Säätytalossa hiottiin sunnuntaina hallitusohjelma valmiiksi. Paikalla olivat kaikkien viiden tulevan hallituspuolueen puheenjohtajat eli viisikko.
Ylen tietojen mukaan hallitusohjelman julkaisua haluttiin kiirehtiä, koska luonnokset hallitusohjelmasta vuodettiin useille lehdille. Siksi se halutaan julkaista heti maanantaiaamuna.
Iltalehti julkaisi vuodetun hallitusohjelmaluonnoksen sunnuntaina iltapäivällä ja sen voi lukea täältä.
Useista menojen lisäyksistä huolimatta neuvotteluja vetävä Antti Rinne (sd.) lähtee siitä, että valtion talous olisi tasapainossa vuonna 2023. Samana vuonna olisi tarkoitus saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste.
Käytännössä hallitusohjelma lopettaa kahdeksan vuoden säästölinjan. Yhteensä pysyvien menojen määrä nousee 1,2 miljardiin euroon.
Vasta myöhemmin iltapäivällä alkavat neuvottelut salkkujaosta. Ministereitä tulisi uuteen hallitukseen 19.
Osa uudistuksista siirtyy suoraan myöhemmin tehtäväksi. Esimerkiksi sosiaaliturvan laaja uudistaminen menee parlamentaarisen valmisteluun.
Pienimpiin eläkkeisiin korotuksia ja akviivimallin leikkuri poistuu
Hallitusohjelmassa kerrotaan pienimpien eläkkeiden nousevan noin 50 euroa. Aiemmin puhuttiin vappusatasesta, mutta nyt summa on jäämässä puoleen tästä.
On myös sovittu, että aktiivimallin leikkuri poistetaan. Laki ehti olla voimassa vain viime vuoden alusta alkaen.
Oppivelvollisuus pitenee ja ruotsi taas pakolliseksi yo-kokeissa
Oppivelvollisuus on tarkoitus venyttää koskemaan myös lukiota ja ammatillista koulutusta, siis siihen, kunnes toisen asteen tutkinto lukiossa tai ammattikoulussa on suoritettu.
Lisäksi on sovittu, että ruotsin kieli muuttuu taas pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Kokeen pakollisuudesta luovuttiin vuonna 2005.
Yliopistoille ja korkeakouluille tulossa lisämäärärahoja
Tuleva hallitus aikoo kasvattaa korkeakoulujen määrärahoja, kertoo hallitusohjelmaluonnoksen haltuunsa saanut Helsingin Sanomat.
Lehden mukaan yliopistojen määrärahoja korotetaan 40 miljoonalla(siirryt toiseen palveluun) eurolla vuodessa. Ammattikorkeakoulujen rahoitus kasvaa 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahojen indeksikorotukset palautetaan, eli jatkossa määrärahat nousevat vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.
Lisäksi kunnat saavat ammatillisen koulutuksen lisäopettajien palkkaamiseen yhteensä 235 miljoonaa euroa viidelle vuodelle.
Kotitalousvähennyksestä leikataan, isille lisää aikaa lasten kanssa
Tänä vuonna kotitalousvähennyksen suurin mahdollinen summa on 2 400 euroa ja 50 prosenttia siitä työn osuudesta. Tulevaisuudessa tuo summa laskee 2 250:een euroon ja työn osuuden 40 prosenttiin. Yhteensä leikkaus on vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa.
Perhevapaauudistuksessa tehtiin linjaus, jonka mukaan isille kiintiöityjä vapaita pidennetään. Kiintiö ei lyhennä äitien vapaiden osuutta. Lisäksi kotihoidon tuki jatkuu nykymuotoisena.
Samalla lapsilisiin tulee pieni korotus.
Muutoksia raiskauksen määritelmään
Hallitus on muuttamassa raiskauksen määritelmän rikoslaissa, kertovat hallitusohjelman luonnoksen saaneet Iltalehti(siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun).
Viime vuonna lain muutosta vaatineen kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 50 000 ihmistä.
Ehkäisy muuttuu HS:n mukaan maksuttomaksi alle 25-vuotiaille ja lääkäriin pääsyn osalta hoitotakuu tiukentuu siten, että lääkäriin pitää päästä kiireettömissä tapauksissa seitsemässä päivässä. Hoitajamitoituksen vähimmäistasoksi vanhusten hoivassa kirjataan 0,7.
