Kuntokeskus Motivuksen tilat ovat tyhjentyneet, kuntosalien laitteet on huutokaupattu ja koko toiminta on lakkautettu. Vuosikymmeniä toimineen suomalaisomisteisen yrityksen viimeinen niitti oli koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset.
Yksityisyrittäjä Jyrki Kankkusen kuntosaliketju Motivus kuului hänen omistamansa Kuntokumppanit Oy:n alle. Motivus joutui yrityssaneeraukseen vuonna 2018. Yli vuoden kestäneen saneerauksen jälkeen yrityksen talous ei enää kestänyt kuntosalien sulkemista viikoiksi.
– Muutama päivä siitä, kun salit piti sulkea, alkoi näyttää siltä, ettei tästä selvitä. Ei ollut edes tietoa, kuinka kauan saleja täytyy pitää kiinni. Päivien, viikkojen saati kuukauden kiinniolo tarkoittaa sitä, ettei rahaa tule mistään, kertoo Motivuksessa liikuntaohjaajana ja henkilöstöpäällikkönä toiminut Anna Englund.
Nelisen viikkoa sitten Englund joutui sanomaan 42 työntekijää irti, mutta kuului myös itse työpaikan menettäjiin. Hän hoiti myös konkurssipesän selvittämisen yhdessä lakitoimiston ja Kankkusen kanssa.
Yrittäjä itse ei halunnut antaa haastattelua Ylelle. Kankkunen ehti toimia yrittäjänä lähes 40 vuotta.
– Motivus oli hänen elämäntyönsä, hän omisti yrityksen yksin. Tämä on hyvin raskasta aikaa hänelle, Englund kertoo.
Muutos on iso myös Englundille. Hän ehti toimia Motivuksessa lähes pari vuosikymmentä.
– Yritys oli täysin suomalainen brändi, yhden henkilön omistuksessa alusta asti. Aika perinteinen, ja ainakin itselle hyvin läheinen ja rakas työpaikka monella tapaa. Ehkä paras työpaikka, missä voisin kuvitella olevani, hän kuvailee.
Motivuksella on ollut kuntosaleja Helsingissä ja Turussa. Viimeisimmät toimipisteet olivat kauppakeskus Stockmannin yläkerrassa Helsingin keskustassa sekä Ruoholahdessa.
Uudenmaan maaliskuun työllisyysluvut pysäyttäviä
Motivus on yksi keskisuurista ja tunnetuista koronaviikkojen aikana konkurssiin menneistä yrityksistä. Muitakin löytyy: muun muassa taksipalveluja välittävä Kajon-konserniyhtiö ja mainostoimisto Dynamo&Son.
Yritysten tiukka tilanne heijastui selvästi myös työllisyyteen, erityisesti Uudellamaalla.
Uudellamaalla oli maaliskuun lopussa yhteensä 94 231 työtöntä työnhakijaa, kertoo Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus. Määrä on 25 460 henkeä , eli 37 prosenttia, enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoihin.
Korkeiden kasvulukujen taustalla on lomautettujen suuri määrä, 20 521 henkeä. Poikkeuksellista on myös työpaikkojen määrän väheneminen. Uudenmaan TE-keskuksessa uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni ensi kertaa lähes kolmeen vuoteen, vähennystä oli edellisen kerran elokuussa 2017.
Työttömyysprosentti Uudellamaalla oli maaliskuussa 11,0. Työttömyyden kasvu on kohdistunut erityisesti nuoriin sekä palvelu- ja myyntityöntekijöihin. Työttömien palvelu- ja myyntityöntekijöiden määrä lähes kaksinkertaistui vuoden takaisesta.
Taulukon tietojen lähde: Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / TE-palvelut, tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoihin.
Talouden suunta ei ole lähikuukausina lupaavin
Suomen Pankki arvioi, että koronapandemian vaikutukset Uudenmaan elinkeinoelämälle ja työllisyydelle tuntuvat vielä pitkään. Motivuksen kaltaisten konkurssien määrää on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida, mutta näkymä ei ole tällä hetkellä erityisen valoisa.
– Talouden pysähdys on ollut hyvin äkillinen ja valitettavasti alkaa näyttää siltä, että nopea toipuminen tilanteesta ei ole todennäköistä. Nyt on jo tullut selväksi, että koronavirus on tullut jäädäkseen, ja sen vaikutukset ovat osoittautuneet hyvin hankaliksi, sanoo ennustepäällikkö Meri Obstbaum Suomen Pankista.
