Oli tammikuun loppu, kylmä ja satoi lunta. Lääkäri Ding Xinmin muistaa, kuinka tiiviissä suojapuvuissa ei tullut silloin vielä kuuma.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri oli saapunut Wuhaniin, jossa vielä uusi, osin tuntematon, vakavaa keuhkokuumetta aiheuttava virus levisi vaarallisen nopeasti.

Tuolloin koronavirukseen oli kuollut Kiinan virallisten lukujen mukaan 170 ihmistä.

Nyt lääkäri Ding kertoo, mitä oppi COVID-19-viruksesta hoitaessaan heikoimpia potilaita teho-osastolla.

Hän oli ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, kun Kiinan valtio oli pyytänyt Wuhaniin tuhansia lääkäreitä ja hoitajia apuun eri puolilta Kiinaa.

Dingin asemapaikka oli 11-miljoonaisen asukkaan kaupungin keskustassa sijaitseva Xiehe-sairaala. 800-paikkainen yleissairaala muutettiin pikavauhtia koronaviruspotilaiden tehohoitosairaalaksi.

Viisikymppinen nainen pelastettiin viime hetkillä

Ensimmäinen potilas oli viisikymppinen nainen, joka tuotiin ambulanssilla. Nainen oli odottanut sairaalaan pääsyä jo päiväkausia.

– Hänen ihonsa oli jo muuttunut sinertäväksi hapen puutteen takia. Jos hänet olisi tuotu minuuttiakaan myöhemmin, hän ei olisi selvinnyt, Ding kertoo videopuhelussa Pekingistä, jonne hän on palannut Wuhanin komennuksensa jälkeen.

Ding sanoo, että tulee muistamaan naisen loppuikänsä.

Potilas laitettiin hengityskoneeseen heti. Ding kertoo, että nainen pääsi sairaalasta vasta 65 päivän jälkeen.

Viruksen epäillään levinneen Huananin kalamarkkinoilta eli paikalliselta eläintorilta, jossa moni kaupunkilainen teki ruokaostoksiaan.

Lue lisää:Lepakoita, käärmeitä, ihmisiä ja siipikarjaa vieri vieressä – Koronaviruksen epäilty lähtöpaikka oli riskialtis ruokatori, ja niiden saaminen kuriin on Aasiassa iso urakka

Wuhanilaiset olivat valmistautuneet juhlimaan vuoden suurinta juhlaa kiinalaista uuttavuotta aavistamatta vaaraa. Juhlan sijaan kaupunki suljettiin karanteeniin.

Viranomaiset olivat pimittäneet tietoa COVID-19-viruksesta. He olivat hiljentäneet siitä varoittaneen lääkärin Li Wenliangin. Tartunnan saaneita hoitanut Li kuoli myöhemmin itse koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen kuten tuhannet muut Wuhanissa.

Sairaaloissa ei riittänyt tilaa potilaille. Huonokuntoiset wuhanilaiset jonottivat hoitoon sairaaloiden ulkopuolella. Jotkut istuivat tien laidalla tippateline vieressään ottamassa suonensisäistä lääkitystä

Ihmisiä kuoli, koska hoitoresurssit eivät riittäneet

Ding Xinmin kuvaa tilannetta ensimmäisinä viikkoinaan Wuhanissa erittäin vaikeaksi. Lääkärit eivät voineet auttaa läheskään kaikkia. Sairaita jouduttiin lähettämään kotiin. Moni kuoli päätymättä osaksi virallisia tilastoja.

–Tilanne oli vakava. Alussa kului aikaa, että hoitohenkilökunta ja viranomaiset oppivat ymmärtämään taudin luonteen. Tämä oli täysin uusi tauti. Emme tienneet, kuinka vaarallinen ja tarttuva se voi olla, Ding kertoo.

Ding keskittyi seuraamaan potilaiden kuntoa tarkasti. Kuume piti saada nopeasti laskemaan ja veriarvot normalisoitumaan.

Virus teki arvaamattomia yllätyshyökkäyksiä. Se saattoi yllättäen viedä potilaan kunnon pohjalukemiin. Silloin oli tärkeää, että taustalla olevat perussairaudet olivat hyvässä hoidossa ja potilas mahdollisimman vahva.

Suojapukuihin päästä varpaisiin sonnustautunut henkilökunta tarkkaili potilaita ja osastolta vapauduttuaan kirjoitti raportteja huomioistaan.

