Politiikan untuvikkona keskustan puheenjohtajaksi kesällä 2012 valittu Juha Sipilä, 57, on eduskuntapuolueiden puheenjohtajista kokenein ja vanhin.
Puolueiden kärjessä ajan riento on ollut kuluttavaa.
Juha Sipilän jälkeen puoluejohtajiksi ovat tulleet Antti Rinne 2014, Sari Essayah 2015, Petteri Orpo 2016, Li Andersson 2016, Anna-Maja Henriksson 2016, Touko Aalto 2017, Jussi Halla-aho 2017 ja Sampo Terho 2017.
Puolueuskollisuus on rapissut ja liikkuvat äänestäjät heiluttelevat vaalituloksia.
Vastaiskuna esimerkiksi SDP ja keskusta palauttavat nyt puoluetyön kunniaa. SDP:n työryhmistä putkahtelee uusia ohjelmia ja keskustan johto mainostaa, että puolueen vaaliohjelmia valmistelee 200 aktiivia.
Pääministeri kokeilee hymyä
Juha Sipilä esiintyi keskustan Sotkamon puoluekokouksessa itsevarmana ja yllättävän rentona pääministerinä. Sipilä kertoi tehneensä tämän vuoden alusta päätöksen hymyillä, vaikka ei aina naurattaisikaan.
Kolme vuotta pääministerinä on ollut kova koulu yritysmaailmasta politiikkaan siirtyneelle.
Pääministerinä Juha Sipilä on ollut kuin saneerauksen keskelle joutunut yritysjohtaja. Hän myönsi Sotkamossa viihtyvänsä huonosti saneeraajan töissä. Ja se on näkynyt.
Sipilä hakeekin nyt pääministerin töitä uudistajana ja kehittäjänä. Äänestäjät ratkaisevat, saako Sipilä uuden tilaisuuden.
Pääministeri on lasikaapissa
Juha Sipilä näyttää siltä, että hän on kokenut herätyksen Suomen ja maailman parantajaksi, ja hänen on vaikea ymmärtää, kun hänen motiivejaan epäillään.
Politiikkaan osallistuminen on Sipilälle yhteiskunnallista palvelusta. Liike-elämässä hän tekisi helposti miljoonia eikä kukaan perään huutelisi.
Politiikassa kaikki on toisin. Pääministeri on Suomessa niin merkittävä vallankäyttäjä, että kaikki asiat syynätään läpi ja jokaista askelta seurataan. Rauhassa ei saa edes lennellä.
Ja hyvä niin, joka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön. Ja Sipilä haluaa jatkaa tätä leikkiä.
Talouskasvu pelasti pääministerin
Matkan varrella Sipilä on uhannut heittää tunkin menemään. Insinöörille luovuttaminen ei kuitenkaan sovi.
Talouden kasvu ja työllisyyden paraneminen ovat antaneet Sipilälle uskoa siihen, että hän on ollut pääministerinä oikealla tiellä. Opposition happamat marjat talouden ulkomaisesta myötätuulesta eivät riemua himmennä.
Politiikan vanhan totuuden mukaan pääministeri on Suomessa siinä asemassa, että hän saa aina parhaan avun ja tarkimmat tiedot. On henkilöstä kiinni, miten hän osaa tämän edun hyödyntää.
Sipilä yrittää kukistaa gallupit
Oppositiossa Sipilä onnistui kanavoimaan kansalaisten muutoshalun ja tyytymättömyyden Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin sinipunahallituksiin.
Korkeimmillaan Juha Sipilän johtaman keskustan kannatus oli Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä kannatuskyselyissä loppuvuodesta 2014 lähes 27 prosenttia.
Uusimman toukokuun mittauksen mukaan keskustaa äänestäisi runsaat 17 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kevään noususuunta helpotti Sipilän asemaa puoluekokouksessa
Pääministerikisassa Sipilää vastassa ovat SDP:n Antti Rinne ja kokoomuksen Petteri Orpo. Kuntavaaleissa 2017 kokoomus oli ykkönen, SDP kakkonen ja keskusta Sipilän pettymykseksi vasta kolmas.
Kuntavaaleissa paljastuivat jälleen kerran keskustan ongelmat Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa, joissa äänestäjämäärät koko ajan kasvavat.
Sotkamossa välähti Sipilä-ilmiö
Keskustalle ja Sipilälle antaa toivoa se, että kärkitaistossa puolueiden väliset erot ovat vielä pienet.
Sotkamon puoluekokous on ollut Sipilän näytöstä.
Puhujalavalle tuoduissa teräsapilassa ja postikopterissa pilkahti poikamaista leikkiä, jolla Sipilä voi vielä onnistua valloittamaan vaalivoittoon tarvittavat äänet.
Sipilä näyttää ymmärtäneen, että pääministerikisassa ei kannata puristaa liikaa.