Koronaohjeita lapsille ja aikuisille

Korona iski lapsiperheeseen hetkessä.

– Ensimmäisen kerran huomasimme taudin kolme viikkoa sitten. Perjantaina lapsi kertoi, ettei hän maistanut tai haistanut kunnolla, lapsen äiti kertoo.

"Äiti, miksi mä haluan syödä paperia? Miksi mä haluan syödä liitua ja tuhkaa?" 13-vuotias lapsi kysyi väsyneenä.

Seuraavana aamuna lapsi heräsi 40 asteen kuumeessa, mitä seurasi päiväkausien ylös alas sahaava kuume. Lapsi oli voimaton ja nukkui päivällä kolmen tunnin putkia.

Äiti esiintyy nimettömänä lapsen henkilöyden suojaamiseksi.

Kun tauti jatkui, perhe neuvottiin lastensairaalaan. Äiti oli aiemmin sairastanut keuhkokuumeen ja osasi epäillä sitä. Lisäksi läheinen oli aiemmin sairastanut koronan.

– Pääsimme suoraan eristyshuoneeseen. Kuume mitattiin jo tuulikaapissa, kuten myös happisaturaatio. Lapsi kävi nopeassa verikokeessa. Tulehdusarvot olivat korkealla, CRP oli yli 100. Kuvista löytyi toispuoleinen keuhkokuume, äiti kertoo.

Koska koronan oireet olivat niin selvät, lasta ei testattu.

Lapsi vietti jokaisen yön kotona, mutta vieraili sairaalassa parina päivänä saamassa hoitoa.

– Kun olimme erityshuoneessa, hoitaja pani jo tuulikaapissa aina täyden suojavarustuksen päälle. Jokaisella kerralla. Se tuntui hullulta, äiti sanoo.

– Henkilökunta oli ihanaa. He ovat pitkämielisiä, lempeitä ja ihania.

Lasten oireet useimmiten lieviä

Edellä kuvatut oireet ovat tilastojen perusteella poikkeuksellisen kovia koronaa sairastavalle lapselle.

Lapset sairastavat koronaviruksen usein lievempänä ja vähäoireisempana kuin aikuiset. He tarvitsevat hyvin harvoin sairaalahoitoa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS kertoo, ettei sen alueella ole ollut toistaiseksi yhtään lapsipotilasta vuodeosastolla tai tehohoidossa koronaviruksen takia.

– Koronavirusepidemia näyttää lasten kannalta hyvältä. Taudinkuvat ovat lapsilla lieviä, sanoo Uuden lastensairaalan osastonylilääkäri Mikael Kuitunen.

Suomessa positiiviseksi todetut tapaukset ovat Kuitusen mukaan olleet lieviä yskä- ja kuumeoireita

– Taudinkuva sekä maailmalla kuvattuna että Suomessa on ollut lapsilla tavallisen flunssan kaltainen, Kuitunen sanoo.

– HUS-alueella lapsia ei ole ollut osasto- eikä tehohoidossa, mutta muun Suomen tilanteesta ei minulla ole tietoa, Kuitunen sanoo.

HUS: Testeihin hakeutuneilla lapsilla todettu vain vähän koronavirusta

HUSin alueella Uuden lastensairaalan ja Jorvin sairaalan lasten päivystyksessä otettiin viikon aikana koronavirusnäyte 113:lta infektion vuoksi päivystykseen hakeutuneelta alle 16-vuotiaalta lapselta.

Näytteistä ainoastaan kolme, eli 2,7 prosenttia testatuista, oli positiivisia. Kaikki testatut potilaat hoidettiin päivystyskäynnin jälkeen kotona. HUSissa on otettu koronavirusnäyte yli 400 lapselta.

– Tulokset noudattelevat kansainvälisiä ja Suomessa THL:n julkaisemia vasta-ainepohjaisia tuloksia, sanoo osastonylilääkäri Mikael Kuitunen.

Myös THL:n mukaan laboratoriossa varmistetut koronavirusinfektiot ovat tähän mennessä julkaistun tiedon mukaan olleet lapsilla lähes poikkeuksetta lieviä.

Lasten vakavat tapaukset ovat maailmallakin harvinaisia.

Koronaan on kuollut lapsi esimerkiksi Iso-Britanniassa, Kiinassa ja Belgiassa.

Kuitunen sanoo, että hänen tietojensa mukaan koronaan kuolleet lapset ovat olleet monisairaita.

Lievät oireet eivät tarkoita sitä, että lasta ei pitäisi hoitaa. Kuitunen muistuttaa, että jos lapsi on ollut kontaktissa koronaa sairastavaan henkilöön ja hänelle tulee oireita, kuten yskää, hengitysoireita, ripulia tai mahakipua, pitää vanhemman olla yhteydessä päivystykseen, ensin puhelimella.

Vaarana on, että muut taudit jäävät koronan vuoksi hoitamatta

Koronassa piilee välillinen vaara.

