Keskusta on noussut 2000–luvulla kolme kertaa pääministeripuolueeksi haastamalla SDP:tä ja kokoomusta. Perussuomalaisten ja vihreiden kannatuksen vahva vire uhkaa nyt viedä tilan keskustan paluulta suureksi puolueeksi.
Keskustan kuuluisaa kenttää edustavat 135 puoluevaltuutettua kokoontuvat viikonvaihteessa Kalajoelle.
Syyskuun alussa Kouvolassa keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi uudeksi puoluejohtajaksi elinkeinoministeri Katri Kulmunin. Hän kukisti äänestyksessä puolustusministeri Antti Kaikkosen.
Kuntavaalit ensimmäinen iso rasti
Katri Kulmuni on johtanut keskustan politiikkaa kaksi ja puoli kuukautta. Puoluevaltuustolla on nyt ensimmäinen tilaisuus kuulla ja evästää uutta puoluejohtoa.
Torniosta eduskuntaan valittu Kulmuni on puhunut paljon aluepolitiikan kunnian palautuksesta.
Antti Rinteen (sd.) johtamassa punamultahallituksessa Kulmuni ja Kaikkonen ovat laittaneet liikkeelle aluepolitiikkaa vahvistavia selvityksiä. Keskustalla on ollut pitkästä aikaa näytön paikka myös valtiovarainministeriössä, missä Mika Lintilä (kesk.) on vetänyt valtion budjetin lankoja.
Kulmunin johdolla keskusta näyttää hakevan äänestäjien luottamuksen palauttamista ensin vahvimmilla tukialueillaan, maakuntien Suomessa.
Keskustan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, miten vahva kuntapuolue menestyy kevään 2021 kuntavaaleissa. Keskustan uuden nousun ensimmäinen testi on, kuinka puolue onnistuu keräämään ehdokkaita kuntavaaleihin.
Uusi puoluejohto joutuu puntariin jo ensi kesän puoluekokouksessa Vantaalla. Nousun merkkien pitäisi olla silloin jo näkyvissä. Vahva menestys kuntavaaleissa antaisi hyvät lähtökohdat seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Sinipunahallitus – hyvä vastustaja
Keskustan uudella johdolla on edessään pitkä marssi. Ylen kannatusmittauksissa keskusta on vajonnut viidenneksi suosituimmaksi puolueeksi.
Vaaleissa alamäki on ollut viime vuosina jyrkkää. Kevään 2015 eduskuntavaalien kärkisija himmeni pronssiksi kuntavaaleissa 2017, ja viime eduskuntavaaleissa keskusta putosi mitalisijojen ulkopuolelle. Neljässä vuodessa keskusta kadotti yli 170 000 äänestäjää.
Keskustan kannatus on ajanut vuoristorataa vuoden 1991 veret seisauttaneen vaalivoiton jälkeen. Pääministerikaudet ovat kutistaneet äänisaalista, mutta oppositiosta keskusta on onnistunut pomppaamaan aina uudelleen takaisin valtaan.
Keskustan viime vuosikymmenten menestykseen on riittänyt SDP:n ja kokoomuksen sinipunahallitusten haastaminen.
Kolmen suuren puolueen välinen pudotuspeli sai uutta väriä keväällä 2011, kun perussuomalaiset kipusi Timo Soinin johdolla suurten sarjaan.
Vaalikaudella 2011–15 keskusta vielä nousi Juha Sipilän johdolla opposition kakkospaikalta Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) sinipunahallitusten päähaastajaksi. Keskustaa auttoi silloin perussuomalaisten eduskuntaryhmän kokemattomuus.
Timo Soinin perussuomalaisten vaalikiri ja jytkyn uusiminen kevään 2015 vaaleissa todisti, että perussuomalaiset ei jäisi yhden kauden ilmiöksi.
Perussuomalaiset ja vihreät nousussa
Puolueiden kisassa asetelmat ovat ratkaisevasti muuttuneet, kun perussuomalaiset ja vihreät ovat kasvattaneet suosiotaan.
Vihreät kolkutteli kärkipuolueiden tuntumassa jo loppukesällä 2017, mutta oppositiopolitiikassa SDP:n kokenut eduskuntaryhmä nosti demarit Juha Sipilän porvarihallituksen päähaastajaksi.
Perussuomalaisten lorun arvioitiin loppuvan puolueen hajoamiseen kesällä 2017.
Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset nousi kuitenkin uudelleen tuhkasta ja kiri viime eduskuntavaaleissa lähes suurimmaksi puolueeksi.
Perussuomalaisten vastavoimaksi maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä noussut vihreät saavutti kevään vaaleissa historiansa parhaan tuloksen.
Eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisten ja vihreiden suosio on ollut vahvassa nousussa.
Perussuomalaiset on tällä hetkellä ylivoimaisesti suosituin puolue ja vihreiden kannatus hipoo jo pääministeripuolue, SDP:n, kutistuvia lukemia.
Keskusta luottaa tolkun ihmisten tukeen
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kirjoitti viikko sitten Suomenmaan palstallaan, että perussuomalalaisilla ja vihreillä on "vahvat brändit" ja julkisessa keskustelussa näiden puolueiden vastakkaiset mielipiteet hyödyttävät molempia.
Pirkkalainen viittasi huoliin siitä, löytyykö enää koskaan sijaa perinteisemmille puolueille, jotka näkevät mustavalkoisten mielipiteiden ohessa myös toisiinsa kietoutuvia sävyjä ja asioiden keskinäisiä syy–seuraus -suhteita.
– Mitä enemmän äärilaidat synnyttävät mielikuvaa, että yhteiskunnan suunta on valittava rajat kiinni -ajattelun ja toisaalta kannabiksen vapauttamisen välillä, sitä enemmän sijaa myös meille alkaa löytyä, Pirkkalainen valoi uskoa keskustan tulevaisuuteen.
Keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä puhui paljon tolkun ihmisten puolueesta. Pääministerinä hän jäi kotikentälläänkin, Oulun vaalipiirissä, perussuomalaisten maahanmuuttovastaisen populismin jalkoihin.
Tolkun ihmisten tuen varaan keskustan johto näyttäisi laskevan myös puolueen tulevaisuuden.
Keskusta valmistelee uutta, vuoteen 2030 tähtäävää ohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä ensi kesän puoluekokouksessa.
Ohjelmassa on kysymys keskustan tulevaisuudesta; löytääkö yli satavuotias, maaseutupohjainen kansanliike tulevaisuuseväitä, jotka innostaisivat uusia äänestäjiä muuttuvassa, kaupungistuvassa Suomessa?
Lue myös:
Analyysi: Kulmunin arvioitiin vievän keskustaa vasemmalle, mutta hallituksen veropolitiikka todistaa toisin
Analyysi: Katri Kulmunista voi tulla kummitus rahaministeriöön, jos ei itse ala johtaa sitä – Pian on aika päättää
Analyysi: Keskusta otti yllättäen perussuomalaiset tikun nokkaan salikeskustelussa – ”Te hyväksyitte 800 miljoonan maahanmuuton kustannukset”