Nato-myönteisyys on lisääntynyt suomalaisissa puolueissa 2000-luvun aikana. Asia selviää tuoreesta Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, joka analysoi eduskunnassa käytyä keskustelua vuosina 1995–2017.
Eniten Nato-kannatus on kylmän sodan jälkeen kasvanut keskustan ja perussuomalaisten keskuudessa, sanoo väitöskirjatutkija Iro Särkkä. Tutkimuksessa kansanedustajat jaettiin Nato-keskustelussa puolestapuhujiin, pragmaatikkoihin, skeptikkoihin ja vastustajiin.
– Keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajien keskuudessa on ollut siirtymää selkeimmin kielteisemmistä kannoista myönteisempään ja pragmaattissävyisempään suuntaan, Särkkä toteaa tiedotteessa.
Merkittävimmän puhujaryhmän eduskunnassa muodostavat pragmaatikot, joiden Nato-retoriikka on lähimpänä hallituksen ajamaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.
Tutkimuksen mukaan poliittisen eliitin keskuudessa on nykyään enemmän Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvia kuin kielteisesti suhtautuvia ihmisiä. Samalla Nato-keskustelu on polarisoitunut: sekä Naton vastustajien että puolestapuhujien määrä on kasvanut.
Nato nousi erityisesti esille Suomen hallitusten ulko- ja turvallisuuspolitiikassa 1990-luvun lopusta 2010-luvun alkupuolelle.
Tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty valtioneuvoston ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja ja niistä eduskunnassa käytyjen lähete- ja palautekeskustelujen Natoa käsitteleviä puheenvuoroja vuosina 1995–2017. Natosta käytettiin tuona aikana yli 900 puheenvuoroa.
Lue lisää:
Reilu puolet suomalaisista vastustaa Natoon liittymistä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö EU:n turvatakuista: "No, siitäpä ei ole tullut ihan selvää"
Uuden hallituksen ulkopoliittinen ohjelma on maalattu paksulla pensselillä – muutokset vanhaan ovat silti minimalistisia