Koronavirus palautti mieleeni vuoden 2009 ns. sikainfluenssaepidemian. Olin Washingtonissa Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana, kun naapurimaasta Meksikosta alkoi tihkua tietoja H1N1:n sukuisen viruksen aiheuttamasta keuhkokuumeesta.
Tapahtumat etenivät silloin nopeasti. 27. huhtikuuta Meksiko vahvisti ensimmäiset kuolemantapaukset, noin kuukausi ensimmäisten epäilyttävien sairastapausten jälkeen.
Koulut suljettiin ja sotilaat jakoivat pääkaupungin asukkaille miljoonia hengityssuojia.
Moni maa lopetti lennot Meksikoon. Yleisötilaisuudet kiellettiin. Silti Maailman terveysjärjestö WHO varoitti, että sikainfluenssa voi levitä pandemiaksi. Varsinainen pandemiajulistus tosin tuli vasta kesäkuussa.
Meksikolaiset linnoittautuivat koteihinsa ja kynnelle kykenevät lähtivät pääkaupungista Méxicosta.
Kun lensin Méxicoon, kone oli lähes tyhjä, samoin hotellini.
Suurkaupungin keskusta oli kuin neutronipommin jäljiltä. Oli vaikeaa löytää taksia, joka suostuisi ottamaan asiakkaan kyytiin.
Raportoin Ylelle Meksikon tärkeimmän keuhkotautisairaalan portilta, jossa yritin muiden toimittajien kanssa udella tilannetietoja uupuneilta lääkäreiltä.
Kasvomaski taisi olla, mutta muita suojavarusteita ei tunnettu. Silti ulkona kadulla tuntui turvallisemmalta kuin jakaa hengitysilma muiden kanssa sisätiloissa.
Tilanne oli pelottava. Kuolleisuusluvut näyttivät alussa todella korkeilta, eikä ehkä koskaan täysin selvinnyt, miksi Méxicossa juuri silloin kuoli niin moni. Ilmeisesti sikainfluenssan piikkiin päätyi muistakin syistä kuolleita.
Myöhemmin virus kuitenkin levisi hitaasti. Kun uuteen koronavirukseen on nyt kuollut parissa kuukaudessa yli 3 000 ihmistä, sikainfluenssan osalta sama määrä tuli täyteen vasta noin puoli vuotta taudin tunnistamisen jälkeen.
Sikainfluenssaan myös saatiin rokote jo syksyllä 2009, joten suuri osa maailmaa selvisi säikähdyksellä.
Koko maailmasta ei ole vertailukelpoisia tietoja, mutta on arvioitu, että sikainfluenssan ehti saada noin 10–20 prosenttia maailman väestöstä. Toisten arvioiden mukaan tartunnan sai ainakin joka viides, mikä tarkoittaisi yli miljardia ihmistä.
Kuolleita oli kuitenkin "vain" joitakin satoja tuhansia. Yhdysvaltain tartuntatautivirasto CDC arvioi kuolleiden määräksi noin 150 000–575 000 ensimmäisen vuoden aikana.
Eroja tämänkertaiseen koronavirusepidemiaan on paljon. Vaikka Meksikon viranomaisia arvosteltiin aikoinaan hidastelusta, mielestäni he toimivat nopeasti ja ennen kaikkea avoimesti.
Myös toimittajat saivat tehdä työnsä vapaasti. Tosin nykyisin ehkä mietittäisiin tarkemmin, kannattaako epidemian ytimessä olla itse paikalla.
Kontrasti on huima verrattuna Kiinaan, joka salaili ja jahkaili vielä pitkään sen jälkeen kun Wuhanissa alkaneesta epidemiasta olisi pitänyt varoittaa sekä omia kansalaisia että koko muuta maailmaa. Kiina on myös tehnyt toimittajien työskentelyn hyvin vaikeaksi.
Olisiko avoimuus johtanut parempaan lopputulokseen, sitä emme koskaan saa tietää. Joka tapauksessa uudesta koronaviruksesta on nyt tullut koko maailman riesa.
Avoimuudesta huolimatta myös Meksiko myöhästyi. Virus oli jo karannut valloittamaan muuta maailmaa, kun tartuntoja alettiin tosissaan jarruttaa.
