Koronatilanne herättää huolta osassa hoitohenkilökuntaa.
Huolestuneita viestejä on Soitessa kuulunut lähinnä yksiköistä, joissa suojautuminen ja varotoimet eivät ole arkipäivää, sanoo infektioylilääkäri Marko Rahkonen.
– Niihin pyritään ohjaamaan neuvontaa ja on järjestetty tarvittaessa yhteydenottokanavia, joita kautta voi purkaa asioita, sanoo Rahkonen.
Suurimmassa osassa yksiköitä, ja etenkin pisara- ja kosketusvarotoimiin tottuneissa "etulinjan yksiköissä", tunnelma on kuitenkin rauhallinen, kertoo Rahkonen.
Totta kai jännittää, kotihoidossa et koskaan tiedä, kuka on vieraillut tai missä joku on käynyt, eli kun menet ovesta sisälle, et voi tietää, mitä on vastassa. Tämän hetken ohjeistuksella käytetään vain käsineitä ja hyvää hygieniatasoa. / Lähihoitaja, kotihoito.
Osaa työntekijöistä tilanne on ahdistanut todella paljon ja toiset taas ovat olleet positiivisin mielin, että kaikki järjestyy. / Hoitaja, kotihoito
Nuha ei ole este töihintulolle
Oma lukunsa on se, millaisessa kunnossa töihin voi tulla. Siinä, missä monia muita kehotetaan jäämään kotiin pienistäkin flunssan oireista, Soitessa nuhaisena tai muissa lievissä oireissa töihin tuloa ei kielletä. Selkeästi sairaana, kuten kuumeessa, töihin ei silti saa mennä.
– Nyt on liikkeellä monenlaista flunssaa ja pölynuhaa. Vuotava nenä ei ole peruste jäädä pois kaikista töistä, sanoo Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.
Esimieheltä vaaditaan vahvaa näkemystä siitä, voiko työntekijä tulla töihin. Se riippuu myös tehtävästä.
Juuri noin on ohjeistus Soitessa: nuhaisena saa tulla, kunnolla sairaana ei. On ollut työntekijänä hieman hämmentävää, kun ollaan koettu, että THL:n ja Soiten linjauksissa on pientä eroa. Meidän työyhteisössä on avoimen keskustelun kulttuuri ja ollaan puhuttu asioista lähiesimiehen kanssa ja löydetty kaikkia tyydyttävät ratkaisut. Joka päivä käydään tilanteet ja ohjeistukset läpi. Uskon, että nyt kaikki ymmärtävät, mikä on pääpointti ja mikä järkevää soveltamista. / Sosiaalipalvelujen työntekijä
Myös infektioylilääkäri Marko Rahkonen korostaa oireiden lisäksi työnkuvan merkitystä. Hoitajalla poisjäännin kynnys on matalampi kuin esimerkiksi puhelintyötä tekevällä.
Rahkosen mukaan moni haluaa tulla töihin, vaikka olisikin vähän sairas. Töihintuloa pitää pikemminkin jarrutella.
Molemmat, sekä Korkiakoski-Västi että Rahkonen, korostavat, että kyseessä ovat terveydenhuollon ammattilaiset, ja myös työntekijöillä on vastuu oman tilansa arvioinnista.
Työntekijän suojautuminen riippuu paljolti siitä, millaisen väestöryhmän kanssa hän on tekemisissä. Soiten alueelle ei ole vielä annettu erityisiä suojausmääräyksiä, vaan toimitaan normaaliin tapaan.
Suojainta käytetään, jos itsellä on oireita tai jos on työssään tekemisissä erittäin immuunipuutteisten kanssa, kertoo Rahkonen.
Soitessa valmistaudutaan kuitenkin siihen, että lisäsuosituksia joudutaan antamaan. Tuolloin suojaus tarvitaan etenkin riskiryhmäläisten ikäihmisten hoidossa sekä hoidettaessa hengitystieoireisia.
Työntekijät haluaisivat käyttää enemmän esimerkiksi maskeja. Niitä ei vain ole, vaan ne pitää säästää todelliseen tarpeeseen. / Lähihoitaja, kotihoito
Kukaan ei halua levittää virusta
Työntekijöillä on huoli myös siitä, etteivät he tietämättään kanna ja levitä virusta. Keski-Pohjanmaan kolmas todettu koronavirustartunta osui Soiten työntekijään. Tartunta on saatu kotimaasta oman alueen ulkopuolelta.
Torstaina Soite linjasi, että Uudeltamaalta tulevat joutuvat seitsemäksi päiväksi etätöihin. Muita kotimaata koskevia rajoituksia ei ole. Henkilökuntaa on ohjeistettu harkitsemaan kotimaan liikkumista tarkasti. Esimerkiksi Lapista on voinut palata suoraan töihin.
– Lapin muutamat tartuntaketjut rajoittuvat yksittäisiin tilanteisiin, jotka tulivat tietoon vasta jälkikäteen. Varautuminen Lapin asioihin on ollut melkein mahdotonta, sanoo infektioylilääkäri Marko Rahkonen.
Itse olen sitä mieltä, että kaikki järjestyy, kun pitää hygieniasta ja ohjeista kiinni. Hoitohenkilökunta on tärkeässä asemassa taudin torjumisessa. / Hoitaja, kotihoito
Paniikkia ei ole, mutta huolta varsinkin riskiryhmään kuuluvilla työntekijöillä on oman terveyden takia ja silloin, jos perheessä on riskiryhmäläisiä. Myös asiakkaiden puolesta on huoli: osaavatko he varoa ja käyttäytyä viisaasti, etteivät altistu. / Sosiaalipalvelujen työntekijä
Koronaepäilyssä on arvioitava ja tutkittava mahdollinen tartuntaketju. Toisaalta tartuttaja voi olla myös oireeton, eikä siksi voi vannoa, että töissä voisi olla vain sellaisia, jotka eivät missään nimessä ole kantajia.
– Silloin ei olisi ketään töissä, sanoo Korkiakoski-Västi. Hän muistuttaa, että terveydenhuollon väki sairastaa siinä kuin kaikki muutkin ja voivat siksi olla itsekin tartuttajia.
Kaikkia ei voi testata. Testejä tehdään käytössä olevalla kapasiteetilla ja valtakunnallisen linjauksen mukaan: oireilevat ja toisaalta riskiryhmiä hoitavat ovat listan kärjessä.
Ei me haluta itse sairastua, mutta vielä vähemmän levittää virusta. Asiakaskontakteja on päivässä kymmenen molemmin puolin ja kun sairaslomia sijaistetaan, nousevat kontaktit viikossa isoiksi. / Lähihoitaja, kotihoito