Kuitusen mukaan maailmalta on kantautunut viestiä, että muita tauteja sairastavia lapsia ei olla uskallettu tuoda sairaalaan, koska vanhemmat ovat pelänneet koronaa.

Jos lapsi ei pääse ajoissa hoitoon, jokin muu tauti voi pahentua. Suomessa ei vielä ole Kuitusen mukaan tiedossa tapauksia, jossa jokin muu tauti olisi päässyt vakavaksi tästä syystä.

Mutta Suomessa näkyy sama, että lapsia ei tule hoitoon sairaaloihin.

– Siitä on noussut meillä huoli, että jäävätkö jotkut lapset liian pitkäksi aikaa kotiin ja vaille hoitoa, hän toteaa.

– Koronaepidemian aikana on syytä hakeutua muutenkin sairaanhoitoon, jos lapsi sairastuu. Ei tarvitse pelätä, että jos lapsi tulee sairaalaan, hän saisi koronan. Eli sairaaloihin on turvallista tulla.

Uuden lastensairaalan ja Jorvin sairaalan lasten päivystykset ovat Suomen suurimpia lasten päivystyksiä. HUS kertoo, että molemmissa sairaaloissa infektiopotilaat ohjataan toiseen tilaan kuin muut potilaat.

Vielä ei tiedetä, miksi lapset sairastavat lievemmin

Mikä selittää, että lapset sairastuvat aikuisia vähemmän ja lievemmin koronaan?

– Se on jännä kysymys. Keskimäärin lapset sairastavat virusten aiheuttamia hengitystieinfektoita aikuisia enemmän. Taudit ovat myös rajumpia kuin aikuisilla. Tässä näyttää olevan päinvastoin. Lapset sairastavat hyvin lievin oirein, HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen sanoo.

Hän oli vieraana myös Ylen lauantain Ykkösaamussa.

Yleensä lapset sairastavat hengitystietaudit rajummin kuin aikuiset. Vielä ei tiedetä, miksi korona on niin usein lapsilla lievempi, Järvinen painottaa.

– Olisiko se niin, että lasten puolustusjärjestelmä ei reagoi samalla tavalla lapsilla kuin aikuisilla? hän pohtii.

Vaikeita tapauksia lapsilla on ollut maailmallakin vähän. Järvisen mukaan ne ovat olleet yksittäistapauksia, joista kutakuinkin jokaisesta on kerrottu myös mediassa.

– Tavallisesti lapset ovat moottori, jotka levittävät tavallisia hengitystieinfektioita väestöön, Järvinen sanoo.

Uudessa koronaviruspandemiassa näin ei ole ollut – eikä myöskään aiemmissa koronaviruksissa, kuten SARSissa.

Koronavirus ei siis levinnyt esimerkiksi kouluissa silloinkaan, kun altistuneita tai sairastuneita oli koululuokissa.

Järvinen sanookin, että koulujen avaaminen voisi olla ensimmäisiä asioita, jos koronan poikkeustilaa lähdetään höllentämään.

– Kaikissa mallinnuksissa koulujen sulkeminen on ollut vähiten tehokas keino, Järvinen sanoo.

Terveet lapset voivat mennä leikkipuistoihin

Asko Järvinen ei näe syytä, että lapset eivät voisi leikkiä ulkona ja vaikkapa käydä leikkipuistoissa.

– Itse päästäisin lapset ulos. Lapsille leikki on tärkeää ja sosiaaliset taidot, Järvinen sanoo.

Ulkoilmassa virus tarttuu myös huonommin kuin sisätiloissa.

Saman ohjeen antaa THL. Myös THL:n mukaan terveet lapset voivat mennä leikkipuistoon. Tärkeää on käsipesu ja hygienia.

Lääkkeet tepsivät, lapsi parantui keuhkokuumeesta

Tämän jutun alussa kerrottu lapsen tauti kesti noin kaksi viikkoa.

– Vielä viime sunnuntaina, kahden päivän antibioottilääkityksen jälkeen, lapsella oli oikealla puolella kova kipu. Kun lasta sattui ja itketti, lähdettiin taas sairaalaan, äiti kertoo.

Kyse oli yskän aiheuttamasta lihaskrampista, joka lääkittiin.

Noin yhdeksän päivän sairastamisen jälkeen parantuminen alkoi nopeasti. Tauti lähti yhtä nopeasti kuin se tulikin.

– Pahin yskä loppui päivässä. Lapsi yskii edelleen kolmen viikon jälkeen, limaa nousee edelleen, mutta enää yskä ei ole pahaa.

– Sairaalasta ohjeistettiin, että oireettoman päivän jälkeen voi jatkaa normaalien erityisolojen ohjeiden mukaan. Me pidimme kolme päivää vielä niin, että lapsi ei saanut tavata ketään.

Koronaohjeita lapsille ja aikuisille