Asiantuntija suosittelee pienen ruokavaraston ostamista kaikkiin häiriötilanteisiin, mutta pitää useiden viikkojen varastoa ylimitoitettuna.
Myös K-ryhmästä kerrotaan, että viime päivinä ruokakaupoissa on havaittu pientä kysynnän kasvua säilyvissä elintarvikkeissa, kuten säilykkeissä ja viljatuotteissa.
Yksi hamstraajista on Helsingin Pohjois-Haagassa asuva Jenni Häyrinen, 39. Hän kirjoittaa työkseen Liemessä-ruokablogia.
Häyrinen aloitti tavaroiden ostamisen jo ennen kuin koululaiset ja juniorijalkapalloilijat asetettiin karanteeniin Helsingin Viikissä koronauhan takia.
Häyrisen parveke on nyt täynnä ruokalaatikoita. Ravintoa on 2–3 viikoksi.
Häyrinen myöntää suoraan, että kyse on pelosta: pelosta, että ruokatarvikkeet loppuvat kaupasta ja pelosta, että sairastuu ja tartuttaa ihmisiä, jotka kuuluvat riskiryhmään.
Tyttären koulussa on hieman alle 1 000 oppilasta, joten hän uskoo taudin leviävän helposti sieltä, jos on levitäkseen.
– Toiminta rauhoittaa minua. Se, että teen asialle jotain, vaikka sairastuminen ei olekaan omissa käsissä.
Harva puhuu julkisesti varautumisesta, vaikka samaan aikaan asiasta keskustellaan suljetuissa Whatsapp-ryhmissä tai kavereiden kesken Facebookissa. Kun Häyrinen mainitsi hätävararuokavarastostaan blogissaan, hän sai omien sanojensa mukaan paljon yksityisviestejä aiheesta.
– Siihen liittyy pieni häpeä. Ei haluta kertoa muille, että pelottaa, Häyrinen sanoo.
Kolmen päivän varasto kannattaa, sanoo asiantuntija
Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen pitää usean viikon ruokavarastoja ylimitoitettuna.
Sen sijaan kolmen vuorokauden "hätävara" on hänestä hyvä ajatus. Sitä voi tarvita milloin tahansa, esimerkiksi pitkän sähkökatkon aikana.
– Ei meillä ole mitään sellaista hätätilaa, joka vaatisi sen yli hamstraamisen, Kumpulainen sanoo.
72 tunnin kotivarasta ovat puhuneet pitkään esimerkiksi martat. Olennaista varautumisessa on, että varastoa käytetään ja kierrätetään silloinkin, kun kaikki on hyvin. Jos varastoon ostaa paljon säilykkeitä, joita ei normaalisti syö ollenkaan, riskinä on, että tuotteet menevät turhaan pilalle.
Tätä ajatusta Jenni Häyrinenkin käytti tilatessaan ruokaa. Jos perheen aikuiset sairastuisivat, Häyrinen haluaa, että saatavilla olisi niitä tuttuja ruokatuotteita, joita perhe muutenkin käyttää.
Ruokaihmisenä hän halusi ostaa aivan tiettyä pastalaatua ja mieluisaa ruisleipää. Hän osti myös varastoon esimerkiksi MSC-sertifioitua tonnikalaa, jota pidetään eettisempänä kuin tavallista tonnikalaa.
Häyrinen pelkää, että jos koronavirus leviää laajalle, kauppoihin tulee toimitusvaikeuksia. S-ryhmän riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen sanoo, että sellainen tilanne ei ole näköpiirissä. Yleisesti ottaen kauppaketjuilla on isot varastot sekä tuhansia tavarantoimittajia.
Jos sairastuisi niin, että joutuu jäämään kotiin eristyksiin, ruoan verkkokaupan kautta voi tilata kotiinkuljetuksen. Kotiinkuljetus onnistuu suurimmissa kaupungeissa.
Koskinen kertoo, että S-ryhmässä on mietitty tarkkaan, miten ruokaa voi toimittaa sairaalle asiakkaalle niin, että ruokalähetti ei itse sairastu.
Tavallisesti ruoka toimitetaan kotioven kynnyksen yli, mutta jos asiakas on ilmoittanut tilausta tehdessä olevansa sairaana, lähetti voi jättää ruoan oven ulkopuolelle. Maksukin voidaan hoitaa laskulla tai verkon kautta.
Lietsonko hysteriaa? Häyrinen miettii
Jenni Häyrisen perheeseen kuuluu puolison lisäksi yksi päiväkoti-ikäinen ja yksi kouluikäinen lapsi.
– Lasten puolesta en ole huolissani. Kaikki olemme perusterveitä, hän sanoo.
Silti: rahaa on kulunut koronaepidemian varalle ostettuun ruokaan noin 550 euroa. Häyrinen sanoo, että tuotteet aiotaan käyttää joka tapauksessa. Lisäksi hän osti muutamalla kympillä hengityssuojaimia ja käsidesinfiointiainetta.
– Ehkä käsidesivarasto on vähän ylimitoitettu. Nyt on koko loppuiäksi käsidesiä, Häyrinen vitsailee.
Tarkalleen ottaen käsidesiä on kaksi pulloa jokaista perheenjäsentä kohti.
– Eikä niistä hengityssuojaimistakaan ei ole välttämättä hyötyä, mutta onpahan nyt ostettu varmuuden vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön Tuija Kumpulainen muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisten käyttämät kasvomaskit ovat erikoistuotteita. Tavalliset kaupoissa myytävät hengityssuojaimet ovat heikkolaatuisempia, jolloin niiden ohi voi päästä pöpöjä.
Jenni Häyrisen puoliso pyöritteli ensiksi silmiään, mutta kun Häyrinen ryhtyi laatimaan ostoslistaa, puolisokin osallistui ideoimalla, mitä voisi hankkia.
– Hetken aikaa mietin, lietsonko hysteriaa, kun kerron tästä julkisesti, Jenni Häyrinen sanoo.
– En kuitenkaan levitä mitään disinformaatiota. Tämä on varautumista omasta henkilökohtaisesta näkökulmastani.
Lue lisää:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta: EU-parlamentti ja jäsenmaat sopuun koronatodistuksesta, yliopistoissa yhä luennot etänä syksyllä
THL luokittelee koko Italian koronaviruksen epidemia-alueeksi
Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Pohjois-Italiaan – Finnair peruu kaikki lennot Milanoon kuukaudeksi
Aiheesta voi keskustella 5.3. kello 23.00:een asti.