Kello seitsemältä joka ilta lääkäri Ding pysähtyi hetkeksi. Silloin hän soitti kotiin ja kertoi 14-vuotiaalle tyttärelleen, että isä on kunnossa.

Ding Xinmin kertoo, että käänne parempaan tartuntatilanteessa tapahtui helmikuun puolivälissä.

Kiina rakensi nopeasti kaksi valtavaa tilapäissairaalaa, jossa oli paikkoja yli kahdelle tuhannelle sairaalle. Dingin sairaala sai lisää hengityskoneita. Sen jälkeen kyky pitää sairaita hengissä kasvoi.

Ding kertoo, että hänen osastollaan kuoli seitsemän ihmistä hänen kahden kuukauden pestinsä aikana. Nämä kaikki olivat sairastuneet ennen helmikuun puoliväliä.

Dingin vakavasti sairaiden potilaiden osastolla oli kerrallaan 50 vaikeasti sairasta potilasta. Parin kuukauden aikana potilaita ehti olla reilu sata. Suurin osa heistä oli yli kuusikymppisiä.

Dingin kertoma kuolleisuus on huomattavan alhainen. Erään kiinalaisraportin mukaan kriittisesti sairaista koronapotilaista lähes joka toinen kuoli. Suomessa teho-osastopotilaiden kuolleisuus on THL:n mukaan ollut 14,5 prosenttia ja yli 70-vuotiailla 40–50 prosenttia.

"Ei saa hukata hetkeäkään"

Ding painottaa, että avain potilaiden parantumiseen on varhainen hoito.

– On todella tärkeää, että ei odoteta hetkeäkään. Potilas pitää saada hengityskoneeseen jo ennen kuin selkeät merkit hengityksen vaikeutumisesta ilmaantuvat, jos tällä on happivajausta, Ding sanoo.

Sen jälkeen tärkeintä on ravinto, koska lääkettä ei ole. Potilaille annettiin ravintoliuoksessa hiilihydraattia, rasvaa ja proteiinia. Aliravitsemus voi olla tappavan vaarallista koronatartunnan aikana.

– On tärkeää, että lievätkin oireet perussairauksista hoidetaan heti ja ravinnosta pidetään tarkkaa huolta. Muutoin kunto voi romahtaa nopeasti, Ding kuvaa.

Dingin mukaan yli kahdella kolmesta potilaasta oli taustalla perussairaus kuten korkea verenpaine, diabetes tai syöpä. Myös alkoholistit päätyivät nopeasti huonoon kuntoon maksan heikkouden takia.

Ding sanoo, että perusterveidenkään ei kannata suhtautua huolettomasti koronavirukseen. Virus etenee kehossa aluksi ilman oireita, ja tila voi pahentua nopeasti viikon tai parin kuluttua.

Lääkärit joutuivat estämään sukulaisia näkemästä kuolevia

Ding sanoo, että potilaan kuolema teki kipeää. Niin myös se, että hän joutui estämään perheenjäseniä tapaamasta kuolevaa sukulaistaan.

– Kuolleet ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpi on turvata elossa olevat. Joillain saattoi itsellään olla tartunta. Emme siltikään voineet päästää heitä katsomaan. He voisivat menettää toivonsa, Ding kertoo.

Ding sanoo, että lääkärit joutuivat myös toimimaan terapeutteina.

– Jotkut halusivat antaa periksi ja lopettaa hoidon. He eivät saaneet nähdä läheisiään. Yhden perheen yhdeksästä jäsenestä seitsemän sairastui. Heidät laitettiin eri sairaaloihin, Ding kertoo.

Perheiden vaikeudesta saada sairaaloilta tietoa lähimmäisistään on kirjoitettu paljon. Muun muassa Yle on kertonut aiemmin wuhanilaisen perheen tarinan, jossa perhe ei saanut tietoa sairastuneen isän tilasta eikä saanut isän ruumista tuhkattavaksi.

Lue lisää:Wuhanilaisen Yangin perheen isä kuoli koronavirukseen – nyt tytär kuvailee toivottomuutta päästä hoitoon epidemian keskuksessa

Kiinan kuolintilastoja epäillään yhä

Kiinan virallisten tilastojen mukaan Wuhanissa koronavirukseen menehtyi 3869 ihmistä. Se nosti äskettäin kuolleiden määrää jälkikäteen yllättäen tasan 50 prosentilla.

