Koronakriisi on valtava haaste työmarkkinoille.

Lomautusten ja irtisanomisten myötä suuri määrä eri alojen osaajia on vailla tekemistä, samalla kun monella alalla maataloudesta sosiaali- ja terveysalalle on huutava pula työntekijöistä.

Hallitus lupasi kehysriihessä lisäresursseja työnvälitykseen, mutta pystytäänkö perinteisellä työnvälitystoiminnalla ratkaisemaan koronan aiheuttama työttömyyspiikki sekä työvoimapula?

Onko Suomella tarpeeksi resursseja ihmisten uudelleenkoulutukseen?

Entä miten käy alati kasvavalle joukolle yksinyrittäjiä ja freelancereitä?

Yle kysyi asiaa työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvokselta Teija Feltiltä, Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemmalta tutkijalta Hannu Karhuselta sekä Jyväskylän yliopiston työelämäprofessorilta Seija Ilmakunnakselta.

"Työttömille tarkoitettujen palveluiden resurssointi on liian vähäistä"

Työttömien työnhakijoiden ja markkinoilla olevan työtarpeen yhdistämisestä vastaavat Suomessa julkisrahoitteisesti TE-toimistot.

Helmikuussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 187 000. Koronan myötä määrä on toistaiseksi kasvanut yli 20 000:lla, työ- ja elinkeinoministeriö arvioi ja uskoo määrän nousevan jopa 70 000:een. Tämän lisäksi 144 000 suomalaista on lomautettu koronan myötä, ja yt-neuvottelujen piirissä on reilusti yli neljäsataatuhatta suomalaista.

– Tehdyn työn määrän näin nopeaa ja suurta pudotusta ei ole Suomessa aiemmin koettu, Seija Ilmakunnas sanoo. Muutos työmarkkinoilla on hänen mukaansa ennennäkemätön sekä ajallisesti että määrällisesti.

Selvitäkseen tilanteesta, TE-toimistot tarvitsevat suuren määrän resursseja. Varsinkin, kun koronan johdosta monet niistä ovat siirtyneet puhelinpalveluun henkilökohtaisen asioinnin sijaan.

– Työttömille tarkoitettujen palveluiden resurssointi on liian vähäistä, ja se kostautuu tämän kriisin aikana, Hannu Karhunen ennustaa.

Haasteena on myös se, että monet koronan myötä työmarkkinoille tulleet eivät ole aikaisemmin asioineet TE-toimistojen kanssa.

– Tärkeintä on ensin saada lomautetut ja työttömäksi jääneet henkilöt ilmoittautumaan TE-toimistoon. Kontaktien jälkeen voidaan palveluilla tukea ja auttaa eteenpäin, Teija Felt muistuttaa.

Uudelleenkoulutuksen pitää lähteä työmarkkinoiden tarpeesta

Tilanne vaatii myös perusteellisempaa toimintamallin muutosta. Monilla koronan myötä työmarkkinoille tulleista on runsaasti aiempaa työkokemusta, eivätkä he tavanomaisessa tilanteessa olisi vaikeasti työllistettäviä.

Kun joka viides suomalaisyritys pelkää konkurssia, on mahdollista, että kokonaisia toimialoja tuhoutuu. Siksi ihmisten osaamiselle ja taidoille pitää löytää uutta käyttöä, mikä vaatii luovaa ajattelua sekä työnvälittäjiltä että itse työnhakijoilta.

– Ihmisiä pitää kannustaa uudelleenkouluttautumaan selvemmin kuin nyt, Hannu Karhunen sanoo.

Teija Feltin mukaan Suomella on osaamisen kehittämiseen harvinaisen hyvät resurssit. Verrattuna moneen muuhun maahan Suomessa käytetään hänen mukaansa paljon resursseja aikuisten osaamisen lisäämiseen.

– Ongelma on siinä, että tämä koulutus on usein tutkintokeskeistä, kun sitä tässä tilanteessa pitäisi suunnata vahvemmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja lyhytkestoisiin täsmäkoulutuksiin, Felt uskoo.

Tämä puolestaan vaatisi määrärahojen suuntaamista vahvemmin työmarkkinoiden tarpeisiin sekä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä työnantajapuolen kanssa.

– Tilanne haastaa yliopistot, ammattioppilaitokset ja ammattikorkeakoulut tuottamaan koulutusta työmarkkinoiden tarpeisiin valtion heille osoittamilla määrärahoilla, Felt kannustaa.

Lentohenkilökuntaa aletaan kouluttaa sote-alalle

Suomesta löytyy jo useita esimerkkejä siitä, miten koronan myötä vaille työtä jääneet ovat päättäneet kouluttautua uusiin tehtäviin.

20. huhtikuuta Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Etelä-Suomessa toimiva toisen asteen koulutusta tarjoava Axxell alkavat pikakouluttaa suomalaista lentohenkilökuntaa sosiaali- ja terveysalan tehtäviin.

Koulutukseen on kolmessa päivässä ilmoittautunut jo yli 200 halukasta.

