultaatioista ja jäljitystyöstä. Hän antaa teho-osastolla ohjeita, miten koronapotilaita hoidetaan.
Koronavirukseen liittyy paljon tuntematonta. Vaikka Reetta Huttunen osaa infektiolääkärinä tartuntatautilain kuin vettä valaen, tilanteet tulevat eteen uutena.
– Esimerkiksi karanteeniin asettamiset tuntuivat ennen dystopialta, nyt niitä tehdään liukuhihnalta.
Huttunen vertaa tilannetta siihen, kun hän metsässä mökkitiellä auton edessä kohtasi karhun ja kaksi poikasta.
– Tiesin, että karhu on metsässä, mutta se oli yllätys, että näin sen. Koronaankin liittyy samanlaisia vaaran ja yllätyksen elementtejä.
Samoin liittyy myös lääkärin työhön. Runoissa tulee esille neljä myyttiä, joita lääkäreihin liitetään.
1. myytti: Lääkäri pystyy aina parantamaan
Mielikuvamme on vahva siitä, että lääkäri pystyy parantamaan.
Lääkäri joutuu vaikeaan tilanteeseen, jos potilaiden ja omaisten odotukset ovat kaukana toipumisedellytyksistä.
– Vaikka kuinka haluaisi kertoa hyviä uutisia, ei aina voi.
Potilas voi tukeutua lääkäriin ja toivoa, että lääkäri pystyisi hänet parantamaan. Lääkärillä on iso vastuu siinä, miten uutiset kertoo.
Huonojen uutisten kertomiseen tottuu, mutta tilanne ja kohtaaminen on silti aina uusi. Potilaiden ja omaisten reaktiot ovat erilaisia.
Lääkäri on myös ihminen.
– Lääkärikin miettii jaksanko, osaanko ja riitänkö. Mietin pitkään, voiko näistä kirjoittaa, ovatko nämä liian arkoja asioita. Mitä potilas tai työnantaja ajattelee.
Lopulta Huttunen päätyi siihen, että runot ovat fiktiota ja niiden avulla voi käsitellä asioita. Tunteet runojen taustalla ovat aitoja.
2. myytti: Lääkäri tietää kaiken
Reetta Huttunen teki nuorena lääkärinä paljon päivystystä öisin, työvuorot olivat pitkiä. Kohtaamisia potilaiden kanssa oli paljon ja asioita tuli esille laajalla skaalalla.
Reetta Huttunen ajatteli, että lääkärin pitäisi tietää kaikki.
– Nuorempana lääkärinä ajattelin, että potilas hätkähtää tai tekee valituksen, jos tunnustan, etten tiedä jotain asiaa.
Lääkäreillä oli paksu lääkärikirja. Tuntui nololta selata sitä potilaan läsnäollessa ja tarkistaa tietoja. Nyt lääkäreillä on sähköiset hakemistot ja tiedon hakeminen on paljon nopeampaa ja helpompaa.
Jokin muukin on muuttunut.
– Nykypäivänä monet potilaat ovat tyytyväisiä, jos sanoo, etten tiedä, mutta selvitän asiaa ja palaan.
Huttusen mukaan potilaat ovat tyytyväisiä, jos heidän asioihinsa paneudutaan ja kysytään arviota myös kollegalta. Tämä herättää tunteen, että asioihin on perehdytty eikä päätöksiä tehdä lonkalta.
3. myytti: Lääkäri on vahva
Reetta Huttusen mukaan on inhimillistä, että ihminen haluaa tukeutua sellaiseen, joka pystyy auttamaan.
– Kukaan ei halua joutua sen käsiin, joka on heikko siinä hetkessä.
Lääkärin vahvuus on kokemuksessa ja tiedossa. Lääkäri joutuu ottamaan vastuun toisesta ihmisestä. Lääkäri ei voi karata paikalta, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea. Pitää olla valmis tekemään vaikeitakin toimenpiteitä.
– Lupa kajota toiseen ihmiseen on valtava lupa.
Lääkärin pitää myös pystyä herättämään luottamusta ihmisessä, että toimenpiteet saadaan tehtyä. Nuorelle lääkärille luottamus voi olla vaikea saavuttaa ja siinä vaaditaan myös kykyä esiintyä. Reetta Huttunen kertoo runossa, miten hän tarvittaessa madaltaa ääntään, että luottamus saavutetaan.
Toimenpiteiden tekeminen vaatii myös herkkyyttä ja empatiaa. Yliempaattinen ei kuitenkaan voi olla.
– Yliempaattinen ei haluaisi tuottaa toimenpiteen tuottamaa kipua, vaikka se olisi edellytys paranemiselle. Lääkärin täytyy pitää tunteet poissa, vaikka näkee, että toiseen sattuu.
Paniikillekaan ei ole sijaa. Reetta Huttunen muistaa yhä, kuinka lapsen elämä oli kiinni siitä, miten hän osasi toimia terveyskeskuslääkärinä.
– Terveyskeskuksesta oli sairaalaan liian pitkä matka. Tilanne meni silloin onneksi oikein.
4. myytti: Lääkäri ei tee virheitä
Mitä jos tilanne olisi mennyt toisin ja lapsi esimerkiksi kuollut? Mitä jos koronapotilas kuolee Huttusen vahtivuorolla?
Kukaan lääkäri ei ole syrjässä näiltä pohdinnoilta, vaikka olisi kuinka kokenut.
– Lääketiede ei ole absoluuttinen tiede, muuttajia on paljon, eikä potilas ole koskaan samanlainen. Tässä on vaaran ja epätietoisuuden momentti läsnä.
Jokainen lääkäri kohtaa Huttusen mukaan tilanteen, jossa hän ei ole voinut ennustaa tilannetta. Sattumilla ja yllätyksillä on merkitystä.
Lääkäriä ja potilasta voi helpottaa se, että sairaalassa mennään standardien mukaan eli tietyt toimenpiteet ja tutkimukset tehdään järjestyksessä. Lääkäri määrää hoitoja sen mukaan, mikä potilaalla todennäköisesti on.
Jos jotain odottamatonta tapahtuu silti, lääkärin ei auta muu kuin hyväksyä tilanne.
–Sitten asia käsitellään yhdessä omaisten ja kollegoiden kesken. Asiat on kerrottava suoraan.
Lääkärin pitää käsitellä myös omat tunteet. Reetta Huttusella auttaa kirjoittaminen. Hän on voittanut Pirkanmaan kirjoituskilpailun vuonna 2018 ja saanut samana vuonna novellistaan Hannu Salama -seuran tunnustuspalkinnon. Huttunen on opiskellut kirjoittamista Ahjolan opistossa Tampereella.
– Kirjoittamalla voi tuoda esille vaikeitakin tunteita, Huttunen sanoo.
Potilaiden silmissä näkyy usein sama katse kuin Huttusen kohtaamalla äitikarhulla mökkitiellä.
– Näin pelon, valtavan menettämisen pelon. Saman pelon olen nähnyt ihmisten silmissä koronapandemian kynnyksellä.
Lue lisää:
Uusimmat tiedot koronatilanteesta
Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin