Pääministeri Antti Rinteen eroon johtanut jupakka sysäsi sosialidemokraattisen puolueen johdossa alulle kaivatun sukupolvenvaihdoksen. Pääministeri Sanna Marin luo SDP:stä kuvaa tulevaisuuspuolueena.
Sosialidemokraattien pääministeriehdokkuudesta kisasi kaksi alle nelikymppistä poliitikkoa: eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (37 v.) ja liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (34v.).
Vaikka Marin on vain 3 vuotta Lindtmania nuorempi, puoluevaltuusto ilmeisesti koki nimenomaan hänet valovoimaisemmaksi nuoren polven edustajaksi.
Pääministeriehdokkaana Sanna Marin hyötyi myös puolueen varapuheenjohtajan asemasta. Marinin maine vahvistui puolueväen keskuudessa huomattavasti, kun hän sijaisti vakavasti sairastunutta puheenjohtajaa, Antti Rinnettä menestyksekkäästi vuoden alussa.
Mielikuva SDP:stä muuttui heti Sanna Marinin valinnan jälkeen
Sanna Marinin valinnan myötä eläkeläisten puolueeksi leimautunut SDP saa uutta virtaa ja kenties myös nykyistä nuorempia kannattajia.
SDP:n imago muuttui heti tulevan pääministerin nimen paljastuttua, vaikka Antti Rinne jatkaa yhä puolueen puheenjohtajana.
Valinnan ratkettua tiedotusvälineet julistivat, että Marin on paitsi Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri, myös koko maailman nuorin pääministeri.
Todennäköisesti nuori, sanavalmis ja edustava naispuolinen pääministeri kerää myös kansainvälistä huomiota.
Samaten se, että kaikki viisi Suomen hallituksessa istuvaa puoluetta ovat puolen vuoden päästä naisten johtamia, kun Sanna Marin saa myös SDP:n puheenjohtajuuden hoitoonsa.
Tällainen julkisuus ei ole pahitteeksi Suomelle eikä sosialidemokraattiselle puolueelle.
Marinin yli-itsevarmuus vakuuttaa ja ärsyttää
SDP valitsi johtajakseen yli-itsevarman naisen, joka ei epäröi kehua itseään.
Pääministeriehdokkaana Sanna Marin kuvaili itseään puoluevaltuustolle näin: “En väistä vastuuta, en pelkää, en horju…. Toimin määrätietoisesti ja harkiten… Minä olen osoittanut kykyni. Joka kerta.”
Moinen itseluottamus on tarpeen, jos aikoo pistää viisi puoluetta ruotuun hallituskriisin jälkeen ja ottaa maan komentoonsa. Monia yhteistyökumppaneita tuo asenne varmasti myös ärsyttää.
Marinia muiden ärtymys tuskin häiritsee. Hän osaa keskittyä oman pelinsä pelaamiseen.
Antti Rinteen syrjäyttämiseen osallistuneesta keskustajohtajasta, Katri Kulmunista, Sanna Marin eroaa siinä, ettei hän pelkää ilmaista kantaansa suoraan.
Marinissa on paljon pääministerille sopivia ominaisuuksia. Hän esiintyy jämäkästi ja haastaa kilpailevien puolueiden johtajat epäröimättä. Marin pystyy useimmiten myös perustelemaan kantansa selkeästi.
Pääministerinvaihdoksen jälkeen SDP tekee varmasti keskustalle selväksi hallitusyhteistyön pelisäännöt ja sen, mikä puolue hallitusta johtaa. Tällä hallituskaudella demarit eivät anna keskustan toista kertaa nöyryyttää itseään.
Vihjailut Sanna Marinin epäitsenäisyydestä ovat kohtuuttomia
SDP:n johto on seuraavan puolen vuoden ajan kuin kaksipäinen kotka. Sanna Marin on demareiden ykkönen hallituksessa, mutta Antti Rinne on puolueen puheenjohtaja ensi kesään saakka.
Pääministerin tehtävästä vetäytynyt Antti Rinne tuki Sanna Marinia seuraajakseen SDP:n sisäisessä kilvassa. Sen vuoksi Marinia on väitetty Rinteen marionetiksi.
Se on ollut kohtuutonta. Se, että Rinne on sanonut kannattavansa Sanna Marinia ei todista mitenkään, että Marin alistuisi Rinteen hyppyytettäväksi pääministeriksi noustuaan.
Marin katsoi kuitenkin tarpeelliseksi vakuuttaa itsenäisyyttään puoluevaltuustolle. “Seison omilla jaloillani. Minua ei voi ohjailla”, hän julisti. Pian selviää, kuinka itsenäinen Marin pääministerinä on.
Jos Rinne innostuisi ottamaan esimerkiksi työmarkkina-asioissa kovin aktiivisen roolin vaikean työehtosopimuskierroksen aikana, se voisi synnyttää ongelmia hallitusyhteistyössä.
Työmarkkinakierros on yksi politiikan suurista haasteista lähikuukausina. Marinilla ei ole kokemusta työmarkkina-asioissa. Siksi hänellä saattaisi olla houkutusta turvautua Antti Rinteen asiantuntijuuteen näissä asioissa.
Tätä Marinin on kuitenkin syytä varoa, sillä hallituksen tulisi pysyttäytyä sivussa varsinaisista työehtoneuvotteluista.
SDP:n hallituskumppaneista keskusta ja rkp ovat yrittäjähenkisiä puolueita. Ne eivät suvaitse yrityksiä ja maan taloutta vahingoittavia pitkiä lakkoja. Myös vihreät suhtautuvat varsin kriittisesti ammattiyhdistysliikkeen koviin otteisiin.
SDP päätti nostaa Antti Rinteen eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi. Siinä asemassa olevalle aktiivisen työmarkkinapelurin rooliin heittäytyminen on hankalaa.
Hallitukseen tulee vain yksi uusi demariministeri
Sanna Marinin suhtautumisesta pääministerin rooliin kertoo jotain se, millaisia muutoksia hän ehdotti SDP:n ministeriryhmään. Henkilöiden ja ministerinsalkkujen vaihdokset ovat minimaalisia. Marin toteuttaa vain pakon sanelemat muutokset.
Omistajaohjausministerin paikalta eronnut Sirpa Paatero jatkaa kuntaministerinä. Valtionyhtiöiden omistajaohjausasiat siirtyvät eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen hoitoon.
Marinin siirtyessä pääministeriksi häneltä vapautuva liikenne- viestintäministerin salkku siirtyy Timo Harakalle.
Ainoa uusi demariministeri hallituksessa on Tuula Haatainen, joka tulee työministeriksi Harakan paikalle.