Eduskunta löi tällä viikolla lukkoon valiokuntien puheenjohtajien nimet, joiden joukossa on niin politiikan ikiliikkujia kuin yllätyksiä.

Nimillä on väliä, sillä suosittu hokema on, että todellinen työ eduskunnassa tehdään valiokunnissa. Yksi arvio on, että yleensä noin puolet hallituksen lakiehdotuksista muuttuu, kun valiokunnat pääsevät niihin käsiksi.

Viime vaalikaudella valiokuntien puheenjohtajien rooli korostui, kun hallituksen tärkein hanke, sittemmin kaatunut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus jumitti juuri eduskunnan valiokunnissa.

Katso tästä, ketkä käyttävät valtaa eduskunnassa seuraavat neljä vuotta.

Satu Hassi, suuren valiokunnan puheenjohtaja

EU-asioita käsittelevän valiokunnan uusi johtaja Satu Hassi, 68, on entinen europarlamentaarikko ja hallituspuolue vihreiden kokeneinta kaartia. Hassi on entinen vihreiden puheenjohtaja ja oli ympäristöministerinä, kun vihreät lähtivät vuonna 2002 hallituksesta viidennen ydinvoimalan rakentamisluvan takia.

Kilpailijat yrittävät usein lyödä Hassia tämän nuoruuden taistolaisuudella. Vihreys periytyy Hassin suvussa, sillä myös tytär Kaisa Hernberg on mukana politiikassa. Hän johti kaksi vuotta vihreiden puoluevaltuuskuntaa.

Mika Niikko, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja

Vantaalainen Mika Niikko, 52, on perussuomalaisilta sikäli yllättävä valinta, että ulkopolitiikka lienee hänelle uusi aluevaltaus. Hän lähti politiikkaan Timo Soinin houkuttelemana, mutta jäi empimisen jälkeen Jussi Halla-ahon perussuomalaisiin puolueen hajottua.

Rankan nuoruuden jälkeen Niikon elämän käännekohta oli uskoon tulo 24-vuotiaana. Niikko kertoi Ylen vaalikoneessa, että "kristilliset arvot politiikan pohjana ovat jokaisen parhaaksi".

Niikko ei kuulu ainakaan perussuomalaisten pihvimiesten ydinjoukkoon, sillä ilmoitti keväällä olevansa kasvissyöjä.

Johanna Ojala-Niemelä, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

Viime vaalikaudella perustuslakivaliokunnan johtajuus jäi opposition haltuun, mutta nyt tärkeää valiokuntaa johtaa varatuomari Johanna Ojala-Niemelä päähallituspuolue SDP:n riveistä.

Lappilainen Ojala-Niemelä, 44, ei ole eduskunnan näkyvimpiä hahmoja ainakaan julkisuudessa. Hän on neljännen kauden kansanedustaja ja demarien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Johannes Koskinen, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja

Kun puolueet jakoivat huhtikuussa valiokuntien puheenjohtajuudet, ensimmäisenä sai valita suurin puolue SDP. Se poimi heti tärkeän valtiovarainvaliokunnan ja valitsi sen johtoon Johannes Koskisen. Hän on puolueen konkareita ja hämeenlinnalainen varatuomari.

Koskinen, 64, on ollut oikeusministerinä sekä eduskunnan varapuhemiehenä. Kansanedustajana hän on toiminut 1990-luvun alusta lukuun ottamatta viime kauden katkosta, jolloin hän oli Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnassa.

Outi Alanko-Kahiluoto, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on puolueensa vasemman laidan edustaja, joka kertoo tärkeimmäksi kansanedustajan työtään ohjaavaksi periaatteeksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden.

Helsinkiläinen tohtori on neljännen kauden kansanedustaja, joka on ollut aiemmin vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Alanko-Kahiluoto, 53, jätti vihreiden puheenjohtajakisan runsaat kaksi vuotta sitten väliin ja perusteli päätöstään sillä, että silloinen puheenjohtaja Ville Niinistö ajoi tehtävään Emma Karia.

