Kaikki alkaa käsien pesusta.

Sitten puetaan suojapuku, maski, hanskat ja suojalasit. Ja lopuksi pestään kädet uudelleen.

– Saippua tehoaa koronavirukseen paremmin kuin käsidesi, tietää Helsingin Laakson terveysaseman ylilääkäri Kustaa Piha.

Jos koronaepidemia on taistelu, Piha on etulinjassa.

Vihollinen on silmälle näkymätön virus, joka pitää eristää. Siksi oireista kärsivät eri puolilla maata ohjataan omiin hoitoyksikköihinsä, kuten Helsingin Laaksoon hiljattain perustetulle koronaterveysasemalle.

Rintamalinja kulkee näiden hoitoyksikköjen sisällä. Piha osoittaa varoituskylttejä.

– Nyt olemme puhtaalla puolella. Tästä alkaa kontaminoitunut alue, sanoo Piha, ja astuu sisään.

Kontaminoituneella eli "likaisella" alueella ovat potilaat. Ja siten myös virus.

Kukaan hoitohenkilökunnasta ei kulje likaiselle alueelle ilman suojausvarustusta, tai siirry sieltä pois viruksen saastuttamien vaatteidensa kanssa. Mitään lattialle pudonneita esineitä ei käytetä ilman desifinointia.

Varotoimien tarkoitus on estää viruksen leviäminen henkilökuntaan. Jos niin käy, koko kansakunta on pulassa.

Tyyntä myrskyn edellä

Suomen koronaepidemian keskus on Uudellamaalla.

Tiistaina tunnelma Laakson koronaterveysasemalla oli rauhallinen. Potilaita tulee vuorokaudessa alle sata. Henkilökuntaa on riittävästi moninkertaisen määrän vastaanottamiseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyspolille saapuu tällä hetkellä jopa vähemmän potilaita kuin normaalisti. Voi olla, että tapaturmia tapahtuu sulkeutuneessa Suomessa vähemmän.

– Tai sitten ihmisten kynnys saapua sairaalaan on epidemian aikana suurempi, arvelee päivystyksen vuorovastaava, sairaanhoitaja Hanna Anttonen.

Hoitajat ja lääkärit tietävät kuitenkin hyvin, että rauhallinen tilanne on väliaikaista.

– Me vertaamme omaa tilannettamme muihin maihin. Kaikki tiedot antavat olettaa, että potilasmäärät tulevat kasvamaan merkittävästi, sanoo Kustaa Piha.

Koronavirusepidemia on Suomen osalta vasta alkamassa. Toistaiseksi sairaalahoitoa tarvitsevat lasketaan kymmenissä. THL:n tämänhetkisen ennusteen mukaan heidän kokonaismääränsä tulee nousemaan 11 - 15 tuhanteen.

Tautihuippu saavutetaan mahdollisesti vasta toukokuussa.

Sitä odotellessa sairaaloissa ja terveysasemilla valmistaudutaan kuumeisesti vastaanottamaan viruksen iskua.

Se tarkoittaa fyysisten raja-aitojen pystyttämistä. Muiden hoitoyksikköjen varaamista koronapotilaiden hoitoon. Kallisarvoisten suojausvarusteiden säännöstelyä. Aivan uudenlaisten hoitorutiinien opettelua.

– Nyt pystymme vielä kokeilemaan, miten systeemi toimii. Sitten kun potilaita alkaa tulla enemmän, olemme valmiina, sanoo vuorovastaava Anttonen Tyksistä.

Onko Suomi Italian tiellä? "Ilman muuta huolestuttaa"

Operaation komentokeskuksissa ei harjoitella, vaan painetaan pitkää päivää.

– Puhelin on kädessä käytännössä koko ajan. Tilannepalavereita pidetään viikonloppuisin. On ollut aika hektistä, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen kohtaja Leena Turpeinen.

Edellisten viikkojen työllistävimpiä urakoita on ollut Helsingin koronaterveysasemien pystyttäminen, sekä vähemmän kiireellisen terveydenhuollon alasajo.

Päätöksiä on tehtävä nopeasti, ja ne ovat isoja. Muualla terveydenhuollossa tehdyt supistukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

– Mitä tapahtuu jos diabeetikkoja, tai verenpainetaudista ja sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä ei hoideta? Tämä on tasapainoilua. Korona-asia pitää hoitaa, mutta ajatuksien on oltava koko ajan myös muutaman vuoden päässä, Turpeinen sanoo.

