Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) poliittinen tähdenlento kesti alle kymmenen vuotta.
Vielä vuosituhannen vaihteessa hän oli nopealiikkeinen ja menestyksekäs yritysjohtaja.
Diplomi-insinööri Sipilä rikastui yrityskaupoilla 1990-luvun lopussa. Sipilä myi osuutensa taajuusmuuntimia valmistaneesta Solitrasta. Sipilän verotettavat vuositulot olivat parhaimmillaan nykyrahassa noin 16,5 miljoonaan euroa.
Yrityskaupppojen jälkeen hän oli sijoittajana mukana kymmenien yrityksien hallinnossa.
Oulun seudun äveriämpiin liikemiehiin kuulunut Sipilä otti vuonna 2011 elämässään uuden suunnan: hän ryhtyi poliitikoksi.
Viisikymppinen Sipilä valittiin Keskustan kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä keväällä 2011.
Keskustan kannatus oli vuoden 2011 vaaleissa historiallisen huono, 15,8 prosenttia. Puolue oli kriisissä, se tarvitsi pelastajaa. Messias löytyikin jo vuoden kuluttua, kesän 2012 puoluekokouksessa – ja hän oli Juha Sipilä.
Kevään 2015 vaaleissa Keskusta sai vaalivoiton. Puolueen kannatus oli 21,1 prosenttia. Juha Sipilä nousi pääministeriksi.
Sipilän hallituksen taival oli poikkeuksellisen vauhdikas. Pääministeri toi politiikkaan yritysmaailman opit. Hän puhui Oy Suomi Ab:stä, ja hän halusi panna "taseen töihin".
Yritysmaailmasta opitut johtamistavat johtivat hallituksen toistuviin törmäyksiin niin työmarkkinajärjestöjen kuin eduskunnankin kanssa.
Sipilän työmarkkinalinjauksissa oli aistittavissa ailahtelevaisuuttakin. Yle A-studion haastattelema kätilö sai pääministerin liikuttumaan ja perumaan hoitajien sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaukset syyskuussa 2015.
Sipilän hallituksen ensimmäinen suuri työmarkkinainnovaatio oli kevään 2016 yhteiskuntasopimus. Yhteiskuntasopimus poiki sittemmin työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksen.
Ilman kipua ja särkyä kilpailukykysopimus ei kuitenkaan syntynyt: työaikaa pidennettiin, ja sen lisäksi puolen miljoonan suomalaisen lomarahoja leikattiin vuosina 2017–2019.
Yleisradion kanssa Sipilä joutui rankkaan sanaharkkaan syksyllä 2016. Pääministeri raivostui Ylen uutisesta, joka liittyi hänen osuuteensa Terrafamen kaivoksen rahoituspäätöksessä. Julkinen kohu heikensi pääministerin kansansuosiota.
Kriittisimmät hetket Sipilän hallitus koki alkukesästä 2017. Hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi kahtia.
Pääministeri oli jo matkalla Naantaliin tasavallan presidentti Sauli Niinistön luokse esittämään hallituksensa eronpyyntöä. Tarinan mukaan Sipilän virka-auto teki likipitäen Naantalin Kultarannan portilla u-käännöksen, kun pääministeri sai kuulla puhelimessa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmästä oli eroamasssa enemmistö, joka oli valmis jatkamaan hallituksessa.
Sipilän hallitus onnistui saavuttamaan useat talouspoliittiset tavoitteensa. Esimerkiksi työllisyysaste nousi hallituskaudella 72 prosenttiin.
Sipilän hallituksen kunnianhimoisin kärkihanke oli kuitenkin maakunta- ja soteuudistus. Historiallinen suuri hanke takkuili koko elinkaarensa ajan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pani hallituksen esityksiä takaisin uuteen valmisteluun useaan kertaan.
Jopa korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ärähti, että maan hallitus heittää ilmoille ja lausunnolle lakiraakileita, koepalloja.
Suurimmaksi ongelmaksi - ja koko maakunta-soten kohtaloksi - osoittautui Keskustan ja Kokoomuksen "lehmänkauppa" syksyllä 2015: Keskusta saisi maakunnat ja Kokoomus laajan yritysvetoisen valinnanvapauden.
Lopulta 8.3.2019 hallitus ilmoitti, että aika loppuu ja maakunta-sote kaatuu. Pääministeri Sipilä jätti saman tien hallituksensa eronpyynnön tasavallan presidentille.
Eduskuntavaalien tulos 14. huhtikuuta 2019 lamaannutti keskustan kannattajien lisäksi myös pääministeri Sipilän.
Keskusta sai surkeimmat kannatusluvut yli 100 vuoteen, 13,8 prosenttia. Keskusta on nyt Suomen neljänneksi suurin puolue.
"Tulos tai ulos" -periaatetta ohjenuoranaan koko hallituskauden toistanut Sipilä oli vaalien jälkeen kovan paikan edessä.
Sipilä kertoi 16. huhtikuuta keskustan puoluehallitukselle, että vaalien murskatappion takia hän jättää puolueen puheenjohtajan tehtävän.
Sipilä jättää tehtävänsä keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa 7. syyskuuta.
Lue lisää: Kenestä Juha Sipilän seuraaja? Keskustan puheenjohtajapeli lähti heti käyntiin – listasimme kärkiehdokkaat