Kesämökkipaikkakuntien terveydenhuolto pitäisi mitoittaa ensisijaisesti vain alueen vakituisille asukkaille.
Tätä mieltä ovat useimmat kaakkoissuomalaisista kansanedustajista.
Heidän mielestään mökkikuntien terveydenhuoltoa ei pitäisi mitoittaa laskemalla yhteen vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden määrä. Tämä tulisi monen mielestä liian kalliiksi.
Yle kysyi asiaa Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajilta viime kuun vaihteessa. Kyselyyn vastasi 11 vaalipiirin 17 kansanedustajasta.
Asia on noussut keskusteluun koronaepidemian aikana, kun vapaa-ajan asukkaita alkoi siirtyä mökeilleen.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kehotti hallituksen tiedotustilaisuudessa maaliskuun lopulla erityisesti Uudeltamaalta kesämökeille siirtyneitä palaamaan kotipaikkakunnilleen. Marin painotti asiaa samalla, kun hallitus kertoi Uudenmaan maakunnan eristämisestä.
LUE LISÄÄ: Mökkiläiset kertovat, miksi he pakenivat Uudeltamalta: "Ihmisten pitäisi olla iloisia, että tulimme"
Pelkona on ollut, että vapaa-ajan asunnolla koronatartunnan saavat kuormittaisivat pienten paikkakuntien terveydenhuoltoa, jota ei ole mitoitettu poikkeusoloihin.
Myös Vapaa-ajan asukkaiden liitto on kehottanut jäseniään miettimään tarkasti, missä viettää aikaansa tänä keväänä. Liiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Tervo muistutti uutiskirjeessään maaliskuun lopulla pienten kuntien rajallisesta mahdollisuudesta antaa hoitoa esimerkiksi onnettomuustilanteissa.
– Terveellisintä on oleskella vakinaisella asuinpaikkakunnallaan, toteaa Tervo kirjeessään.
Tilastokeskuksen mukaan yksityishenkilöiden omistamia kesämökkejä Kaakkois-Suomen vaalipiirin maakunnissa on yhteensä noin 80 000.
Perussuomalaisilta “kyllä”
Kyselyyn vastanneista kaakkoissuomalaisista kansanedustajista ainoastaan kolme perussuomalaista olisi valmis mökkipaikkakuntien uudenlaiseen terveydenhuollon mitoitukseen.
Selvimmin sen kannalla on juvalainen Ano Turtiainen, jonka mielestä asia olisi pitänyt hoitaa jo ajat sitten. Hänen mukaansa varaa tähän on, koska rahaa riittää “maailman halaamiseenkin.” Tällä hän sanoo tarkoittavansa muun muassa ulkomaille suunnattua kehitysapua.
Asiaa puoltaisi myös lappeenrantalainen Jani Mäkelä sillä edellytyksellä, että vapaa-ajan asukkaiden maksamia veroja voitaisiin ohjata kesämökkikuntiin.
Mitoituksessa vapaa-ajan asukkaat ja vakituiset asukkaat laskisi yhteen myös kotkalainen eduskunnan varapuhemies Juho Eerola. Hän ei kyselyssä kuitenkaan perustele kantaansa.
Liian kallista
Perussuomalaisia edustavan kouvolalaisen Sheikki Laakson kanta eroaa muiden saman puolueen edustajien mielipiteestä. Hänen mielestään terveydenhoitoa ei pitäisi mitoittaa laskemalla yhteen vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden määrä.
Laakso kuitenkin jättää pienen mahdollisuuden toisellekin vaihtoehdolle.
– Jos mökkikuntien pitää tämä velvoite hoitaa, niin sitten pitää esimerkiksi Uudenmaan osallistua kuluihin, hän toteaa.
Sosialidemokraattien lappeenrantalainen Anneli Kiljunen muistuttaa saman puolueen kouvolalaisen Paula Werningin ja imatralaisen Niina Malmin tavoin, että kiireistä hoitoa tarvitsevat vapaa-ajan asukkaat voidaan normaalioloissa hoitaa mökkimaakunnassa.
– Mutta vakavan epidemian aikana tätä ei voi edellyttää, Kiljunen lisää.
Monen kansanedustajan perusteluissa ykköseksi nousee raha.
– Kaunis tavoite, sanoo vihreiden Heli Järvinen Savonlinnasta.
Kokoomuksen lappeenrantalaisen Jukka Kopran vastaus kuvaa hyvin Ylen kyselyyn saatujen vastausten henkeä.
– Mitkään rahat eivät riitä tällaiseen tuplamitoitukseen.
Näin kysely tehtiin
Yle kysyi Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajilta “Pitäisikö niin kutsuttujen mökkimaakuntien terveydenhuoltomitoitukset tehdä vapaa-ajan asukkaiden ja vakituisten asukkaiden yhteenlasketun määrän mukaan?”
Vastausvaihtoehdot olivat “kyllä”, “ei” tai “en osaa sanoa”. Lisäksi vastaukseen pyydettiin tiivis perustelu.
Kysely toteutettiin maalis-huhtikuun vaihteessa.
Kansanedustajakyselyyn vastasi 11 Kaakkois-Suomen vaalipiirin 17:sta kansanedustajasta.
Vastaamatta jättivät kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.), maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.)ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) sekä Antti Häkkänen (kok.), Hanna Holopainen (vihr.) ja Suna Kymäläinen (sd.).
Yle lähettää kansanedustajille kuukausittain kyselyn ajankohtaisesta aiheesta. Ylen verkkosivuilta on mahdollisuus tilata kansanedustajakirje, jonka avulla voi seurata omaa kansanedustajaansa.
