Kokoomus määrittää itsensä EU-vaaliohjelmassaan Suomen johtavaksi Eurooppa-puolueeksi, ja sen vaalislogankin kuuluu: Uskomme Eurooppaan.
Oikeastaan kokoomus oli "pro EU" jo ennen kuin Maastrichtin sopimusta eli EU:ta oli olemassakaan, sillä kun se jo vuonna 1991 otti myönteisen kannan jäsenyyteen, unioni oli vasta Euroopan Yhteisö.
Suomen EY-jäsenyyden pääneuvottelijana oli 1990-luvun alussa kokoomuksen puheenjohtaja Pertti Salolainen. Jättiosa eli melkein yhdeksän kymmenestä kokoomuksen kannattajasta äänesti jäsenyyden puolesta 1994.
EU:n vakauden vaaliminen ja ylipäänsä olemassaolo on noussut uudella tavalla kokoomukselle tärkeäksi. EU:n perusarvoja ja koko unionia arvostelevat puolueet horjuttavat kokoomuksen ryhmää, kansanpuolue EPP:tä sekä sisältä että ulkoa.
1. Mitä puolue ajaa EU:ssa?
Kärjistetysti voi sanoa, että kokoomus kannattaa Euroopan Unionin yhteistyön tiivistämistä kaikessa, kunhan talouskuria ei höllennetä tai yhteisvastuita kasvateta.
– Esimerkiksi ilmastonmuutos, maailmanlaajuinen taloudellinen kilpailu ja muuttoliikkeet vaativat yhä tiiviimpää ja tehokkaampaa yhteistyötä, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjasi vaaliohjelman julkistamisen yhteydessä.
Eli puolustusyhteistyön syventäminen on ok, samoin tietyin ehdoin askeleet pankkiunionin ja etenkin pankkien talletussuojan suuntaan.
Sen sijaan yhteistä budjettia tai yhteisvastuiden lisäämistä muiden maiden veloista, ei puolue allekirjoita. Sama pätee sosiaalipolitiikan yhtenäistämiseen. Puolueen vaaliohjelmassa asia muotoillaan näin:
– Painotetaan jokaisen jäsenmaan vastuuta omasta taloudestaan.
Yksittäinen tavoite, jonka puolesta kokoomus kampanjoi, on korkeakoulujen Erasmus-vaihto-oppilasrahojen tuplaaminen. tulevassa EU-budjetissa. Toisella asteella mahdollisuutta laajennettaisiin. Rahoitus nousisi kokoomuksen mukaan 15 miljardista eurosta 30 miljardiin.
Tähän mennessä Erasmuksen kautta vaihdossa on ollut yli 235 000 suomalaista. Puolue haluaa, että jokainen opiskelija voisi opiskella Euroopassa ja kansainvälistyä.
2. Millainen on ollut puolueen taival Euroopassa?
EU-jäsenyyskauden aluksi kokoomusmeppejä oli viisi, sitten määrä laski vaikka puolueen kannatusprosentti pysyi suurin piirtein samalla tasolla.
Kokoomuksen meppiryhmässä eli Suomen delegaatiossa on nyt kolme europarlamentaarikkoa: vuodesta 2008 asti jatkanut Sirpa Pietikäinen, vuodesta 2012 ollut Petri Sarvamaa sekä ensimmäisen kauden meppi, Henna Virkkunen.
Paitsi ensimmäiselle kaudelle, Sarvamaa nousi myös vuonna 2014 toiselle meppikaudelleen varasijalta. EU-vaaleissa yli 148 000 ääntä haravoinut Alexander Stubb ei ottanut tuolloin paikkaa vastaan tultuaan samana kesänä valituksi kokoomuksen puheenjohtajaksi.
Myös Sirpa Pietikäinen nousi ensimmäisen kerran mepiksi varasijalta Stubbin tilalle.
Kokoomuksella on pienen maan puolueeksi jykevä edustus EU:n elimissä.
Ex-puheenjohtaja Jyrki Katainen on ollut työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komissaari vuodesta 2014.
Toinen entinen puheenjohtaja Stubb nousi 2017 Euroopan investointipankki EIP:hen Jan Vapaavuoren (kok.) seuraajaksi, ja kolmas ex-puheenjohtaja Ville Itälä taas komission korruptionvastaisen viraston Olafin johtoon viime vuonna.
Iso hetki kokoomukselle oli, kun puheenjohtaja Petteri Orpo isännöi kansanpuolue EPP:n huippukokouksen viime marraskuussa Helsingissä.
Tuolloin ehdolla EPP:n kärkiehdokkaaksi oli Suomen liberaali Stubb sekä Baijerin konservatiivisen CSU:n Manfred Weber, joka voitti kisan tylyin numeroin.
3. Mihin europarlamenttiryhmään puolue kuuluu?
Kokoomuksen mepit kuuluvat EU-parlamentin suurimpaan ryhmään eli keskustaoikeistolaiseen kansanpuolue EPP:hen, jonka jäsen myös EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on.
EPP:n kuuluvat esimerkiksi Ruotsin maltillinen kokoomus, Itävallan kansanpuolue ÖVP sekä useiden maiden, kuten Irlannin, Italian ja Saksan, kristillisdemokraatit.