Ja koko ajan on laadittava suunnitelmaa sen varalle, että tilanne olennaisesti pahenee.

Isoja huolenaiheita riittää. Niistä päällimmäisimpiä on henkilökunnan turvallisuus.

– Sairaspoissaoloja hengitystieinfektioiden vuoksi on ollut jo nyt. Me edetään päivä kerrallaan. Mutta ilman muuta huolestuttaa, Turpeinen sanoo.

Sama huoli vaivaa hoitoalan ammattilaisia ympäri maata. Jos virus leviää laajasti henkilökuntaan, myös kyky hoidon antamiseen romahtaa.

Kuvat Italian ja Espanjan kriisiytyneistä sairaaloista ovat kirkkaana mielessä. Näissä maissa koronaan kuolleiden määrät lasketaan tuhansissa.

Tartunnan saaneiden joukossa on tuhansia hoitajia ja lääkäreitä. Kymmeniä on kuollut tautiin.

– Kun kuuntelee näitä uutisia miten henkilökunta sairastaa Italiassa, kuinka monta lääkäriä ja hoitajaa on jo kuollut. Niin ollaanko me sitten turvassa? Tällaisia ajatuksia ainakin minulle paljon tulee, kun on lapsia, sanoo Mikaela Verspoor, joka on sairaanhoitajana HUS:n Meilahden teho-osastolla.

Oulun yliopistollisen sairaalan akuuttilääkäri Iita Daavittila ei vielä murehdi. Öisin on silti vaikea saada unta.

– On miljoona asiaa, mitä pitäisi suunnitella, ohjata, tehdä. Ne tulevat ajatuksiin.

Hoitohenkilökunnan tiedossa on hyvin, että taistelusta tulee pitkä. Tuoreimman arvion mukaan epidemian ensimmäinen aalto kestää lyhimmilläänkin keskikesään.

– Me päivystyksessä olevat olemme tottuneet työskentelemään kovan paineen alla. Mutta emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo. Ihan varmasti tulee jaksamisen kanssa ongelmia, jos tilanne pahenee ja jatkuu pitkään, sanoo Hanna Anttonen Tyksistä.

Pyyntö kotijoukoille: "Pysyttäisi nyt siellä kotona"

Suomi on ottanut käyttöön rajuja toimia epidemian hillitsemiseksi. Kukaan ei vielä tiedä, miten ne purevat.

– Täytyy vain toivoa, että ne ovat riittävän tehokkaita, sanoo Kustaa Piha Laakson terveysasemalta.

Paljon on kansalaisten oman toiminnan varassa.

– Toivon, että ihmiset ottavat rajoitukset tosissaan. Sillä pystytään suojaamaan meidän hoitavaa henkilökuntaa, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

"On etuoikeus olla nyt töissä"

Korona on kuitenkin tuonut hoitohenkilökunnan keskuuteen muutakin kuin huolta. Kuten tiimihenkeä, tarmoa ja ammattiylpeyttä.

– Tänne on tullut kollegoja monilta terveysasemilta. On tosi hyvä fiilis. Hyvä yhteishenki. Tekemisen meininki, sanoo terveydenhoitaja Leena Sallinen Laakson terveysasemalta.

– Motivaatio on hyvä. He tietävät, että eletään poikkeuksellisia aikoja. Siellä pohjalla on vahva ammatillinen kutsumus, sanoo ylilääkäri Kustaa Piha.

Tyksin päivystyksen sairaanhoitaja Zacharias Granqvist on kiitollinen, että hänen roolinsa poikkeustilassa ei ole pysytellä kotona.

– Kun koko yhteiskunta on passitettu kotiin, niin onhan se hoitajille ja lääkäreille oikein etuoikeus olla töissä. Päästä tekemään tälle tilanteelle jotain.

Lue myös:

Tässä on ratkaisu terveydenhuoltoa uhkaavaan suojavarustepulaan: Huoltovarmuuskeskus tekee historiaa ja avaa varastonsa ovet

Lääkäri kertoo Italian koronaepidemian keskeltä: "Kuolleiden määrä on valtava" – Bergamon sairaala yrittää selvitä äärirajoilla

Kolme lääkäriä kertoo, miten pandemiaan on jo pitkään varauduttu – Kaikkia hoidetaan, mutta hoidettavat on pantava tärkeysjärjestykseen