Puoluejohtajat ovat melko hyvin kartalla oman äänestäjäkuntansa tunnoista.
Näin voisi summata heidän reaktioitaan Ylen tilaamaan selvitykseen, jossa perehdyttiin varmojen ja epävarmojen äänestäjien osuuksiin puolueiden kannattajakunnissa.
Perussuomalaisia viime eduskuntavaaleissa äänestäneet ovat eniten epävarmoja siitä, mitä puoluetta äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Perussuomalaisia aiemmin kannattaneista noin neljännes ei osaa sanoa, mitä puoluetta he äänestäisivät eduskuntavaaleissa. Samalla noin neljännes perussuomalaisia äänestäneistä kertoo aikovansa äänestää toista puoluetta.
– Hallitustaipaleen aikana perussuomalaisten kannatus romahti puoleen. Näille ihmisille on selvästi vielä vähän epäselvää, edustammeko me uskottavasti sitä vaihtoehtoa, jota he kaipasivat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.
– Meidän ajanlaskumme alkaa viime vuoden kesästä, jolloin puolueessa tapahtui tiettyjä muutoksia. Lukuja on siksi vaikea vertailla. Meillä on mielestäni selkeämpi linja kuin aiemmin, mutta se voi johtaa siihen, että kannattajaprofiili on myös hieman erilainen.
Keskustassa toivotaan puhtia vaaliohjelmasta
Samoista ongelmista kärsii keskusta, jolla epävarmojen osuus on lähes yhtä suurta. Erityisen paljon katsomoon on siirrytty perinteisillä keskustan kannatusalueilla eli entisessä Oulun läänissä ja itä-Suomen alueella.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ei osaa selittää alueellisia eroja. Hän laittaa toivonsa ensi kevättä varten tehtävään vaaliohjelmaan, josta on luvassa ulostuloja myöhemmin syksyllä.
– Nyt pitää olla yhä vahvemmin pienen ihmisen asialla. Meidän pitää tehdä vaaliohjelma, joka koskettaa hyvällä tavalla suomalaisia ja luo uskoa keskustaan, hän sanoo.
Kaikkonen vakuuttaa, että kansalaisten viesti on kuultu.
– Mutta työ on vielä kesken.
Vasemmistoliitolla puolestaan on uskollisimmat kannattajat. 77 prosenttia heitä viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä tekisi saman päätöksen tälläkin kertaa.
– Meidän peruskannattajakunnallamme on tosi vahva arvopohja, sanoo puheenjohtaja Li Andersson.
Siihen ei kuitenkaan ole hänen mukaansa syytä tyytyä. Kannatusta tulee kasvattaa, ja varmojen äänestäjien lisäksi halutaan vakuuttaa uusiakin äänestäjiä.
– Sitä työtä teemme päivittäin.