Tervetuloa meidän firmaan!
Lähdetään tutustumaan porukkaan, mutta hoidetaan ensin nämä paperihommat ja pistetään nimet papereihin.
Minä haen kupit kahvia, lukaise sinä työsopimus läpi. Laitetaanko mustana vai maidolla?
Mustana.
Uusi pomo on rento tyyppi. Sopimuspaperikin näyttää olevan kunnossa. Palkka on juuri kuten sovittiin, joten eipä tässä kai sen kummempia...
Hetkinen.
Yhä useampi työntekijä saa eteensä työsopimuksen, joka sisältää yllä kuvatun kaltaisia lauseita.
Työsopimuksen kilpailukielto rajoittaa työntekijän toimintaa sen jälkeen, jos hän päättää irtisanoutua työnantajansa palveluksesta. Työntekijä ei saa siirtyä kilpailukiellon aikana kilpailijan palvelukseen eikä perustaa omaa kilpailevaa yritystä.
Kielto saattaa olla voimassa esimerkiksi puoli vuotta irtisanoutumisesta lukien. Sopimussakko on usein suuruudeltaan jopa kymmeniä tuhansia euroja.
Puoli vuotta on pitkä aika ja puolen vuoden palkka on iso raha kenelle tahansa.
Esimerkkihenkilömme on kuvitteellinen, mutta tässä artikkelissa esiintyvät otteet ovat lainauksia kolmeen aitoon työsopimukseen kirjatuista kilpailukielloista. Sopimusnäytteet Yle sai korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavasta.
Asia on ajankohtainen, sillä Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo puuttua kilpailukieltosopimuksiin. Rinteen hallitusohjelman mukaan kilpailukieltosopimusten käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä. Toisaalta hallitus aikoo tarttua "tasapainoisella tavalla" kiellettyjen kilpailukieltojen seuraamuksiin.
Kukaan ei vielä tiedä, mitä tämä linjaus tarkoittaa.
Joka toisella on kilpailukielto
Akavassa ollaan Rinteen hallituksen suunnitelmista tyytyväisiä. Keskusjärjestössä on seurattu kilpailukieltojen yleistymistä ihmeissään.
– Useammalla kuin joka toisella korkeakoulutetulla on tänään kilpailukieltosopimus, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikko Vesa Vuorenkoski.
Akava tiedusteli jäseniltään asiaa kaksi vuotta sitten. Silloin hieman alle puolella vastaajista oli uudessa työsopimuksessaan kilpailukielto. Tänä vuonna kilpailukielto on Vuorenkosken mukaan jo 60–65 prosentissa uusista työsopimuksista.
Vuorenkosken mielestä osuuden pitäisi olla yksi prosentti. Tällä hän tarkoittaa, että kilpailukieltosopimukset on tarkoitettu sovellettavaksi vain hyvin perustelluista syistä. Akavalaisen tulkinnan mukaan sen pitäisi tarkoittaa lähinnä ylintä johtoa – ei tavallisia asiantuntijoita.
Vuorenkoski sanoo nähneensä kilpailukieltoja jopa lakitoimistojen harjoittelijoiden työsopimuksissa. Se kuulostaa ylimitoitetulta.
"Korvauksia ylimmälle johdolle"
Nykyisen lain mukaan kilpailukielto voi olla voimassa enintään kuuden kuukauden ajan. Siinä tapauksessa, että työntekijä saa kohtuullisen korvauksen, kieltoa voidaan venyttää korkeintaan vuoden pituiseksi.
Alla oleva ote on esimerkki tapauksessa, jossa tämä kohtuullinen korvaus on haluttu "sisällyttää kuukausipalkkaan".
Akavan Vuorenkosken mukaan neuvottelutilanne työnantajan ja rivityöntekijän välillä ei ole tasaväkinen. Se näkyy myös korvauksissa.
– Ei liene yllätys, että useiten näitä kilpailukieltosopimuksia kompensoidaan ylimmälle johdolle, mutta asiantuntijoille ei käytännössä koskaan, hän sanoo.
Kun esimerkkitarinamme uusi pomo palaa kahvikuppien kanssa, yhtiön uusi työntekijä on todennäköisesti jo raapustanut nimensä sopimuspaperiin.
Viiden vuoden kilpailukielto
Otetaan vielä yksi esimerkki kilpailukielloista, tällä kertaa päällikkötasolta. Tämän sopimuksen allekirjoittaja ei saa yhtiöstä lähdettyään kilpailla työnantajan nykyisiä tai suunnitelmissa olevia toimintoja vastaan – eikä palkata entisiä työkavereitaan.
Huomiota herättää etenkin se, miten pitkään kiellot ovat voimassa.
Sopimuksen mukaan päällikkö joutuisi odottamaan viiden vuoden ajan, ennen kuin voi perustaa toimialalle oman yrityksen.
Jos hän haluaisi palkata avukseen entisen kollegansa, pitäisi odottaa vielä kaksi vuotta.
Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että tällä kollegalla on samanlainen sopimus. Silloin pitäisi odottaa vielä viisi vuotta lisää...
Akavan Vesa Vuorenkosken mukaan moni kilpailukielto näyttää ihan maalaisjärjelläkin pätemättömältä. Kilpailukieltosopimus on pätemätön, jos se ei täytä oheisia lakiin kirjattuja vaatimuksia.
Kilpailukieltosopimus
Kilpailukieltosopimusta arvioitaessa olennaisin kysymys liittyy listan kohtaan kaksi, eli lakiin kirjattuun termiin "erityisen painavat syyt". Sitä arvioidaan yrityksen toiminnan, markkina-aseman, työntekijän roolin sekä työtehtävien kautta.
Onko työntekijällä hallussaan olennaisia liikesalaisuuksia tai tuotekehitykseen liittyviä tietoja? Onko hänellä yksityiskohtaisia tietoja tärkeimmistä asiakkuuksista tai jätetyistä urakkatarjouksista? Onko hän kenties johtaja, jolla on ollut itsenäistä vastuuta tärkeästä liiketoiminnasta?
On työtehtäviä ja liiketoimintasalaisuuksia, joissa kilpailukielto lienee paikallaan. Yhtä määritelmää siitä, mihin tehtäviin sitä voidaan soveltaa, ei kuitenkaan ole.
– Ainoa keino todeta se, on viedä asia tuomioistuimeen. Keikka käräjä- ja hovioikeudessa voi maksaa omat ja vastapuolen kulut mukaan lukien noin 45 000 euroa, Vuorenkoski sanoo.
Harva työntekijä on valmis ottamaan tällaista riskiä. Poikkeuksia toki on, kuten seuraava tarina kertoo.
Insinööri meni korkeimpaan oikeuteen
Robotteihin perustuvia automaatiojärjestelmiä toimittavan yrityksen palveluksessa ollut insinööri lähti noin kymmenen vuotta sitten suuremman kilpailijan palvelukseen.
Työsopimuksessa oli neljän kuukauden kilpailukielto, ja entinen työnantaja vaati siksi 13 000 euron korvausta.
Käräjä- ja hovioikeus määräsivät insinöörin maksamaan, mutta korkein oikeus antoi vuonna 2014 vapauttavan päätöksen. Oikeus katsoi, että kilpailukiellolle ei ollut riittäviä perusteita.
Kyseisen insinöörin asema ja palkkaus – noin 2 400 euroa kuukaudessa – eivät puoltaneet kieltoa. Lisäksi vain vähäinen osa insinöörin työtehtävistä oli sellaisia, joissa kilpailukiellon käyttö olisi oikeuden mukaan ollut perusteltua.
Kilpailukieltoja koskevat riidat päätyvät hyvin harvoin oikeuteen asti – ja näin ollen asiasta on hyvin vähän näin pitkälle selvitettyä oikeuskäytäntöä. Siksi robotti-insinöörin tarina on tärkeä esimerkki lain tulkinnasta.
Mitä tekee Antti Rinne?
Suomen pääministeri Antti Rinne aikoo tarttua kilpailukieltoihin liittyviin ongelmiin. Pohjatyöt käynnisti jo väistynyt työministeri Jari Lindström (sin.). Hän nimitti viime syksynä työryhmän, joka sai tehtäväkseen arvioida kilpailukieltosopimusten säännösten ajantasaisuutta ja valmistella tarvittavat muutosehdotukset.
Työryhmän tehtävänanto taas perustuu jo vuosi sitten julkaistuun varatuomari Jukka Ahtelan kilpailukieltoja käsittelevään selvitykseen.
Työtä on siis tehty paljon, mutta hallitusohjelmassa asia kuitataan yhdellä lauseella.
Niukka ilmaisu lienee paikallaan, sillä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat Ylen tietojen mukaan kilpailukieltojen suhteen hyvin erimielisiä. Entisen työministerin nimittämän työryhmän työ päättyy tämän kuun lopussa, eikä konkreettisia ehdotuksia liene kovin montaa luvassa.
Työryhmässä istuu virkamiehiä sekä työnanta- ja työntekijäliittojen edustajia (EK, KT, Suomen Yrittäjät, STTK, Akava).
