Jemenissä sotivat osapuolet ovat suostumassa tulitaukoon koronaviruspandemian pelossa, kertovat uutistoimistot.
YK:n pääsihteeri António Guterres vaati tällä viikolla “maailmanlaajuista tulitaukoa”, jotta sodan jaloissa olevia siviilejä pystytään suojelemaan koronavirukselta.
Jemenin tuhoisa sisällissota on kestänyt yli viisi vuotta. Vastakkain ovat Saudi-Arabian johtama, hallitusta tukeva liittouma sekä Iranin avustamat huthikapinalliset. Lisäksi sisällissotaan ovat sekaantuneet esimerkiksi etelän separatistit, jotka ovat halunneet pois Pohjois-Jemenin kontrollista.
Tulitauosta neuvotteleminen tulee olemaan vaikeaa, mutta toteutuessaan tauko on erittäin tervetullut. Jemenissä miljoonat ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan sodan takia. Puhtaan veden puutteen vuoksi esimerkiksi kolera on levinnyt laajalle.
Jemenin romahtanut terveydenhuoltojärjestelmä ei ole virallisesti kirjannut vielä yhtäkään koronavirustartuntaa, mutta taudin leviäminen lienee vain ajan kysymys.
Jemenin pohjoisnaapurissa Saudi-Arabiassa tartuntoja on jo noin tuhat. Huthien tukijamaa Iran on yksi viruksesta pahiten kärsineistä maista.
Pandemian vaikutukset näkyvät ulkopuolisesta avusta riippuvaisilla konfliktialueilla jo paljon ennen kuin itse virus saavuttaa ne.
Lentoliikenne seis – myös sairaalalennot
Arabian niemimaalla sijaitseva Jemen on voimakkaasti rajoittanut kansainvälistä ja sisäistä liikennettään koronavirusuhkan vuoksi.
Sekä hallituksen joukot että huthit ilmoittivat maaliskuun puolivälissä matkustajaliikennettä koskevista kielloista. Lentoliikenne maahan ja maasta pois kiellettiin ainakin kahdeksi viikoksi.
Samalla vaikeutuivat myös kansainvälisten järjestöjen mahdollisuudet toimia sodan moukaroimassa maassa. Sen 30 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia oli humanitaarisen avun tarpeessa jo ennen koronapandemiaa.
Esimerkiksi Jemenin pääkaupungin Sanaan kansainväliselle lentokentälle on lentänyt YK:n, ICRC:n ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön operoimia lentoja, joilla myös avustustyöntekijät ovat matkustaneet maahan.
The New Humanitarian -lehden mukaan viimeisimmät järjestöjen lennot lähtivät Jemenistä maaliskuun puolivälissä.
Rajoitukset pysäyttivät myös helmikuussa alkaneet lääketieteelliset evakuointilennot, joista neuvoteltiin kuukausitolkulla. Maailman terveysjärjestön WHO:n operoimilla lennoilla ehdittiin kuljettaa noin 30 vakavassa tilassa ollutta lasta ja aikuista Jordanian pääkaupunkiin Ammaniin saamaan hoitoa.
Avustustyöntekijät jumissa
Koronapandemian vuoksi osa kansainvälisistä työntekijöistä on komennettu pois Jemenistä. Lomilla olleet eivät pääse palaamaan. Pelkona on, että paljon matkustavat avustustyöntekijät tuovat taudin maahan.
Kansainvälinen Norwegian Refugee Council -avustusjärjestö on kertonut uutistoimisto AP:n mukaan, että maiden eristystoimet ovat estäneet järjestön pääsyn 300 000 avuntarvitsijan luokse Lähi-Idässä. Avustustyön tekeminen on ollut hankalaa Jemenin lisäksi Syyriassa ja Gazassa.
– Jos marketit ja apteekit saavat olla toiminnassa tämän kriisin aikana, myös humanitaarisen avun toimituksen pitäisi onnistua, järjestön johtaja Jan Egeland sanoo.
Työ kentällä jatkuu nyt pääosin paikallisten avustustyöntekijöiden voimin. Jemeniin maaliskuun puolivälissä jumiin jääneillä kansainvälisillä työntekijöillä voi olla edessään pitkä työrupeama. Alun perin kahdeksi viikoksi suunnitellut lentokiellot saattavat venyä huomattavasti pidemmiksi.
Väärinkäyttöä ehkäisevä järjestelmä tauolle terveyshuolien vuoksi
Rahtikoneet ja -laivat pääsevät ilmeisesti kuitenkin yhä liikkumaan Jemeniin.
Avustusrahtien avulla jemeniläisille pyritään järjestämään ruokaa, puhdasta vettä ja lääkkeitä. Sen sijaan pienempiä avustusohjelma on jouduttu supistamaan.
Myös maan sisäistä liikennettä on rajattu. Al-Monitor-uutissivusto kertoo, että esimerkiksi kaikki bussiliikenne huthien ja hallinnon hallussaan pitämien alueiden välillä on keskeytynyt lähes kokonaan.
Jäihin on jouduttu panemaan myös YK:n jo pitkään valmistelema avustustyön biometrinen järjestelmä. Se pyrkii kitkemään avustusten väärinkäyttöä sormenjälkitunnistusten avulla.
Huthikapinalliset ilmoittivat kieltävänsä järjestelmän käytön “terveyshuoliin vedoten”.
YK:n Jemenin avustusoperaatio on maailman kallein, ja siihen on epäilty liittyvän petoksia ja manipulaatiota.
Viime kesänä Maailman ruokaohjelma WFP pani 850 000 ihmisen ruoka-avustuksen tauolle, kun huthit kieltäytyivät sormenjälkitunnistusten käytöstä. YK-järjestöt ovat pitäneet järjestelmän käyttöönottoa ehtona avustustyön jatkumiselle.
Kun vesi ja saippua ovat luksusta
Jos ja kun koronavirus alkaa levitä sota-alueille, seuraukset ovat asiantuntija-arvioiden mukaan katastrofaalisia.
Puutteet konflikteissa ovat perustavanlaatuisia: esimerkiksi saippua ja vesi ovat luksusta, johon vain harvalla on mahdollisuus.
– Voimme kehottaa heitä pesemään käsiään, mutta entä jos heillä ei ole mitään millä pestä, totesi Lääkärit ilman rajoja -järjestön ohjelmajohtaja Caroline Seguine uutistoimisto AFP:lle.
Jemenissä on jo ryhdytty liikkumisrajoitusten ohella samantyyppisiin koronatoimiin kuin muuallakin maailmassa: toiminnassa olevia kouluja ja kahviloita on suljettu, häitä ja muita tapahtumia on peruttu.
Uutistoimistojen mukaan naiset ompelevat pääkaupungissa Sanaassa hengityssuojaimia terveydenhuollon tarpeisiin.
Järjestöissä pelätään, että maailmanlaajuisessa koronakriisissä lahjoittajat unohtavat konfliktimaiden kärsimyksen. YK ilmoitti tällä viikolla haluavansa kriisimaiden tukemiseksi kahden miljardin dollarin avustuspaketin.
Lue lisää koronaviruksen vaikutuksista kriisialueisiin:
Syyrian Idlib pelkää koronan leviävän miljoonan pakolaisen maakuntaan – "Se olisi katastrofi", arvioi syyrialaislääkäri Ylelle
Kreikassa Morian leirillä varaudutaan koronaan – asukkaat ompelevat suojamaskeja, kertoo suomalainen vapaaehtoinen
Uusimmat tiedot koronaviruksesta tässä artikkelissa.