Kilin-kalin, kilin-kalin...!
Helsingin Kumpulassa Leikkipuisto Intian ruokakello kutsuu siskonmakkarakeitolle, ja satakunta lasta muovilautasineen muodostaa jonon soppakattilan eteen.
On heinäkuinen perjantai, ja kaupungin puistolounaan aika. Aliisa Rautajoki ja sisarukset Alma Albano ja Iris Albano popsivat keiton menemään.
Aliisalle ja Irikselle ei ole väliä, onko lautasella liha- vai kasvisruokaa, kaikki maistuvat yhtä hyvin, mutta Almalle vähän on: hän söisi kaikkein mieluiten kalaruokia.
– Kalakeitto, vastaavat myös Leona Nyman ja Nuutti Relander eri puolilla leikkipuistoa kysymykseen lempiruuista.
Kalakeitto on Helsingin leikkipuistojen suosikkiruokia, tämän vahvistavat johtavat leikkipuisto-ohjaajat Hannele Oja ja Nina Vuori. Kalakeittoa kuluu leikkipuistoissa eniten ainakin koko Kallio-Pasila-Vallilan alueella sekä Malmi-Latokartanon yksiköissä.
Krista Mikkonen: Joukkoruokailulla isoin painoarvo
Helsingin puistojen kesälounaat ovat esimerkki julkisista aterioista, joista hallitus haluaa kasvispainoitteisempia. Perusteluna on liharuokien isompi hiilijalanjälki.
Joukkoruokailut niin leikkipuistoissa, kouluissa, armeijassa kuin sairaaloissakin ovat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan avainasemassa.
– Joukkoruokailuissa useimmat syövät monta ateriaa viikossa, ja jos niissä saataisiin muutosta aikaan, sillä olisi isot vaikutukset, Mikkonen perustelee.
Suomalaiset syövät Mikkosen mukaan yli 81 kiloa lihaa henkeä kohden vuodessa.
– Se on terveysnäkökulmasta todella paljon, ja sillä on isot ilmastovaikutukset.
Kasvisruokapäivä joka kuntaan?
Hallitusohjelman mukaan nyt tähdätään ymmärryksen lisäämiseen ruoantuotannosta. Se tarkoittaa ministerin mukaan maukkaampaa kasvisruokaa sekä kokonaan uusia reseptejä.
Mikkosen mielestä kasvisruokapäivä ei tarvitse olla joko–tai, vaan lihan kokonaiskulutusta saataisiin pienemmäksi esimerkiksi korvaamalla osa lihasta kasviproteiinilla.
Tähän tarvitaan koulutusta.
– Hankintapuolellakaan ei kaikilla kunnilla ole tässä ihan riittävästi osaamista, Mikkonen viittaa ruokien tilaajiin ja ruokalistojen suunnittelijoihin.
Kaikille ei kasvisruoka maistu, eikä kuntia voi pakottaa muuttamaan ruokalistojaan. Mikkonen kouluttaisi myös siihen, että kasvisruuista osattaisiin tehdä maistuvampia.
– Pitää kiinnittää huomiota reseptiikkaan. Kasvisruuasta saadaan herkullisia annoksia, mutta se vaatii perehtymistä ja koulutusta.
Rahoitusta ruokajärjestelmän muuttamiseen tulee maa- ja metsätalousministeriöltä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan summat kasvisruokapainoitteisuuden lisäämiseen tarkentuvat syksyllä.
Tarkoittaako hallitusohjelman kirjaus siis viikoittaista kasvisruokapäivää kaikkiin julkisiin ruokailuihin? Leppä ei ratkaisisi asiaa vain kasvisruokapäiviä lisäämällä.
– Meidän pitää tarjota monipuolista ruokaa niin koululaisille, varuskunnissa, hoitopaikoissa. Ihmiset itse valitsevat mitä lautaselle ottavat. Ruuan monipuolisuus on kaiken A ja O.
Jari Leppä vetoaa kotimaisten kasvisten puolesta
Ministeri Leppää huolestuttaa, että kunnat ja muut julkiset ruokapalveluiden tarjoajat tekisivät kasvispanostukset pelkän hinnan perusteella eli kotimaisten kasvisten kustannuksella.
– Haluamme painottaa, että kun ruokatrendit muuttuvat, kotimaisuus on keskiössä. On ihan eri asia tuoda kasvisperäistä ruokaa ulkoa. Me emme sitä halua.
Vuonna 2016 pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus antoi periaatepäätöksen, jossa hinnan lisäksi tarkastellaan ympäristömyönteisten viljelytapojen, eläinten hyvinvoinnin ja ruuan puhtauden merkitystä valtion ruokahankinnoissa.
Lepän mukaan nyt on kyse saman asian laajentamisesta kaikkiin julkisiin ruokailuihin.
– Emme voi antaa kunnille määräystä, mutta vetoan vahvasti kuntiin.
Ruokataseesta puhutaan, kun verrataan suomalaisen ruuan vientiä ja ulkomailta tuodun ruuan määrää. Tase on Lepän mukaan miljardeja euroja miinuksella.
Jo aikaisemmin kolme ministeriötä, maa- ja metsätalousministeriö, ulkoministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, on varannut rahoitusta suomalaisen ruuan vienninedistämiseen ja sen menekin edistämiseen kotimaassa.
Leppä näkee kasvisbuumissa taloudellisen mahdollisuuden.
– Miten saamme ruoka- ja elintarvikealasta aidosti kasvualan, Leppä muotoilee.
Entä milloin varuskunnissa tai hoitokodeissa buffettiin alkaa ilmestyä härkäpapupullia nakkikastikkeen rinnalle?
Ministerillä ei ole vielä takarajaa kasvispainoitteisempaan ruokavalioon siirtymiseksi. Krista Mikkonen arvioi, että se siintää viimeistään neljän vuoden päässä, kun hallituskausi viimeistään päättyy.
Keskusteluosiossa voit kertoa klo 22:een, miten sinä vähentäisit lihan määrää julkisessa ruokailussa: Vaihtaisitko puolet kaalilaatikon tai siskonmakkarakeiton lihasta nyhtökauraan, jättäsit osan liharuuista pois vai et kumpaakaan?
Lisää aiheesta:
Armeijaan tulee pakollinen kasvisruokapäivä joka viikko – syynä terveellisyys ja ilmastonmuutos
Puolustusministeri kimpaantui armeijan kasvislinjasta: "Ideologista pakkotuputusta ei tarvita" – Pyytää kasvisruoasta selvityksen
Ravitsemustieteiden professori: "Puolustusministeri ei taida kovin paljon tietää ruokavalioista"