Ei todellakaan, vastakkainasettelun aika ei ole politiikassa ohitse.
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn perusteella suomalaiset ovat jakautuneet kahtia hallituksen irtisanomislain kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajia on 46 prosenttia vastaajista, kannattajia 41 prosenttia.
Kysely irtisanomislaista antaa huutia ajatukselle, että politiikassa vanha jakolinja vasemmistoon ja porvareihin olisi vanhentunut ja käyttökelvoton. Yksi kiteytys on, että ainakin tässä työmarkkinakiistassa jakolinja on perinteinen vasemmisto–porvarit.
Vastakkainasettelu ymmärrettävästi kärjistyy, koska suuret porvaripuolueet – keskusta ja kokoomus – ovat hallituksessa ja vasemmistopuolueet – SDP ja vasemmistoliitto – oppositiossa. Kärjistymistä lisää se, kun vaalit jo kolkuttavat ovelle.
Suomessa on voimistunut vanha asetelma, vasemmisto vastaan porvarit. Historian ironiaa on se, että kärjistyminen nousee esiin sisällissodan 1918 satavuotismuistovuotena.
Vihreitä on joskus pilkattu kokoomuksen puisto-osastoksi. Puolueen kannattajien vastausten perusteella vihreät asettuvat vasemmisto–porvarit -jakolinjan vasemmalle puolelle.
Vihreiden kannattajista 53 prosenttia vastustaa ja 29 prosenttia kannattaa hallituksen esitystä irtisanomissuojan heikennyksestä pienissä yrityksissä.
Perussuomalaiset sijoittuu taas jakolinjan oikealle puolella kannattajiensa vastausten perusteella. Perussuomalaisten kannattajista 50 prosenttia kannattaa hallituksen esitystä, 36 prosenttia vastustaa.
Kansa on siis jakautunut selvästi ja melko tasaisesti kahteen leiriin. Todennäköisesti kiistasta voi puoluekannatuksessa hyötyä vasemmisto-opposition lisäksi hallituksen porvaripuolueet. Puolueiden perinteiset kannattajat löytävät nyt helpommin poliittiseen kotiinsa.
Kiistan kaikki osapuolet voivat hakea kyselystä toiminnalleen oikeutusta. Ylen kyselyn perusteella niskan päällä ovat hyvin niukasti irtisanomislain vastustajat ja poliittisten lakkojen kannattajat.
Koska mielipiteiden ero on niukka, hallitus voi todeta, että sen työllistämislinjalla on kannatusta. Vasemmisto-oppositio voi todeta, että heidän lisäkseen puolet suomalaisista vastustaa hallituksen lakiesitystä. Ammattiliitot voivat todeta, että irtisanomislakien vastustukselle ja poliittisille lakoille on tukea.
Kyselyn tausta-aineiston perusteella vasemmiston kannattajat ovat irtisanomiskiistassa jyrkimmin sitä mieltä kuin ovat.
Joskus on tuskailtu, että puoleita on vaikea erottaa toisistaan. Irtisanomiskiistassa näin ei ole. Irtisanomislaki ja aiemmat työmarkkinakiistat ovat tuoneet puolueiden erot esiin ainakin työelämän aiheissa.
Samankaltainen tulos tuli Helsingin Sanomien teettämässä Kantar TSN:n kyselyssä syyskuussa.
Kiistaa on irtisanomislain käsitteistä ja tavoitteista. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus määrittelee lakiesityksensä työllistämiskynnyksen madaltamiseksi alle kymmenen työntekijän yrityksissä. Ammattiliitot puhuvat työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä ja työntekijöiden jakamisesta kahteen kastiin irtisanomissuojan perusteella.
Yle kysyi myös kansalaisten suhtautumista poliittisiin lakkoihin. Vastausten jakautuminen taustamuuttujien perusteella oli hyvin samankaltainen kuin suhtautuminen hallituksen aikomaan lakiesitykseen irtisanomissuojasta.
Irtisanomiskiista sekä suhtautuminen poliittisiin lakkoihin jakaa kansaa myös koulutuksen ja ammattiaseman perusteella kahtia.