Britannian EU-kriittinen konservatiivipuolue vaihtoi ryhmää edellisten vaalien jälkeen, joten EPP:ssä on enää kaksi vanhaan ryhmäänsä mieluummin jäänyttä, entistä brittikonservatiivia.
Ryhmän on arvioitu muuttuneen oikeistolaisemmaksi, konservatiivisemmaksi ja populistisemmaksi.
Yhtenä merkkinä tästä on pidetty juuri Manfred Weberin valintaa kärkiehdokkaaksi, toisena turvapaikanhakijakysymyksissä sallivan Angela Merkelin vaihtumista CDU:ssa Annegret Kramp-Karrenbaueriin.
Isoin vaikutus on maahanmuuttovastaisuuden ja populismin nousulla, mikä näkyy etenkin Itä-Euroopan EPP-puolueissa, esimerkiksi Unkarin Fideszissä. Sen EPP-jäsenyys jäädytettiin maaliskuussa oikeusvaltioperiaatteiden hyljeksimisen takia.
Puheenjohtajaa, Unkarin pääministeri Viktor Orbánia ei ole potkittu ryhmästä pois, mutta moni odottaa, että vaalien jälkeen hän löytäisi itselleen uuden ryhmän.
Maanantaina Orbán hyökkäsi ryhmää vastaan ja veti tukensa Weberiltä tämän todettua, ettei kaipaa kärkiehdokkuudelleen tukea "äärioikeistolaisilta ryhmiltä".
4. Miten käy eurovaaleissa?
Kaksi asiaa ratkaisevat kokoomuksen kohtalon EU-vaaleissa: ensimmäinen on äänestysprosentti, toinen on se, kenelle Alexander Stubbilta kodittomiksi jäävät melkein 150 000 ääntä näissä vaaleissa kulkeutuvat. Ne muodostivat ison osan koko puolueen äänipotista.
Kolmea meppipaikkaa pidetään realistisena tuloksena, koska Britannian brexit ei tuonut Suomelle 14:ttä lisäpaikkaa.
Stubbin ääniä on povailtu siirtyvän muun muassa Junckerin neuvonantajatiimissä työskentelevälle Aura Sallalle.
Perinteisesti äänestysprosentti on ollut kokoomuksen turvana EU-vaaleissa. Mikäli muiden puolueiden äänestäjät aktivoituvat, ja prosentti nousee nykyisestä alle 40:n pohjamudasta selvästi, sillä voi olla vaikutusta kokonaisasetelmaan.
Gallupnosteessa olevat perussuomalaiset kilpailevat kokoomuksen kanssa kannatuksesta kotimaan politiikassa, mutta EU-asioissa puolueiden linjat ovat kaukana toisistaan, eikä äänien vuotaminen näiden kahden välillä vaikuta todennäköiseltä.
5. Mitä Orpo sanoi EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä?
Torstaiaamuna Ylen eurovaalitentistä esiintynyt puheenjohtaja Petteri Orpo luetteli pitkän listan asioita, joissa jäsenmaiden yhteistyötä kannattaa syventää.
Eurooppa voi Orpon mukaan tehdä enemmän muun muassa puolustuksessa, turvallisuudessa, maahanmuutossa, kasvussa ja sisämarkkinoissa. Viime aikoina kehitys on ollut monessa asiassa hitaanpuoleista.
– Tämä onkin se ongelma, kun Euroopan unioni ei ole kyennyt ratkomaan isoja kysymyksiä niin kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä. Siksi olemme nähneet esimerkiksi brexitin ja Euroopan vastaisia liikkeitä.
Orpon mukaan EU:n pitää keskittyä isoihin asioihin, eikä puuttua direktiiveillä ja valvonnalla yksityiskohtiin.
Natoa kannattava kokoomus suhtautuu lämpimästi etenkin EU:n puolustusyhteistyön syventämiseen.
– En usko mihinkään EU:n yhteiseen armeijaan, se on kaukainen ajatus, mutta on paljon asioita, joita voidaan tehdä. Jokaisen maan ei kannata itse lähteä rakentamaan kykyä [torjua] uusia uhkia, kuten hybridi- ja kyberuhkia.
Orpo arvioi, että Unkaria johtavan Fidesz-puolueen aika on tullut lähteä kokoomuksen eurooppalaisesta EPP-ryhmästä. Fidesziä on kovisteltu huonosta demokratia- ja oikeusvaltiokehityksestä Unkarissa.
Orpon mukaan ratkaiseva käänne tapahtui pari päivää sitten, kun myös Saksan kristillisdemokraattien (CDU) johtaja Annegret Kramp-Karrenbauer sanoi, että Fideszin on aika lähteä.
– Nyt myös CDU on pistänyt peukkunsa alaspäin Fideszin osalta ja tämä tarkoittaa nyt sitä, että Fidesz lähtee.
Koko tentin voit katsoa tästä.
Ylen Aamu-tv ja Ykkösaamu haastattelevat kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat eurovaalien alla. Haastattelujärjestys on arvottu.
09:26 Täydennetty Orpon haastattelulla.
Lue lisää:
Eurovaalien oleellisimmat Yle-sisällöt löydät täältä.
Tilaa Ylen Eurooppa-kirje:(siirryt toiseen palveluun) Ylen Eurooppa-toimittajien henkilökohtaiset vinkit ja tunnelmat unionin ytimestä täältä.