Akavan Vesa Vuorenkosken mukaan yhteisymmärrystä työnantajaleirien ja työntekijäleirien välillä ei ole löytynyt.
– Tuskin tulemme pääsemään yhteiseen kannanottoon.
Yrittäjäleirin edustaja ei ole juuri sen optimistisempi.
– Miten sen nyt sanoisin… Kyllä tässä näkemykset aika kaukana tuntuvat olevan, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä.
– Näin se taitaa olla. Tässä mietinnössä uudistaminen on minimaalista – emme kajoa lainsäädännön sisältöön, pohtii työryhmässä istuva SAK:n päälakimies Timo Koskinen.
Eri mieltä ainakin näistä
Akavalaisilla on kolme vaihtoehtoista ehdotusta, joilla he mielellään lähtisivät ongelmaa ratkomaan. Suomen Yrittäjät ei pidä niistä yhdestäkään.
– Yleisesti ottaen voi todeta, että sopimussakko on kaikenlaisissa sopimuksissa ainut toimiva pelote. Euromääräisen vahingon osoittaminen on joskus todella vaikeaa ja siksi sopimussakon puuttuminen tekisi sopimuksesta tehottoman, Yrittäjien Albert Mäkelä sanoo.
SAK:n päälakimies Timo Koskinen arvioi, että työryhmän mietintöön saatetaan kirjata joitain varovaisia uudistuksia. Tällainen olisi hänen mukaansa työnantajille annettu perusteluvelvoite. Tällöin työnantaja joutuisi selittämään, miksi kyseiseen sopimukseen liitetään kilpailukieltolauseke.
Ammattiliitoissa tosin pelätään, että tästä perustelusta tulisi samanlainen työsopimusten automaattinen lauseke, jollainen kilpailukiellostakin on monissa tapauksissa tullut.
Miksi kilpailukieltojen määrä kasvaa nopeasti?
Yhdestä asiasta kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä: kilpailukieltosopimuksia on tehty henkilöille, joille sellaisia ei olisi pitänyt tehdä.
Tilanteeseen johtaneista syistä ollaan kuitenkin erimielisiä.
Akavan Vuorenkosken mukaan kilpailukieltoja kirjoitellaan surutta, koska niiden soveltamista ei valvota – eivätkä väärin perustein tehdyt kilpailukiellot maksa työnantajalle mitään.
Yrittäjiä edustava Albert Mäkelän selitys hakee syitä toisaalta:
– Yksi usein esitetty näkemys on, että kilpailukieltolausekkeita sisältyy erilaisiin työsopimusten valmiisiin mallipohjiin, joita netistäkin löytää. Sitten sopimuksen tekovaiheessa ei enää mietitä, tulisiko sopimuksessa olla sellainen.
Selvitysmies Jukka Ahtela totesi raportissaan vuosi sitten, että kilpailukieltosopimuksista on tullut "jonkinasteinen standardisoitu käytäntö". Selvistä väärinkäytöksistä voidaan raportin mukaan puhua vain yksittäistapauksissa.
Akava laittaisi kilpailukiellot järjestykseen lakimuutoksella, mutta Suomen Yrittäjistä muistutetaan, että laki on jo nyt tiukka.
– Lainvastaisesti tehtyjä sopimuksia ei pidä puolustaa. Haaste on kuitenkin siinä ettei sääntelyllä rajoiteta sopimusten tekoa silloin, kun niitä käytetään asianmukaisesti, Mäkelä sanoo.
– Miksi tarvitaan lainsäädäntömuutos, kun tämä on enemmän käytännöllinen ongelma. Työryhmässäkään ei ole löytynyt järkevää ja konkreettista ratkaisuehdotusta.
Uusi hallitus uskoo kolmikantaiseen sopimuskulttuurin – eli asioista päättämiseen yhdessä työntekijä- ja työnantajaleirien kanssa. Kilpailukieltosopimuksista voi tulla tälle henkiin herätettävälle kolmikantakulttuurille ensimmäinen testi.
Pääministeri Antti Rinne ja hänen uutena työministerinään aloittanut puoluetoverinsa Timo Harakka saavat kuitenkin hengähtää vielä pari kuukautta. Ylen tietojen mukaan kilpailukieltosopimuksia pohtivan työryhmän raportti julkaistaan vasta elokuun toisella viikolla – vaikka ryhmän kokoontumiset päättyvätkin jo muutaman viikon kuluttua.
Korjaus 23.9.2020 . Korkeimman oikeuden mukaan automaatiojärjestelmiä toimittavan yrityksen palveluksessa ollut insinööri lähti suuremman, ei pienemmän, kilpailijan palvelukseen.