Obstbaumin mukaan huhtikuun tilanne näyttää työ- ja elinkeinoministeriön päiväkohtaisten tilastojen valossa maaliskuun tapaan huonolta.
– Kolmen kuukauden rajoitustoimien jälkeen pahiten kärsivillä aloilla jopa puolella yrityksistä kassa on laskelmiemme mukaan tyhjä. Totta kai tämä näkyy ajan mittaan myös työllisyydessä.
Uusimaa on Obstbaumin mukaan kärsinyt lukujen valossa tässä vaiheessa eniten, koska maakunnan elinkeinorakenteessa korostuvat sellaiset palveluyritykset, jotka ovat kärsineet paljon koronatilanteesta. Lisäksi noin kolmannes koko maan työvoimasta on Uudellamaalla.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että joudumme syvään taantumaan, joten eivät muutkaan alueet säästy näiltä talousvaikutuksilta, hän sanoo.
Obstbaumin mukaan tärkeintä olisi huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä, ettei Suomessa jouduta yritysten konkurssiaaltoon. Hän viittaa finanssikriisin ja 1990-luvun laman opetuksiin.
– Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on yksi keskeinen tekijä, joka voisi helpottaa ja nopeuttaa tästä tilanteesta toipumisessa.
Maaliskuun kasvaneissa työttömyysluvuissa oli Obstbaumin mukaan ainoa positiivinen signaali se, että työttömyyden nousu näkyy toistaiseksi väliaikaisina lomautuksina, ei pysyvinä irtisanomisina.
– Talouspolitiikalla on tässä vaiheessa vielä mahdollista vaikuttaa siihen, minkälaisiksi nämä kriisin vaikutukset jäävät. Se, miten hyvin yritykset voidaan auttaa tästä kuopasta yli, määrittää sen, missä määrin väliaikaiset lomautukset muuttuvat pysyviksi irtisanomisiksi ja työttömyys pysyväksi nousuksi.
Asioita on katsottava eteenpäin
Motivuksen konkurssista on nyt noin kuukausi aikaa. Anna Englund myöntää, että kevään ja kesän suunnitelmat olivat sitä ennen hyvin erilaiset, mitä ne nyt ovat. Hän joutui tekemään raskaita ja inhottaviakin asioita, kuten irtisanomaan pitkäaikaisia ystäviään ja työkavereitaan sekä osallistumaan arvostamansa yrityksen alasajoon.
Viime viikkoina Englundin on pitänyt tehdä paljon sellaista, jota ei ollut koskaan aiemmin tehnyt tai kuvitellut joutuvansa tekemään.
Eniten Englund on kaivannut ryhmäliikunnan sosiaalisuutta.
– En kaipaa liikuntaa sinänsä, vaan niitä vuosien mittaan viikosta toiseen käyneitä ja tutuksi tulleita asiakkaita. Heitä ikävöin kaikkein eniten.
Oma liikkuminen onkin viime viikkoina vähentynyt.
– Olen lähinnä kävellyt. Yhden punnerruksen tein tuossa yhtenä päivänä.
Noin kuukausi mieleenjäävän työpäivän jälkeen Englund katsoo kuitenkin toiveikkaana tulevaan. Hän aikoo jatkaa liikunta-alalla, mutta tällä kertaa itsenäisenä yrittäjänä.
– Minulla on ollut tässä rinnalla koko ajan pientä yritystoimintaa pilateksen parissa. Jatkan täysipäiväisenä yrittäjänä syksystä lähtien, kun tämä koronatilanne vähän hellittää. Annan jatkossa yksilö- ja pienryhmäohjausta.
Hän on kuullut myös Motivuksen aikaisista ystävistään ja työkavereistaan. Osa hänen työkavereistaan jatkaa liikunta-alalla toisissa tehtävissä ja yrityksissä, osa vaihtaa alaa.
Englund uskoo, että töitä liikunta-alalla riittää, mutta korona-aika jättää pitkäaikaisen jäljen. Ryhmäliikunta kärsii vielä pitkään rajoituksista.
Lue myös:
Korona ajoi monet pakkolomalle, mutta pajoilla hommat jatkuvat – laki sallii työkokeilijoiden palkattomat pajatyöt
Miten kuntoilu sujuu poikkeusaikana? Personal trainer Erna Husko muistuttaa kotitreenin tehokkuudesta, auki olevat salit tehneet erikoisjärjestelyitä
Yksinyrittävät naiset kertovat, miten korona muutti heidän elämänsä: asiakkaat katosivat, huoli tulevasta painaa ja tukien saaminen on epävarmaa