Näin vastattiin
Sheikki Laakso (ps.), Kouvola
EI: Verot maksetaan kotikuntaan ja jos "mökkikuntien" pitää tämä velvoite hoitaa, niin sitten pitää esimerkiksi Uudenmaan osallistua kuluihin. Ennakoinnistakin tulee kulua, vaikka itse hoidon saisikin laskuttaa kotikunnalta.
Jani Mäkelä (ps.), Lappeenranta
KYLLÄ: Varmaankin pitäisi tehdä, mutta siihen pitäisi osoittaa myös rahat. Vähäväkisillä ja köyhillä maakunnilla ei missään tapauksessa ole rahaa tähän tällä hetkellä. Sotepalveluiden suhteen päinvastoin ollaan vakavissa haasteissa jo nykyiselläkin väestöpohjalla. Jos kuntaveroa voitaisiin ohjata myös kakkosasunnon tai mökin sijaintikunnalle, se voisi tuoda tähän kaivattavaa rahoitusta.
Paula Werning (sd.), Kouvola
EI:Kun puhutaan julkisen puolen terveydenhoidosta niin hoitohenkilöstön tuplamitoitus ei olisi mielestäni käytännössä mahdollinen eikä se ole tarpeellinen. Kuten on toimittu ja pitääkin toimia, niin akuuteissa, henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudutaan lähimpään terveydenhuollon yksikköön, josta apua voi saada. Muissa tapauksissa hakeudutaan omaan kotikuntaan hoitoa hakemaan. Toki mahdollisuuksien mukaan voi myös käyttää yksityisiä palveluita.
Anneli Kiljunen (sd.), Lappeenranta
EI: Hallitus suosittaa vahvasti, että mökeille lähteneet palaisivat nyt kotimaakuntiinsa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, välineet ja henkilöstömäärät ovat rajallisia. Sen vuoksi nyt on keskeistä, että kaikkialla Suomessa resurssit riittävät alueen ihmisten hoitamiseen. Kiireistä hoitoa tarvitsevat vapaa-ajan asukkaat voidaan normaalioloissa hoitaa myös mökkimaakunnassa, mutta vakavan epidemian aikana tätä ei voi edellyttää.
Niina Malm (sd.),Imatra
EI: Varmasti mökkikunnissa voidaan hoitaa normaaliolojen terveydenhuolto, mutta näin epidemian aikana minusta vaatimus olisi kohtuuton kunnille ja sairaanhoitopiireille.
Ville Kaunisto (kok.), Kouvola
EI:Näen, että tämä korottaisi terveydenhuoltokustannukset kestämättömälle tasolle monessa kunnassa.
Ari Torniainen (kesk.), Lappeenranta
EI: Kustannukset nousisivat kohtuuttomasti sellaisissa maakunnissa ja kunnissa, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Myös henkilöstön rekrytointi ja riittävä määrä olisi vaikeaa toteuttaa.
Jukka Kopra (kok.), Lappeenranta
EI: Mitkään rahat eivät riitä tällaiseen tuplamitoitukseen.
Heli Järvinen (vihr.), Savonlinna
EI: Mitoitus yhteenlasketun määrän mukaan on kaunis tavoite, mutta aivan liian kallis toteuttaa kokonaisuudessaan, sillä se tarkoittaisi terveydenhuollon tarjoamista laajalla joukolle ihmisiä, jotka eivät maksa verotulojaan alueelle. Jokainen kesämökkikunta varautuu jo nyt omien kykyjensä mukaan kesäasukkaidensa palveluun, mutta vain äkillisissä tapauksissa. Siksi tällaisessa pitkittyneessä epidemiatilanteessa on jokaisen oma etu pysytellä mahdollisuuksiensa mukaan omassa terveydenhuoltopiirissään.
Ano Turtiainen (ps.), Juva
Kyllä: Tällaiset asiat olisi pitänyt huomioida jo ajat sitten. Varaa tällaiseen kyllä on, jos on kerta ulkomaiseen kehitysapuun ynnä muuhun maailman halaamiseen.
Juho Eerola(ps.), Kotka
Kyllä(ei perustelua)
Kymmeniä tuhansia kesämökkiläisiä
Kaakkois-Suomi on hyvin edustettuna vapaa-ajan asuntoja koskevien tilastojen kärjessä.
Tilastokeskuksen mukaan 15 suurimman mökkikunnan joukossa vuonna 2018 Mikkeli oli kakkosena runsaalla 10 000 kesämökillä. Samalla listalla Savonlinnassa oli viidenneksi ja Kouvolassa seitsemänneksi eniten kesämökkejä. Mäntyharjun sijoitus oli 12.
Vaalipiirin maakunnista eniten kesämökkejä on Etelä-Savossa, lähes 50 000. Etelä-Karjalassa mökkejä on runsaat 20 000 ja Kymenlaaksossa vajaat 20 000.
Vapaa-ajan asumisen suosiota kuvaa myös se, että Suomessa on useita kymmeniä kuntia, joissa on enemmän kesämökkejä kuin vakituisia asuntoja. Kaakkois-Suomesta tähän joukkoon kuuluvat Mäntyharju, Puumala, Kangasniemi, Ruokolahti ja Taipalsaari.
Etelä-Savossa mökin omistavista noin 27 000 eli runsas puolet tulee maakunnan ulkopuolelta.
Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa hieman alle puolet mökin omistajista, noin 7000, asuu muualla.
Tilastokeskuksen mukaan kesäasukkaat kaksinkertaistavat useiden paikkakuntien väkimäärän kesäisin.