Tupakan, alkoholin ja polttoaineiden verotus kiristyy
Hallitusohjelmassa on sovittu myös haitallisen kulutuksen suitsimisesta veroja kiristämällä. Esimerkiksi bensiinin ja dieselin hinta nousee noin viisi senttiä litralta.
Yhteensä fossiilisten polttoaineiden verojen nostamisen lasketaan kerryttävän valtion kassaan 250 miljoonaa euroa.
Tupakan hinnassa korotus on selvästi suurempi. Laskelmien mukaan nyt kahdeksan euroa maksava aski olisi korotuksen jälkeen 9,80 euron hintainen.
Alkoholiverotuksen korotus sen sijaan jää maltilliseksi, noin 50 miljoonaan euroon vuositasolla.
Yhteensä erilaisia veroja kiristetään noin 700 miljoonan euron edestä.
Tuloveroihin 200 miljoonan kevennys, pääomaverotusta mietitään vielä
Ohjelmassa on sovittu myös tuloverojen keventämisestä noin 200 miljoonalla eurolla. Summa kohdennetaan pienituloisiin heidin kohdistuvien haittaverojen vaikutusten vähentämiseksi.
Vastaavasti pääomatuloverotukseen ja lähdeveroon liittyviä asioita mietitään vielä. Myös valtion omaisuuden myynnin tarkka kohde on vielä auki.
Hornetit korvataan täysimääräisesti, poliiseja lisää
Iltalehden tietojen(siirryt toiseen palveluun) mukaan hallitusohjelmassa on linjaus, jonka mukaan nykyiset 64 Hornet-hävittäjää korvataan täysimääräisesti. Sopimus koneiden ostamisesta on tarkoitus tehdä vuonna 2021.
Poliisi puolestaan saa 300 uutta virkaa ja syyttäjäresurssit kohenevat, kertoo Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun).
Rinteen hallitus muuttaa Nato-kirjausta
Rinteen hallitus on muuttamassa Suomen Nato-kirjausta, kertoi Iltalehti(siirryt toiseen palveluun) lauantaina.
Hallituksen uusi kanta Suomen Nato-jäsenyyteen on Iltalehden mukaan kirjoitettu hallitusohjelmaan seuraavasti: ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.”
Pakolaiskiintiötä nostetaan, turvapaikkahakemuksille kuukauden tavoiteaika
Hallitusohjelmaluonnoksessa pakolaiskiintiö nostetaan Helsingin sanomien mukaan ensi vuonna vähintään 850:een. Sen jälkeen tasoa arvioidaan joka vuosi välillä 850–1 050, ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä. Turvapaikkahakemusten käsittelylle määrätään kuukauden tavoiteaika.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden valvomiseksi otetaan käyttöön jalkapannan asentamismahdollisuus.
HS kertoo, hallitusohjelman mukaan perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia, lapsen edun toteutumista ja kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta selvitetään. Yle kertoi aiemmin, että maahanmuuttopolitiikkaan on tulossa höllennyksiä.
Suuria ratahankkeita liikkeelle, perusväylänpitoon 300 miljoonaa
Tuleva hallitus tekee perusväylänpitoon 300 miljoonan euron vuosittaisen tasokorotuksen ensi vuodesta alkaen, kertovat Helsingin Sanomat ja Iltalehti, jotka ovat saaneet hallitusohjelmaluonnoksen haltuunsa.
Hallitus edistää suuria raideliikennehankkeita käynnistämällä Pääradan ja sen laajennusten suunnittelun sekä Itäradan suunnittelun. Myös Helsingistä Turkuun suuntautuvan radan eli niin sanotun tunnin junan jatkosuunnittelu käynnistetään.
Lue myös:
Analyysi: Hallitusohjelma lupaa hoitoonpääsyn viikossa – voiko se olla totta?
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Pylkkänen: "Sosiaali- ja verolinjauksissa ajateltu tulonjakoa ja hyvinvointia"
Yle seurasi hallitusneuvotteluja: Uusi hallitus aikoo välttää lisävelan, maahanmuuttopolitiikkaan höllennystä, Kemin sellutehtaalle vihreää valoa