Pyöreä lukema on kasvattanut entisestään epäilyjä siitä, onko Kiina kertonut totuuden sairastuneiden ja kuolleiden määrästä.

Muun muassa Radio Free Asia on raportoinut wuhanilaisten nähneen, että kaupunkiin oli tuotu päivittäin tuhansia uurnia kuolleita varten ja tuhkauunit olivat olleet käytössä ympäripyöreitä päiviä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on varoittanut haastattelussa Financial Timesissa uskomasta sinisilmäisesti Kiinan kuvaamaan menestykseen epidemian hallinnassa.

– On selvää, että on tapahtunut asioita, joista emme tiedä, Macron sanoi.

Maailman terveysjärjestö WHO on pitänyt Kiinan ilmoittamaa lisäystä uskottavana. Sen mukaan Kiina on ilmoittanut lisänneensä tilastoihin uhrit sen takia, että kaikkia kotona tai sairaaloissa kuoilleita ei ole ehditty dokumentoida kiireen takia.

Kiinalaiset ovat uskaltautuneet arvostelemaan maan johtoa sosiaalisessa mediassa epidemian hoidosta, mutta lääkäreiden arvostus on kasvanut. Epidemiassa kuolleita lääkäreitä pidetään sankareina ja marttyyreina.

Lääkäreitä juhlittiin kaduilla

Kun Ding lähti Wuhanista maaliskuun lopussa, kaupunkilaiset tulivat hurraamaan ja hyvästelemään lääkärit kaduille.

Se tuntui hyvältä, Ding sanoo.

Dingin ääni murtuu hetkeksi, kun hän muistelee kuukausiaan epidemian torjunnan etulinjassa. Hän kertoo, että joskus hän itkee yhdessä kollegoidensa kanssa.

– Olen ollut monissa vaikeissa paikoissa urallani, mutta tämä on niistä ikimuistettavin. Pelastimme niin monia ihmisiä kuolemalta. Identiteettini lääkärinä on vahvistunut ja ammattiamme arvostetaan entistä enemmän, hän kertoo.

Ding Xinmin on entinen Kiinan kansanarmeijan lääkäri. Hän on auttanut myös katastrofialueilla, muun muassa Filippiineillä Haiyan-taifuunin raatelemalla alueella.

Kiinassa yhä jopa kymmeniä uusia tartuntoja

Wuhanin karanteeni päättyi 8. huhtikuuta. Ding itse on palannut työhönsä pekingiläisen sairaalan keuhkotautien osastolle kahden viikon karanteenin jälkeen.

Kun hän lähti Wuhanista, koko 800-paikkaiseen sairaalaan jäi enää sata koronaviruspotilasta.

Ding kirjoitti koko karanteeniajan raportteja työstään ja huomioistaan. Hänen ykkösneuvonsa raporteissa on suojautuminen virukselta.

– Kuka tahansa voi saada sen. Olemme nähneet, että virus on tarttunut niin vastasyntyneeseen kuin 90-vuotiaaseen. Jos aliarvioimme sitä, se voi jäädä elämään uutena influenssana, hän sanoo.

Ding kehottaa suhtautumaan jopa läheisiin kuin nämä olisivat mahdollisia viruksen kantajia tai potilaita. Hän painottaa kasvosuojaimen tärkeyttä. Kädet pitäisi pestä jopa siirtyessään huoneesta toiseen tai koskiessaan esinettä.

Ding pitää koronavirusta erittäin vaarallisena. Hän sanoo, että virus voi palata minne tahansa, myös Kiinaan, niin kauan kuin se leviää jollain puolella maailmaa.

Hän muistuttaa, että Kiinassakin löydetään yhä uusia tartuntoja. Viranomaisten mukaan suurin osa niistä on todettu ulkomailta saapuneilla.

Ding ihmettelee vauraita maita, jotka eivät ole ryhtyneet tiukkoihin toimiin epidemian taltuttamiseksi.

Jos virusta ei saada kuriin, koko maailman tulevaisuus voi olla synkkä, hän aprikoi.

– Virus vaikuttaa jokaisen elämään, olitpa terve, koulussa tai töissä. Jos emme ota tilannetta vakavasti, se voi johtaa paikallisiin konflikteihin ja jopa sotaan sairauksien ja lääkintävoimavarojen puutteen takia, Ding miettii.

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta