Langattomista urheilulaitteista tunnetun Polarin keräämä käyttäjätieto kertoo yllättäen suomalaisten liikkuvan ja nukkuvan enemmän kuin vuosi sitten.

Pyysimme suomalaista Polar Electroa analysoimaan heidän rannelaitteistaan saatavien tietojen perusteella mahdollisia liikunta- ja unimuutoksia vuosi sitten vallitsevaan tilanteeseen. Vertailukohteiksi valittiin vuoden 2019 ja 2020 maaliskuu.

Tuloksissa selvisi, että suomalaiset liikkuvat nyt entistä enemmän ja nukkuvat pidempään. Myös ulkoilulajien suosio on kasvanut selvästi sisälajien kustannuksella maaliskuun puolenvälin jälkeen.

Mittaukset

Data perustuu Polar Electron tutkimuskeskuksen kehittämiin algoritmeihin, jotka on tieteellisesti validoitu. Käyttäjien aktiivisuus-, harjoittelu- ja unitiedot tallentuvat Polarin sovellukseen ja verkkopalveluun.

Kävely ja juoksu ovat lisääntyneet päivässä 33 minuuttia, paikallaan olo tai istuminen on vähentynyt 21 minuuttia päivässä.

Mittaustuloksissa ovat mukana kaikki sen hetkiset Polarin asiakkaat, molempina vuosina yli 200 000 henkilöä. Polarin asiakkaat edustavat suomalaista aikuisväestöä. Ikähaarukka vaihtelee 10-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin. Keski-ikä on 43 vuotta.

Tutkimuksessa selvisi, että rannelaitteita pidetään kädessä keskimäärin 19 tuntia vuorokaudessa. Laitteiden pitoaika on lisääntynyt 35 minuutilla viime vuoden maaliskuusta. Lisääntynyt aktiivinen aika selittyy osaksi kasvaneella käyttöajalla.

Nyt liikutaan ulkona

Yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana. Miten koronaviruksen aiheuttamat poikkeusjärjestelyt ovat vaikuttaneet ihmisten liikkumiseen?

–Asiakkaillamme ovat sekä aktiivinen aika että uniaika lisääntyneet. Nämä voivat myös olla yhteydessä siten, että kun liikutaan enemmän, myös uni maistuu paremmin, sanoo Polarin tiedejohtaja Raija Laukkanen.

Polarin urheilukellon aktiivisin käyttäjäryhmä harjoittelee keskimäärin neljä kertaa viikossa, 65 minuuttia kerrallaan. Suosituimmat liikuntahetket ovat tiistaina kello 18 ja sunnuntaina kello 11.

Ulkoilulajien suosio on kasvanut selvästi sisälajien kustannuksella tämän vuoden maaliskuun puolenvälin jälkeen. Tämä selittyy paljolti sillä, että esimerkiksi kuntosalikäynnit, ohjattu liikunta ja uiminen vähenivät tänä vuonna merkittävästi viime vuoden maaliskuuhun verrattuna.

Liikunnan lisääntymistä kuvaa hyvin, että päivittäisten askeliin on tullut 400 askeleen kasvu viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Nyt askelmäärä on päivässä 9400 askelta. Miten tämä selittyy, kun elämme poikkeuksellisissa oloissa?

– Ihmisten ajankäyttö on muuttunut. Monet säästävät nyt työmatka-ajan ollessaan etätöissä. Arjessa liikutaan enemmän, kotona puuhastellaan ja tehdään myös enemmän kotiaskareita. Ulkoiluun kannustaminen ja maaliskuun hyvät säät ovat lisänneet aktiivisuutta osaltaan, toteaa Laukkanen.

Unen määrä ja laatu ovat parantuneet?

Myös unta ja unen laatua mitataan nyt viime vuotta useammin. Unen keskimääräinen pituus on kasvanut Polarin rannelaitteiden käyttäjillä vuoden takaisesta 7 tunnista 25 minuutista 7 tuntiin 35 minuuttiin. Jopa 10 minuuttia lisää unta vuorokaudessa on huomattava muutos entiseen.

– Uniajan lisäys selittyy varmaan sillä, että etätyön ja työmatka-ajan säästö näkyy nyt myös pidemmässä unessa. Unta mitataan nyt myös enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan eli kiinnostus unen mittaamiseen on lisääntynyt, sanoo Raija Laukkanen.

Unen laatua mitataan kellojen liike- ja sykesensoreilla. Hengitystiheys, sydämen keskisyke ja ranteen aktiivisuus kertovat unen laadusta ja määrästä. Tulokset olivat mielenkiintoisia.

– Yösyke on alentunut hieman. Sydämen sykevälivaihtelu on parantunut ja hengitystiheys on laskenut jonkin verran. Tästä voidaan päätellä, että uni on nyt enemmän palauttavaa ja levollisempaa, kertoo Laukkanen.

Helsingin yliopiston unitutkijan, psykologian dosentti Anu-Katriina Pesosen mukaan käyttäjätieto on hyvin arvokasta: ihminen ei yleensä itse havaitse sitä, nukkuuko hän 10 minuuttia enemmän tai vähemmän. Rannelaitteet mahdollistavat uniajan mittaamisen. Pesosen mukaan lisääntynyt uni voi olla yhteydessä joillakin myös yleisen stressitason laskuun.

– Kun sykevälivaihtelu on suurempaa, silloin on vähemmän stressiä. Kun hengitystiheys on matalampaa, silloin lepo on myös syvempää. Mutta koska 10 minuuttia on vain keskiarvo, on todennäköistä, että osalla ihmisiä uniaika voi pidentyä ja toisilla taas lyhentyä.

Pesosen mukaan heillä, jotka selviävät korona ajasta ilman suurempaa stressiä, on nyt oiva tilaisuus tutkia omaa unen tarvetta. Silloin kun elämä on hyvin tiukasti säädeltyä, ihminen kadottaa yhteyden omaan unentarpeeseen.

UKK-instituutin johtaja huolissaan vähän liikkuvista ihmisistä

Myös UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori ja liikuntafysiologian dosentti Tommi Vasankaria kommentoi Polar Electrolta saatua asiakasaineistoa. Hän piti tuloksia yllättävinä.

– 400 askelta ja 10 minuuttia lisää unta päivää kohden on erinomainen muutos. Mutta uskon, että keskimäärin tämän kaltaisten laitteiden käyttäjissä on enemmän aktiivisia henkilöitä. Muutos ei ole välttämättä ihan samanlainen koko Suomen väestön kohdalla, sanoo Vasankari.

Tommi Vasankari muistuttaa, että jos esimerkiksi työmatkalla on yleensä liikuttu paljon, siitä jää paljon korvattavaa. Jos taas on totuttu käyttämään kuntosaleja, uimahalleja tai ohjattuja liikuntatunteja, niiden poistumisella on haitallinen vaikutus liikuntaan.

– Lapsella tai nuorella, jonka arjessa koulupäivän aikaisella liikkumisella tai ohjatulla harjoitustoiminnalla on iso merkitys, vaikutus voi olla nyt jopa negatiivinen, sanoo Vasankari

Lisääntyneen unen suhteen Vasankari arvioi, että pysyvänä muutoksena se olisi hurjan hyvä juttu. Mutta pidentynyt mittausaika voi vaikuttaa myös näihin tuloksiin.

– Jos keskimäärin liian vähän öisin nukkuva suomalainen saisi yli tunnin rauhoittavaa unta lisää viikkoon, sehän olisi jo iso terveysteko, Vasankari toteaa.

UKK-instituutin johtaja on huolissaan niistä, jotka liikkuvat muutenkin vähän. Tähän ryhmään hän lukee lapset, nuoret, erityisryhmät ja ikäihmiset.

– Uskon, että meillä on samanaikaisesti näkyvissä ihmisten liikkumisen lisääntymistä ja myös liikkumisen vähentymistä. Tällainen akuutti poikkeustilanne vaikuttaa meihin niin monella tavalla, Tommi Vasankari sanoo.

Mihin suuntaan sinun aktiivisuutesi on kehittynyt viime aikoina? Voit keskustella aiheesta 26.4. kello 23:een saakka!