Taustaltaan Alanko-Kahiluoto on kirjallisuuden opettaja.

Riikka Purra, hallintovaliokunnan puheenjohtaja

Huhtikuun vaaleissa eduskuntaan noussut Riikka Purra (ps.), 42, saa heti johdettavakseen perussuomalaisille tärkeän hallintovaliokunnan, joka käsittelee maahanmuuttoasioita.

Purra kertoi Ylen vaalikoneessa, että 15 viime vuotta häntä on erityisesti liikuttanut maahanmuutto, johon hän suhtautuu kriittisesti.

Purra toimi viime vaalikaudella perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana eli puolueen ideologina ja PR-asiantuntijana. Twitterissä hän esittelee itsensä "hyvähampaisena spindoctorina". Perussuomalaiset nappasivat Purran palkkalistoilleen tutkijan työstä.

Leena Meri, lakivaliokunnan puheenjohtaja

Hyvinkääläinen varatuomari Leena Meri (ps.) toimi puolueen kahtiajakautumisesta lähtien perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana, mutta eduskuntavaalien jälkeen tehtävä meni äänestyksen jälkeen Ville Taviolle. Toisen kauden edustaja Meri, 51, nousi kuitenkin nyt lakivaliokunnan johtoon.

Hän tavoitteli puoluejohtajan paikkaa kesällä 2017, jolloin Timo Soini vaihtui Jussi Halla-ahoon.

Juhana Vartiainen, talousvaliokunnan puheenjohtaja

Juhana Vartiainen (kok.), 61, on puolueensa näkyvä taloustietäjä ja ekonomisti, joka vaihtoi SDP:n tällä vuosikymmenellä kokoomukseen. Kertoo, että sosiaalidemokratia oli nuoren miehen ainoa vaihtoehto, kun sekä taistolaisuus että oman kodin oikeistolaisuus vieroittivat. Helmikuussa Vartiainen kertoi lehtihaastattelussa pitävänsä itseään yhä lipposlaisena demarina, jolle "oikea paikka on kokoomus".

Toiminut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana sekä Ruotsissa tutkimusjohtajana.

Vartiainen vetää talousvaliokuntaa ensimmäiset kaksi vuotta.

Sanni Grahn-Laasonen, talousvaliokunnan puheenjohtaja

Kokoomus teki tavallisuudesta poikkeavan ratkaisun ja jakoi talousvaliokunnan johtajuuden kahtia. Vartiaisen jälkeen tehtävän ottaa puolueen varapuheenjohtaja, viime hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, 36.

Hän hyppäsi taannoin toimittajasta poliitikoksi ja nousi ympäristöministeriksi jo toissahallituskaudella puoluejohtaja Alexander Stubbin suojattina.

Suna Kymäläinen, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja

Puheenjohtaja Antti Rinne nosti Suna Kymäläisen, 42, SDP:n hallitustunnusteluja tehneeseen ryhmään, ja nyt kaakkoissuomalaisen Kymäläisen käteen päätyi valiokunnan nuija. Kolmannen kauden kansanedustaja työskenteli aiemmin ainakin lastenohjaajana.

Kymäläinen nousi taannoin näkyviin ajamalla venäläisten maakauppojen rajoittamista. Hän arvosteli tuolloin puolueensa eduskuntaryhmän painostaneen häntä, jotta asia ei etenisi.

Anne Kalmari, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja

Maanviljelijä Anne Kalmari (kesk.) on jäänyt monta kertaa nuolemaan näppejään, kun keskusta on jakanut ministerinsalkkuja ja muita painavia tehtäviä, mutta nyt hän nousee puolueelle tärkeän valiokunnan johtopaikalle.

Keskisuomalainen Kalmari, 51, on neljännen kauden kansanedustaja.