Eri maiden halu ja mahdollisuudet epidemian pysäyttämiseen näyttävät kovin erilaisilta. Kun Kiina vihdoin tarttui toimeen, mitään keinoja ei ole säästetty, mutta yhtä tiukat otteet tuskin ovat mahdollisia läntisellä pallonpuoliskolla.
Jos ihmisiä ei testata, ei pahemmin löydy uusia tautitapauksiakaan – kunnes niitä sitten löytyy yllättävistä paikoista.
Yhdysvallat on tästä hyvä huono esimerkki. Testimäärät ovat pieniä, eikä tartuntaketjuja pystytä enää jäljittämään. Näin virus etenee huomaamatta.
Vielä paljon salakavalammin koronavirus etenee Iranissa, jossa viranomaiset pimittävät epidemian laajuuden.
Maiden kirjava reagointi virukseen on onnetonta tilanteessa, jossa heikoin lenkki ratkaisee, pysähtyykö epidemia vai ei.
Vuosikymmenen takaiset kokemukset sikainfluenssasta antavat tosin aihetta epäillä, onko pandemian estämiseksi tehtävissä paljoakaan ennen kuin rokote keksitään.
Maailmasta kun on tullut yksi suuri kylä. Jaamme kaiken hyvässä ja pahassa, ja nopeammin kuin ennen.
Valitettavasti uusi koronavirus näyttää aiheuttavan paljon vakavamman taudin kuin sikainfluenssa. WHO kertoi tiistaina, että maailmanlaajuisesti keskimäärin 3,4 prosenttia vahvistetuista sairastapauksista on johtanut kuolemaan.
Todellinen kuolleisuus voi olla paljon alempi, riippuen siitä, kuinka paljon lieviä tapauksia jää tunnistamatta.
THL tyytyy toteamaan, että "valtaosa" tartunnan saaneista parantuu.
Muitakin ikävänpuoleisia eroja on. Koronaviruksen itämisaika näyttää pidemmältä kuin sikainfluenssan, THL:n mukaan 2–12 päivää. Kiinassa on tosin todettu paljon pidempiäkin itämisaikoja.
Sikainfluenssan itämisaika oli vain 1–7 päivää, keskimäärin kaksi päivää. Nyt epidemian kärryillä on siis vaikeampi pysyä.
Itämisaika voi vaikuttaa myös siihen, kuinka moneen virus ehtii tarttua. Koronavirus tarttuu paljon useampaan. WHO:n Kiina-raportin mukaan sairastunut tartuttaa keskimäärin 2–2,5 ihmistä.
Sen sijaan sikainfluenssaan sairastunut tartutti WHO:n mukaan keskimäärin vain 1,2–1,6 ihmistä. Esimerkiksi koulujen sulkeminen oli silloin hyödyllistä, mutta koronaoloissa pakkoloma ei WHO:n mukaan vaikuttaisi lainkaan niin tehokkaasti.
Kaikki viittaa siis siihen, että tästä keväästä on tulossa pahempi kuin keväästä 2009.
Mutta mitä tapahtui sikainfluenssalle? Se ei ole hävinnyt minnekään, vaikka siitä ei enää kohkata.
Virus kiertää maailmaa siinä missä muutkin influenssavirukset ja aiheuttaa edelleen myös kuolemantapauksia – mutta paljon vähemmän kuin aikoinaan pelättiin.
Toivottavasti koronaviruksesta tulee joskus samanlainen, suhteellisen harmiton kulkutauti.
Toivottavasti pääsen tänä vuonna ulkomaantoimittajana raportoimaan vaikkapa Yhdysvaltain vaalikamppailusta, enkä Yhdysvaltain viruskamppailusta.
Toivottavasti jollain on strategia, jolla pandemia estetään. En tosin ole vielä kuullut sellaisesta.
Lue lisää:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta: EU-parlamentti ja jäsenmaat sopuun koronatodistuksesta, yliopistoissa yhä luennot etänä syksyllä
Influenssavirukset kautta aikojen
Terveyskirjasto: Sikainfluenssa-pandemia 2009–2010
Ylen elävä arkisto: Sikainfluenssa
THL: Usein kysyttyä koronaviruksesta COVID-19
John's Hopkins -yliopiston kartta koronaviruksen leviämisestä