Toinen kiteytys on, että ihmisten suhtautuminen irtisanomiskiistaan kertoo heidän asemastaan työmarkkinoilla.
Työntekijäperustaisen irtisanomissuojan heikennys saa sitä enemmän kannatusta, mitä korkeampi on vastaajan koulutus. Irtisanomisen helpottaminen saa enemmän kannatusta, jos vastaaja on yrittäjä, johtavassa asemassa työskentelevä tai ylempi toimihenkilö.
Vähemmän koulutetut, työntekijät sekä työttömät vastustavat hallituksen lakiesitystä muita enemmän. Samat ihmiset hyväksyvät poliittiset lakot herkemmin kuin korkeasti koulutetut, yrittäjät tai johtavassa asemassa olevat.
Yleensä vähemmän koulutetut kallistuvat vaaleissa enemmän vasemmisto- kuin porvaripuolueiden suuntaan.
Irtisanomissuojan heikennys on siis kiistana sellainen, joka asettaa työelämässä vahvemmassa asemassa olevat ja haavoittuvammassa asemassa olevat vastakkain. Yleensä korkeasti koulutettujen tai johtavassa asemassa työskentelevien asemaa työmarkkinoilla pidetään vahvempana kuin vähän koulutusta saaneiden tai työntekijöiden.
Kyselystä näkyy, että työntekijöillä on huoli työpaikoistaan. Pomoilla ja yrittäjillä on huoli yritysten pärjäämistä ja kilpailukyvystä.
Irtisanomiskiistasta on tullut purkauskanava monelle asialle.
Etenkin SAK-laisten ammattiliittojen ja hallituksen kitka kärjistyy taas vaalien lähestyessä. Työntekijät kokevat, että heidän oikeuksiaan on heikennetty koko vaalikauden ajan. Tuoreessa muistissa ovat kilpailykykysopimuksen työajan pidennys sekä kuntien ja valtion työntekijöiden lomarahaleikkaukset.
Vaalien lähestymisestä huolimatta hallituksen linja ei pehmene työelämän asioissa.
Ministereiden mielestä liian harva asia paikallisessa sopimisessa tai työaikalaissa on edennyt hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Nyt hallitus uskoo helpottavansa työllistämistä irtisanomissuojaa heikentämällä ja pettyy vastustuksen laajuuteen.
Hallitus todennäköisesti saa keskiviikon äänestyksessä eduskunnassa luottamuksen työllistämislinjauksilleen. Se koskee myös irtisanomissuojan heikentämistä alle kymmenen työntekijän yrityksissä. Enemmistöön riittää hallituspuolueiden omien edustajien tuki.
Lain valmistelu siis jatkuu hallituksessa.
Vasemmisto-oppositio äänestää hallituksen luottamusta vastaan. Mielenkiintoista on, saako hallitus tukea muualta oppositiosta esimerkiksi kristillisdemokraattien tai RKP:n kansanedustajilta.
Hallitus tuskin enää perääntyy. Lakiesitys voi kaatua vain eduskunnan perustuslakivaliokunnan tyrmäykseen.
Hallitus vedonnee keskiviikon äänestyksen jälkeen siihen, että irtisanomislaille on eduskunnan enemmistön kannatus. Ammattiliittojen protesteja äänestys ei lopeta. Odotettavissa on kylmenevää syyssäätä ja poliittisia lakkoja.
Vuonna 2006 nykyinen presidentti Sauli Niinistö kävi presidentinvaalikampanjaa muun muassa teemoilla työväen presidentti sekä vastakkainasettelun aika on ohi.
Irtisanomiskiistan perusteella voi päätellä, että työelämän lainsäädännössä vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi.
Lataa tästä koko tutkimuksen aineisto Excel-tiedostona
LUE LISÄÄ:
Ylen kysely: Lakko-oikeus ja irtisanomislaki jakavat kansan jyrkästi porvareihin ja vasemmistoon, työttömiin ja johtajiin
Analyysi: Juha Sipilä pani kovan kovaa vastaan irtisanomiskiistassa – vielä yksi yhteentörmäys ammattiliittojen kanssa hallituskauden loppuun