Tästä on kyse
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän eli Kymsoten luottamusmiehet ovat alkaneet kiistellä vallankäytöstä.
Vuoden alussa toimintansa aloittaneessa Kymsotessa on epäselvyyttä siitä, kenen sana painaa, jos sotevaltuusto joutuu äänestämään.
Viime vuonna sovitusta äänestyskäytännöstä on vallalla kaksi tulkintaa, joista toinen suosisi Etelä–Kymenlaakson kuntia eli Kotkaa, Haminaa, Pyhtäätä, Virolahtea sekä Miehikkälää. Toinen tulkinta taas suosisi Kouvolaa.
Molemmat osapuolet pitävät tiukasti kiinni omasta tulkinnastaan.
– En näe, että millään kunnalla on demokraattisia perusteita äänienemmistön vaatimiseen, toteaa Kotkan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nina Brask (sd.), joka oli viime vuonna Kymsotea valmistelleen poliittisen ohjausryhmän puheenjohtaja.
– Eihän se nyt niinkään käy, ettei asukasluvultaan puolet Kymsoten alueesta muodostavalla kaupungilla olisi mitään sananvaltaa, sanoo puolestaan Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.).
Ääniä per henkilö vai kunta?
Kiistassa on kyse Kymsoten ylimmän päättävän elimen eli kuntayhtymän valtuuston äänivallasta. Äänivalta on määritelty Kymsoten perussopimuksessa, joka pitkän ja värikkään valmistelun jälkeen hyväksyttiin kaikissa kuudessa jäsenkunnassa viime vuoden huhtikuussa.
Sopimukseen tehdyn kirjauksen mukaan jokaisella valtuustojäsenellä on käytettävissään yksi ääni kotikuntansa alkavaa tuhatta asukasta kohti.
Nyt kyseinen kohta halutaan Kymsoten hallituksen helmikuun alussa tekemällä päätöksellä muuttaa muotoon “kullakin jäsen_kunnalla_ on yksi ääni alkavaa tuhatta asukasta kohti”.
Tulkintaerimielisyys on se, että Kouvolassa valtuustojäsenen katsotaan tarkoittavan henkilöä, kun taas Etelä-Kymenlaakson kunnissa saman muotoilun tulkitaan tarkoittavan kuntaa.
Kouvolalle liikaa valtaa?
Äänien jakautumiseen eri tulkinnoilla on iso ero. Etelä-Kymenlaakson kuntien tulkinta tarkoittaa sitä, että mahdollisessa äänestystilanteessa niillä olisi yhdessä käytettävissään 87 ääntä ja Kouvolalla kaksi ääntä vähemmän.
Kouvola taas tulkitsee äänestyssääntöä niin, että sillä on Kymsoten suurimpana, noin 85 000 asukkaan kuntana, äänestystilanteessa yksinkertainen enemmistö. Etelä-Kymenlaakson kuntien mukaan tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa Kouvola voisi päättää asioista liikaa.
– Mikä kuntien yhtymä se sellainen olisi, jossa yksi sanelisi?, kysyy Pyhtään kunnanvaltuuston puheenjohtaja Osmo Kallio (sd). Myös hän osallistui Kymsoten valmisteluun poliittisessa ohjausryhmässä viime vuonna.
Mitta täynnä vastakkainasettelua
Terveisiä Kouvolaan lähtee myös Haminasta.
– En hyväksy missään yhteydessä sellaista tilannetta, jossa useamman kunnan yhteenliittymässä yhdellä kunnalla olisi valta sanella, sanoo Kymsotea viime vuonna valmistelemassa ollut Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen–Lalu (kok.)
Samaan hengenvetoon hän sanoo huomanneensa kiistassa myös perinteisen Etelä– ja Pohjois–Kymenlaakson välisen vastakkainasettelun. Inkeroinen-Lalun mukaan Kymsoten pitäisi olla uusi alku koko maakunnalle.
– Itselläni on jo monta vuotta ollut mitta täynnä tätä meidän maakunnan kaksinapaisuutta. Se saisi jo loppua, eikä pilata Kymsotea tällaisilla jutuilla.
Outoa ja hämmentävää
Äänivaltakiistaan yritetään hakea ratkaisua vielä pitkään.
Jo kertaalleen hyväksytty sopimuksen kohta käsitellään uudestaan kaikissa kuudessa Kymsoten jäsenkunnassa eli Kouvolassa, Kotkassa, Haminassa, Pyhtäällä, Virolahdella ja Miehikkälässä.
Asia vaatii sekä kuntien hallitusten että valtuustojen käsittelyn ja hyväksynnän.
Kouvolan neljässä suurimmassa valtuustoryhmässä eli sosialidemokraateissa, kokoomuksessa, keskustassa ja vihreissä ollaan ihmeissään.
– Kuulostaa oudolta, että kertaalleen päätettyä asiaa lähdetään tällä tavalla veivaamaan. Uskon, että Kouvolassa ollaan yli puoluerajojen jo hyväksytyn sopimuksen kannalla, sanoo kaupungin toiseksi suurimman eli kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Lindholm.
Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kimmo Jokiranta pitää uudelleen käsittelyä sopimuksen auki repimisenä, mutta miettii varovasti myös kompromissia.
– Äärimmäisen hämmentävä tilanne, mutta pakko tästä on neuvottelemalla selvitä tai Kymenlaaksossa ei ole kuin häviäjiä.
Kevät pitkällä ennen ratkaisua
Useimmissa kunnissa asian käsittely päästään aloittamaan aikaisintaan maaliskuussa.
– Siinä ja siinä ehtiikö maaliskuulle. Ehkä kuitenkin huhtikuulle, arvelee Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sisko Ukkola–Paronen (kesk.)
– Asia vaatii kunnissa paljon selvittelyä ja valmistelua. Käsittely ja päätös voi venyä pitkälle kevääseen tai alkukesään, kenties jopa toukokuulle, arvioi puolestaan Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu (kok.)
Kymsoten suurimmissa kunnissa Kotkassa ja Kouvolassa asian uudelleen käsittelyn aikataulusta ei vielä ole arviota.
Kuntien käsittelyn jälkeen muutos pitää vielä hyväksyä sotevaltuustossa myöhemmin keväällä.
Kesäkuussa Kymsoten valtuuston pitäisi puolestaan päättää siitä, miten ja missä kymenlaaksolaisten sosiaali- ja terveyspalveluja jatkossa järjestetään. Uuden palveluverkon valmistelu aloitettiin Kymsotessa heti sen toiminnan alettua vuoden vaihteen jälkeen.
– Äänivalta-asia on saatava kunnissa ja Kymsotessa ratkaistua ennen kesäkuuta ja palveluverkkopäätöstä. Muuten homma ei pelaa, sanoo Kouvolan kolmanneksi suurimman valtuustoryhmän puheenjohtaja, keskustan Kimmo Jokiranta.