EU-komission esitys maatalouden rahoituksesta tulevaisuudessa sai tuoreeltaan perjantaina tyrmäyksen sekä pääministeri Juha Sipilältä (kesk.), maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.) että maanviljelijöiden etujärjestöltä MTK:lta.

Komissio lisää erityisesti ympäristö- ja ilmastotoimien tukia. Niihin osoitetaan selvästi aiempaa enemmän rahaa, ja tavoitteiden toteutumista myös seurataan. Komission esitys on tarkoitus saada läpi jäsenmaissa ja parlamentissa niin, että uusi tukijärjestelmä olisi käytössä vuoden 2021 alusta.

Pääministeri Sipilä pitää ongelmana sitä, että tukia aiotaan leikata "Suomelle elintärkeästä maaseudun kehittämisen rahoituksesta noin 14 prosenttia".

– Voin yksiselitteisesti todeta, ettemme tule tätä hyväksymään, Sipilä sanoo tiedotteessa.

Maatalousministeri Lepän mielestä komissio tekee tukijärjestelmästä myös aiempaa monimutkaisemman.

– Esitys ei noudata tavoitetta yksinkertaistamisesta. Kyllä meidän pitää mennä siihen suuntaan, mihin jäsenmaat haluavat, eli yksinkertaistaa tukia, Leppä sanoo.

– Kun tiedämme, minkälaisessa tilassa suomalainen maatalous on kannattavuuden osalta, niin tällaista rahoituspotin leikkausta ei voi hyväksyä.

Kun katsotaan Suomen maanviljelijöille jaettavaa koko tukipottia, 1,9 miljardia euroa vuodessa, 60 miljoonan euron vuotuinen leikkaus siihen ei tunnu kovin suurelta. Kokonaistuessa ovat mukana myös Suomen kansallisesti maksamat tuet.

EU:lta viime vuonna saadusta 860 miljoonan euron tuista se on kuitenkin seitsemän prosenttia.

– EU:n komissio esittää pitkän listan uusia vaatimuksia viljelijöille maataloustukien saamiseksi ja leikkaa samalla maatalousbudjettia. Tämä ei vain toimi, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.

"Joustavuus on hyvä, voidaan tehdä parempaa politiikkaa"

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori pitää esityksessä hyvänä sitä, että jäsenmaat saavat joustavuutta maatalouspolitiikkaansa.

– Siellä on politiikkatoimenpiteiden joukko, josta jäsenmaat voivat valita. Minä tulkitsen tätä niin, että me voimme myös jättää täyttämättä sellaisia tavoitteita, jotka eivät meille sovi, Arovuori sanoo.

Nyt päästään siis valitsemaan, mitä maataloudessa tehdään.

– Aiemmin se boksi, missä toimittiin, tuli EU:sta ja EU-lainsäädännöstä, ja sitten neuvoteltiin toimenpiteiden soveltamisesta. Nyt [jäsenvaltioiden roolin vahvistuessa] voidaan tehdä parempaa politiikkaa, hän arvioi.

Maanviljelijät ja esimerkiksi ympäristöjärjestöt suhtautuvat tukien kansallistamiseen epäillen, koska se altistaa maatalouspolitiikan poliittisille vaihteluille. EU:n parlamentti taas vastustaa suunnitelmia siksi, että se pelkää kilpailun vääristyvän sisämarkkinoilla ja tuotannon laadun heikkenevän köyhimmissä jäsenmaissa.

100 000 euron tukikatto voisi lisätä tehottomuutta

Komissio haluaa myös asettaa katon yksittäisen maatalousyrittäjän saamille suorille tuille.

Katto olisi enintään 100 000 euroa, mutta tukia voitaisiin alentaa portaittain jo 60 000–100 000 euron välillä. Jäsenmaat voisivat itse määritellä omat ylärajansa.

Tukikatto koskisi Suomessa useita satoja tiloja. Rajan yli menevät esimerkiksi maatalousministeri Lepän sekä Koneen suuromistajan Antti Herlinin tilat.

EU:n tarkoituksena on jakaa tukia nykyistä tasaisemmin erikokoisten tilojen kesken.

Brexit ja muuttunut ympäristö pakottavat muuttumaan

Britannian ero EU:sta jättää unionin budjettiin runsaan kymmenen miljardin euron reiän.

Samaan aikaan rahaa tarvitaan uusiin kohteisiin kuten terrorismin torjuntaan ja maahanmuuttoon.

Lisäksi maatalouden toimintaympäristö on muuttunut aiempaa epävakaammaksi. Tuotteiden hintavaihtelut ovat suurempia ja sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Tukijärjestelmiä pitää muuttaa.

Komission esityksessä maatalouden osuus EU:n koko budjetista pienenisi noin 40 prosentista vajaaseen kolmannekseen.

Arovuori sanoo ymmärtävänä tavoitteen, mutta hänen mielestään tukikatto ohjaa maataloutta väärään suuntaan. Suomessa eniten tukia saavat tilat ovat juuri kehittyviä tiloja.

Esitys ei kannusta kehittämään maatalouden työvoiman tuottavuutta, koska tukikatossa huomioitaisiin myös työvoimakustannukset. Kun kustannukset pienenisivät, se vaikuttaisi tukiin, Arovuori huomauttaa.

– Tämä ei kannusta siihen, että tilalla tehdään työt tehokkaammin, kun halutaan parantaa tuottavuuskasvua. Malli kannustaa siihen, että työvoiman tuottavuus pysyy ennallaan tai sille ei tehdä mitään.

Maatalous on Suomelle tärkeä osa EU-budjettia, koska se hyötyy eniten juuri maataloustuista. Jokaista EU:lle maksettua euroa kohti Suomi saa yli kaksi euroa.