Tällä hetkellä eri osat Suomea ovat eri vaiheessa koronaepidemiaa. Uudellamaalla on yli 600 todettua tartuntaa, ja muissa maakunnissa tapauksia on muutamista kymmenistä yksittäisiin diagnooseihin.
Kainuu oli pitkään poikkeuksellinen alue Suomessa, kunnes 28.3.2020 maakunnassa kerrottiin kahdesta varmistetusta tartunnasta. Kainuun sairaanhoitopiirin alueella ei nimittäin ollut tätä ennen diagnosoitu yhtään koronavirustartuntaa.
Lue myös:Tutkijan ohje: älä anna sen vaikuttaa, vaikka kotiseudullasi ei ole todettu koronaa – kaikkialla samanlaiset riskit
Mistä tämä poikkeuksellinen tilanne johtui?
Siihen ei kukaan voi antaa varmaa vastausta, mutta tässä jutussa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola, Kainuun soten terveysjohtaja Kristiina Kananen ja epidemiologian professori Pekka Nuorti kertovat oman arvionsa siitä, miksi Kainuu poikkesi muista.
Mitä vähemmän väkeä, sitä vähemmän tartuntoja?
Koronavirus leviää ihmisestä toiseen, ja asiantuntijoiden mukaan etäisyys on keskeinen tekijä taudin leviämisessä.
Yksi syy Kainuun tilanteeseen on siis aika ilmeinen: alue on pieni ja ihmiset asuvat syrjässä. Koko maakunnan väkiluku on reilu 70 000. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että pelkästään Helsingin kaupungissa asuu yli 650 000 ihmistä.
– Meitä on vähän ja asumme toisistamme etäällä, perustelee Kainuun soten terveysjohtaja Kristiina Kananen.
Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti muistuttaa, että myös testausten määrä vaikuttaa siihen, miltä tilanne näyttää. Eli mitä enemmän testejä tehdään, sitä enemmän tartuntoja todennäköisesti löydetään.
Tämän viikon aikana noin sata kainuulaista oli testattu koronaviruksen varalta. Se on suhteellisen pieni luku, kun verrataan siihen, että koko Suomessa on tehty arviolta 18 000 koronavirustestiä. Testit on keskitetty vakavasti sairaille, riskiryhmille ja sote-alan työntekijöille.
Kainuu ei ole suosituin matkakohde
Suomen ensimmäinen koronavirustartunta tavattiin Lapissa. Se oli turistilla, joka oli kotoisin Kiinan Wuhanista.
Myös myöhemmin virus on levinnyt muualle Suomeen, kun esimerkiksi lomailijat ovat palanneet ulkomaanmatkoiltaan.
Yksi selittävä tekijä Kainuun tartuntatilanteessa saattoi asiantuntijoiden mukaan olla se, että alueen matkailu on maltillista.
Kainuussa on kansainvälistä turismia ja alueelle matkustetaan muun muassa Kiinasta, mutta se on mittakaavaltaan pienempää kuin esimerkiksi Lapissa.
Kainuulaiset itsekin toki matkustavat muualla Suomessa ja ulkomailla, mutta sekin on suhteellisesti vähäisempää kuin isommissa kaupungeissa ja maakunnissa.
Ikäihmisillä vähemmän sosiaalista elämää?
Ilmoitettujen koronatapausten ikäjakauma painottuu tällä hetkellä työikäisiin, kertoo Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti. Se voi osin selittää Kainuun tilannetta.
Uusimaa vetää puoleensa erityisesti 15–34-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Kainuussa taas väestön keski-ikä on maan korkeimpia.
Nuortin mukaan työikäiset ovat usein enemmän kontakteissa muiden ihmisten kanssa, jolloin myös viruksella on enemmän mahdollisuuksia levitä. Kainuulaisilla ikäihmisillä sosiaalisia kontakteja voi olla vähemmän.
– Se on varmasti yksi tekijä. Arkikokemuksestakin tiedetään, että nuoret eivät välttämättä malta pysyä erossa muista ihmisistä.
Auttoivatko tiukat varotoimet?
Sekä Kainuun soten terveysjohtaja Kananen että Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola olivat perjantaina 27.3. varmoja siitä, että joku päivä Kainuusta saadaan positiivinen koronanäyte. Maakunnassa nimittäin on erittäin todennäköisesti koronatartuntoja, jotka eivät ole vaatineet yhteydenottoa terveydenhuoltoon.
Taudin leviämistä voidaan kuitenkin vielä pyrkiä ennaltaehkäisemään. Lisäksi leviämiseen ehditään varautua etukäteen ottamalla mallia muista maakunnista.
Kananen ei pidä mahdottomana sitä, että kaupunkien ja kuntien varotoimet olisivat hidastaneet viruksen leviämistä. Esimerkiksi Kajaanissa kouluilla on ollut tarkat ohjeistukset jo pitkään, eikä esimerkiksi talvilomilta saanut palata kouluun, jos oli minkäänlaisia flunssaoireita.
– Erilaisilla varotoimilla voi olla vaikutusta tilanteeseen. Kaiken eristämisen tarkoituksena on tartuntaketjuja katkaista.
Silkkaa tuuria?
Kainuun poikkeuksellisessa koronatilanteessa saattoi olla kyse myös puhtaasti tuurista, asiantuntijat arvioivat.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla todettiin 17 tartuntaa, kun ryhmä Oulun yliopiston opiskelijoita palasi Itävallasta Tirolista. Professori Jouni Jaakkolan mukaan opiskelijat olisivat aivan yhtä hyvin voineet olla Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoita.
Kainuun soten terveysjohtaja Kristiina Kananen on samoilla linjoilla.
– Olisi kiva sanoa, että täällä ei todettu tartuntoja, koska olemme hoitaneet kaikki asiat niin erinomaisesti. En kuitenkaan laskisi sen varaan.
Päivitetty 28.3.2020 klo 14.36: Kainuussa varmistui lauantaina ensimmäiset koronavirustartunnat.
Voit keskustella aiheesta 29.3. kello 23:een saakka!