– Viiden päivän koulutuksen jälkeen he voivat sijoittautua avustaviin hoitotehtäviin, esimerkiksi puhelinneuvontaan, logistiikan ja puhtaanapidon osalta, hankkeen takana olevan rekrytointiyritys Pointer Potentialin toimitusjohtaja Johanna Korpia kertoo Ylelle.

Lentohenkilökunnalla on Korpian mukaan ensiapukoulutuksen lisäksi koulutus erilaisiin kriisitilanteisiin. Näistä taidoista on hänen mukaansa apua myös sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.

Pääkaupunkiseudulla kunnat ovat omalta osaltaan näyttäneet esimerkkiä ja siirtäneet ilman työtehtäviä jääneitä työntekijöitään uusiin tehtäviin. Helsingin Sanomat raportoi aiemmin, että Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat siirtäneet kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan työntekijöitään vanhustenhuoltoon, puhelinneuvontaan sekä kuljetuspalveluihin.

Pelto- ja puutarhatöissä on tarvetta arvioiden mukaan jopa 20 000:lle työntekijälle. Heitä houkutellaan nyt muun muassa ravintola-alalta lomautettujen suomalaisten keskuudesta.

Turussa puolestaan kaupungilla töissä oleva kokki ja liikunnnanohjaaja ovat ryhtyneet autonkuljettajiksi, ja nuoriso-ohjaaja pullottaa käsidesiä. Kaupungin 11 000 työntekijästä 700 aiotaa siirtää toisiin tehtäviin.

Korona kiihdyttää laajempaa työnvälityksen rakennemuutosta

Pätkätöiden ja yksinyrittäjien määrän kasvu, digitalisaatio ja alustatalous ovat jo vuosien ajan mullistaneet työnvälitysmarkkinoita.

Alalla toimii julkisrahoitteisten TE-toimistojen lisäksi lukuisia yksityisen sektorin toimijoita, kuten vuokratyövoimaa välittäviä yrityksiä, yrityksille työvoimaa hankkivia suorahaku-palveluntarjoajia, sekä avoimista työpaikoista ilmoittavia sivustoja.

Koronan myötä myös yksityisen sektorin toimijat ovat uuden tilanteen edessä.

Jakoa on yritys, jonka kautta yritykset voivat jakaa työvoimaa ja työmahdollisuuksia.

– Palveluumme on rekistöitynyt satoja yrityksiä ja yksinyrittäjiä. Pelkästään tänään mukaan liittyi esimerkiksi useampi rakennusalan yksinyrittäjä, vartiointiliike, kosmetiikka-alan firma, ravintolalaitehuoltoalalla toimiva yritys, IT-firma sekä yksi puhdas konsulttitalo, Jakoan liiketoimintajohtaja Nico Hötti kertoo Ylelle.

Hänen mukaansa yritykset tekevät nyt kaikkensa, ettei niiden tarvitsisi lomauttaa henkilöstöään. Omien työntekijöiden vuokraus väliaikaisesti toisen yrityksen tehtäviin kasvattaa suosiotaan.

– Huhtikuun alku näyttää siltä, että palvelun käyttäjämäärä tulee vähintään kaksinkertaistumaan tämän kuun aikana, Hötti sanoo.

Kyse on laajemmasta muutoksesta työmarkkinoilla.

– Työnvälitysmarkkina on edelleen varsin perinteisten toimijoiden varassa. Koronakriisin myötä tähän voi hyvin tulla muutos, Palkansaajien tutkimuslaitoksen Hannu Karhunen ennustaa.

Koronakriisi jättää pitkäaikaiset jäljet työmarkkinoille

Karhunen pitää varmana sitä, että kriisin jatkuessa pidempään, joudutaan julkisen puolen työvoimapalveluita organisoimaan uudelleen.

– Julkinen sektori on ollut hidas uudistumaan ja sen toiminta on ollut kankeampaa kuin yksityisen puolen, hän sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön Felt ennustaa, että koronakriisi opettaa viranomaiset nopeampaan ja rohkeampaan toimintaan yritysten tukemisen ja työelämän toimintakyvyn ylläpitämisen suhteen.

– Pääsemme varmasti eteenpäin myös osaamisen kehittämisen osalta. Lainsäädäntö tulee vielä muuttumaan ja yhteistyö yrityselämän kanssa lisääntymään, sen tämä aika tulee opettamaan, Felt ennustaa.

Muutokset Suomen talouden elinkeinorakenteeseen eivät Seija Ilmakunnaksen mukaan ole nyt yhtä rajut kuin 90-laman aikaan. Silloin kriisissä hävinneet työpaikat ja sen jälkeen syntyneet uudet työpaikat olivat eri aloilla ja Ilmakunnaksen mukaan tämä osaltaan hidasti työttömyyden alenemista.

– Talous on jatkossakin palveluvaltainen, työvoiman koulutustaso on kohonnut ja se on osoittanut uudistumiskykynsä monissa organisaatioiden myllerryksissä, hän arvioi.

Ilmakunnas ennustaa kuitenkin, että kotimainen teollisuustuotanto saattaa vähän jopa kasvaa, kun globaalien tuotantoketjujen haavoittuvuus paljastuu.