Ilkka Kanerva, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja

Erittäin kokenut kokoomuskonkari Ilkka Kanerva luotsasi puolustusvaliokuntaa jo viime vaalikauden, ja sama pesti on edessä jälleen. Kanervasta, 71, tuli viime kaudella Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja.

Kanerva ehti olla niin varapuhemiehenä kuin yli 3 000 päivää ministerinä. Uralla on kuitenkin ollut myös kohuja. Ulkoministerin paikalta Kanerva joutui eroamaan sen jälkeen, kun Hymy-lehti paljasti hänen lähetelleen tekstiviestejä eroottiselle tanssijattarelle.

Paula Risikko, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Kokoomus sai valiokuntien jaossa puolueelle perinteisesti tärkeän sivistysvaliokunnan, jota alkaa johtaa puolueen vahva konkaripoliitikko Paula Risikko, 59.

Valiokuntien puheenjohtajista Risikolla on eniten ministerikokemusta, muutama sata päivää enemmän kuin Kanervalla. Kokemusta ehti kertyä kokoomuksen pitkän hallitustaipaleen aikana, mutta puolue päätyi keväällä oppositioon.

Risikko toimi myös puhemiehenä, mutta kokoomus jäi nyt vaille paikkaa puhemiehistössä.

Risikko tavoitteli vuonna 2014 kokoomuksen puheenjohtajan paikkaa, mutta hävisi kisan Alexander Stubbille.

Anu Vehviläinen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja

Kun puolustusvaliokunta on eduskunnan miesvaltaisimpia, sosiaali- ja terveysvaliokunta on sen sijaan selvästi naisenemmistöinen. Viime vaalikaudella oppositiojohdossa ollut valiokunta oli julkisuudessa, kun se nousi sote-väännöissä keskeiseen asemaan.

Nyt nuija siirtyy hallituspuolueen edustajalle, kun valiokuntaa alkaa johtaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.). Ministeripäivien määrä jäi karvan alle kolmen tuhannen.

Joensuulainen Vehviläinen, 55, on kuudennen kauden kansanedustaja, joka on toiminut myös liikenneministerinä.

Joakim Strand, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja

Suurelle yleisölle tuntematon Joakim Strand (r.) saa luotsattavakseen ainoan valiokunnan, joka päätyi RKP:lle puolueiden jakaessa puheenjohtajuudet huhtikuussa.

Vaasalainen juristi on toisen kauden kansanedustaja. Hän on 36-vuotias.

Anna Kontula, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja

Tamperelainen sosiologi ja kirjailija Anna Kontula (vas.) tunnetaan seksityöhön liittyvistä puheenvuoroistaan. Kontula, 42, on kolmannen kauden kansanedustaja.

Kontulalta julkaistiin viime vuonna kirja, jonka mukaan jatkuva valtakamppailu saa ihmiset voimaan pahoin eduskunnassa.

Hannu Hoskonen, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja

Ilomantsilainen metsätalousinsinööri Hannu Hoskonen (kesk.), 61, käyttää voimakasta kieltä ja on ahkera puhuja eduskunnassa. Puoluelehti Suomenmaa kirjoitti, että monella on Hoskosesta mielikuva perinteisenä kepulaisena jääränä, jollainen hän haluaakin olla.

Helsingin Sanomat julisti Hoskosen taannoin jutussaan "tyypilliseksi maakunnan edustajaksi, jolla on merkitystä vain omalle alueelleen".

Nyt ympäristövaliokuntaa johtaa mies, joka on puhunut vihreästä höpöhöpöpolitiikasta ja änkyräsuojelijoista.

Mika Kari, tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja

Viimeisenä, erillään muista SDP valitsi edustajansa uuteen tiedusteluvaliokuntaan, joka toimii siviili- ja sotilastiedustelun parlamentaarisena valvojana.

Valiokuntaa johtaa lahtelainen Mika Kari, 51, kolmannen kauden kansanedustaja. Hän on aikaisemmin toiminut puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajana.