Miksi hallitus leikkaa eniten vähävaraisilta? Heikentääkö sote-uudistus maaseudun palveluja? Onko keskusta enää kannattajiensa asialla?

Tällaisiin kysymyksiin keskustan johto joutunee vastaamaan viikonvaihteen puoluekokouksessa Sotkamossa.

Vaikka maan talous on vahvassa nousussa, keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä saanee omilta joukoiltaan kosolti kritiikkiä. Sitä ruokkii puolueen romahtanut kannatus. Vaalikauden alussa se oli 23 prosentissa, nyt 17 tietämissä.

Keskustaväki puhuukin kokouksessaan vuorenvarmasti kahdesta asiasta: yhtäältä siitä, miksi osa äänestäjistä on kääntänyt puolueelle selkänsä, toisaalta siitä, kuinka puolueen kannatus saataisiin nousuun vuoden 2019 vaaleissa.

Syitä kannatuksen luisuun puolueväki löytää ennen kaikkea Juha Sipilän keskustavetoisen hallituksen harjoittamasta politiikasta. Se herättää keskusta-aktiiveissa hyvin ristiriitaisia tunteita. Hallituksen työhön ollaan sekä tyytyväisiä että pettyneitä.

Syyt tyytyväisyyteen ja pettymykseen

Kummallekin tuntemukselle on selkeät syyt.

– Lupasimme vuonna 2015, että laitamme Suomen kuntoon. Näin on monessa suhteessa käynyt. Siinä suhteessa Sipilä on onnistunut, toteaa keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja, Aki Utter.

Onnistumiseksi keskustalaiset lukevat ennen muuta sen, että maan talous ja työllisyys ovat kääntyneet kasvuun.

Toisaalta Utterin mukaan monet keskustalaiset kokevat, että kansalliset säästötalkoot on pantu toimeen liian oikeistolaisin opein.

Sillä on ollut seurauksensa, tuumii Utter.

– Tehdyt leikkaukset ja heikennykset eivät ole kolahtaneet yhtä kovaa kokoomuksen kuin keskustan äänestäjiin. Meidän kannattajissamme on paljon enemmän pienituloisia.

Puolueen Kainuun piirin toiminnanjohtaja Lyyli Pokela kertoo saaneensa hallituksen toimista kriittistä palautetta viimeksi Kuhmossa ja Suomussalmella.

– Tavalliset ihmiset kokevat, että säästötalkoissa on rokotettu eniten köyhimpiä. Varakkailta ei ole leikattu samassa suhteessa.

Moni keskustalainen arvelee, että muun muassa lomarahojen ja opintotukien leikkaukset, työttömille kehitelty aktiivimalli, sekä matalapalkka-alojen kylmä kohtelu kilpailukykysopimuksessa ovat ajaneet keskustan äänestäjiä nukkuvien puolueeseen.

Nuoret ovat suivaantuneet hiljattain tehdystä päätöksestä, jonka mukaan työnantaja voi tehdä alle 30-vuotiaalle määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteita.

Lyyli Pokela ei muista keskustan olleen koskaan niin oikealla kuin nyt. Hän huokaa:

– Tästä se kannatuksen lasku johtuu.

Myös koulutusmäärärahoihin tehdyt leikkaukset aiheuttavat napinaa. Aki Utterin mukaan erityisesti toisen asteen ammatillisten koulujen sulkemiset harmittavat maakuntien keskustaväkeä.

– Nuo seutukaupunkien yksiköt ovat meille tärkeitä. Jos ne säilyvät, nuoret asuvat kauemmin kotiseuduillaan ja kenties työllistyvätkin sinne. Jos niitä lakkautetaan, nuoret joutuvat jo 15–16-vuotiaina muuttamaan vieraaseen kaupunkiin.

Keskustan nuorisopoliitikkojen on ollut vaikea puolustaa koulutusmäärärahoihin ja opintotukeen kohdistuneita leikkauspäätöksiä.

– Ne ovat synnyttäneet vahvan mielikuvan siitä, että meidän sukupolvemme on saanut maksaa ison osan näistä yhteisistä talkoista, sanoo keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

Kriitikot: Alkion opit on unohdettu

Ihmisyys ja vähäosaisista huolehtiminen ovat tärkeitä Santeri Alkion oppeja. Alkiolaisuus on keskustaideologian ydintä. Moni arvostettu keskustaveteraani valittaa, että puolueen nykyjohto on korvannut alkiolaisuuden markkinavetoisella politiikalla.

Yksi heistä toteaa, että keskusta on ennen pitänyt ensiarvoisen tärkeänä perusturvan kohentamista. Politiikka on hänen mukaansa muuttunut:

– Nykyhallitus on leikannut kansaneläkkeiden tasoa pysyvästi ja jäädyttänyt eläkeindeksin.

Satakunnan keskustan puheenjohtajan Vesa Jalosen mielestä talouden tervehdyttämiseen käytetyt karvaat lääkkeet ovat olleet tarpeellisia. Taloustalkoissa on täytynyt kiristää myös pienituloisimpien vöitä. Hän uskoo, että pian on varaa muuttaa kurssia.

– Pienen ihmisen muistaminen on tärkeää. Sitten kun jakovaraa on, pitää vähävaraisia auttaa, linjaa Jalonen.

Ajaako keskusta enää talonpojan asiaa?

Keskustan kannatus lepää yhä vahvasti maaseudun ihmisten varassa. Kun maataloustuottajat ovat vaikeuksissa, he odottavat apua keskustalta.

EU-Suomessa keskustavetoinenkaan hallitus ei pysty ihmeemmin maataloustukiin vaikuttamaan, vaikka monen maataloustuottajan elinkeino on uhattuna. Esimerkiksi Kainuussa maatiloja on kylmennyt jo jonkin aikaa.

– Hyrynsalmelta on lopetettu vuoden sisällä viisi maatilaa ja Vuolijoella kaksi. Lehmiä on myyty teuraaksi kymmenittäin. Tällaiset asiat varmasti nousevat esiin puoluekokouksen yleiskeskustelussa, arvelee Lyyli Pokela.

Keskustajohto joutunee vastaamaan puoluekokouksessa kysymykseen: Ajaako keskusta yhä talonpojan asiaa?

Todennäköisesti puoluejohdolta tivataan myös, pitääkö keskusta enää syrjäseutujen ihmisten puolta. Moni pitkäaikainen ja arvovaltainen keskustavaikuttaja nimittäin sanoo, ettei puolue tee enää aluepolitiikkaa, vaikka alueellinen eriarvoistuminen aiheuttaa suuria ongelmia. Yksi heistä huomauttaakin:

– Aluekehityksen ennennäkemätön keskittyminen ja sosiaalisten erojen kasvu ovat suurimmat syyt siihen, että keskustan kannatus on pudonnut.

Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja Jukka Mölsä on pannut merkille, että hallituksen linjan arvostelu on lientynyt, kun politiikan tulokset ovat alkaneet näkyä. Hän uskoo kuitenkin, että puoluejohto saa kuulla suoraa kritiikkiä monista asioista.

Osa jäsenistä epäilee maakuntauudistuksen vievän valtaa keskustalta

Väliportaan hallinnon pystyttäminen maakuntiin on keskustalle ikiaikainen unelma. Puolueen mielestä unelman toteutuminen lisäisi kansanvaltaa.

Muut puolueet ovat puolestaan leimanneet maakuntauudistuksen juoneksi, jonka avulla keskusta yrittää betonoida valtansa maakunnissa.

Monet keskustalaiset epäilevät nyt, että uudistus pikemminkin murentaisi kuin kasvattaisi keskustan vaikutusvaltaa.

He laskevat, että todennäköisesti suurin osa maakuntavaltuuston paikoista täyttyisi kaupunkien asukkaiden valitsemilla edustajilla. Monissa kaupungeissa kokoomus, sosialidemokraatit ja vihreät ovat huomattavasti keskustaa suositumpia.

Kokenut uusmaalainen keskustavaikuttaja pohtii monen puoluetoverinsa tavoin, mahtaako reunapitäjien ääni kuulua maakuntavaltuustoissa millään lailla.

– Meille ongelmallisin alue lienee Uusimaa, jonka osa myös Helsinki on. Keskusta voinee saada sen 99 paikkaiseen valtuustoon vain 4–5 edustajaa. Tilanne on vastaavan tapainen esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Syrjäseutujen keskustalaisten huoli: sote vie palvelut kauas

Keskusta on ajanut aktiivisesti myös sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.

Puolueen aktiivijäsenten mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden remontti on tarpeen. Satakunnan keskustan puheenjohtajan Vesa Jalosen mukaan syy siihen on selvä:

- Porukka haluaa, että koko maahan saadaan niin tasa-arvoiset palvelut kuin mahdollista.

Moni keskustalainen epäilee kuitenkin, ettei valmisteilla oleva uudistus välttämättä kohenna tasa-arvoa. Erityisesti pienten ja syrjäisten kuntien keskustalaiset pelkäävät, että soteuudistuksen seurauksena palvelut pakenevat pikkukunnista maakuntakeskuksiin.

Eräs kokenut keskustan kansanedustaja huomauttaa, että palvelujen etääntymisen vaara koskee muitakin.

– Kun leikkaukset keskitetään keskussairaaloihin, sen seurauksena lakkautetaan 33 aluesairaalaa. Se pidentää hyvin monien ihmisten matkaa sairaalaan, hän sanoo.

Valtaosa keskustaväestä toivoo kaikesta huolimatta, että hallitus saisi puolueen vimmaisesti ajaman sote-uudistuksen maaliin.

– Kymmenen vuotta minun nuoruudestani on mennyt tästä uudistuksesta jankkaamiseen. Monia muitakin uudistuksia pitäisi saada aikaan, sanoo keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

Hallituksen linjan karsastus ja uudistusten pelko voivat vaikuttaa henkilövalintoihin

Puoluekokousten tiheätunnelmaisimpia hetkiä ovat henkilövaalit.

Kun puheenjohtaja Juha Sipilällä ei ole haastajaa, kokousedustajien intohimot latautuvat varapuheenjohtajien ja puoluesihteerin vaaleihin.

On mahdollista, että puoluejohtoon kohdistuva kritiikki kanavoituu varapuheenjohtajavaaliin. Uudestaan varapuheenjohtajan paikkaa tavoitteleva Juha Rehula saattaa joutua kriittisen puolueväen hampaisiin.

– Rehula on ollut ministerinä. Siksi ne SOTE- ja MAKU-asiat saattavat vaikuttaa peliin, pohtii Lyyli Pokela sote- ja maakuntauudistuksen vaikean prosessin vaikutusta.

Juha Sipilä on nostanut keskustan ministeriryhmään paljon uusia, suhteellisen nuoria kasvoja. Hän kelpuutti joukkoon jopa Anne Bernerin, joka on untuvikko sekä politiikassa että keskustassa. Moni keskustalaiskonkari kokee ministeriryhmän yksipuoliseksi, markkinahenkisten liberaalien nipuksi.

Huipputehtäviin nostettujen puoluetoverien arvostelu saattaa osittain johtua kriitikoiden oman vaikutusvallan kaventumisesta ja kateudesta. Oli syy siihen mikä tahansa, se saattaa vaikuttaa puoluekokouksen ilmapiiriin ja ratkaisuihin.

Puoluesihteerin valintatavasta syntyy vääntö

Keskustan puoluekokous uudistaa puolueen säännöt. Siinä yhteydessä kokous päättää, miten puoluesihteeri vastedes valitaan. Tästä syntyy kokouksessa tiukka vääntö.

Perinteisesti puoluesihteerin valinnasta on päättänyt puoluekokous. Puoluevaltuusto teki keväällä aloitteen siitä, että puoluesihteerin valinta siirrettäisiin sen tehtäväksi.

Osa keskustalaisista kokee, että uusi malli kaventaisi puoluedemokratiaa ja siirtäisi jäsenistöltä valtaa puolue-eliitille. Keskustan piirijärjestöt jakautuvat asiassa kahteen leiriin, kertoo Lyyli Pokela.

– Osa piireistä on sitä mieltä, ettei missään nimessä. Osa katsoo, että uusi valintatapa olisi nykyaikaa.

Sotesotku puhuttanee puoluekokousväkeä paljon

Puheenjohtaja Sipilä joutuu selittämään joukoilleen perinpohjaisesti sote- ja maakuntauudistusten paikoilleen jämähtämisen syitä. Samaten sitä, millaisia vaihtoehtoisia reittejä uudistusten umpikujasta ulospääsyyn on.

Hallituksen jättiuudistusten valmistelun hyytyminen nousee puoluekokouksessa merkittäväksi puheenaiheeksi. Se vaikuttaa vääjäämättä myös kokouksen tunnelmaan.

Akuutti tilanne saattaa kirvoittaa turhautunutta kritiikkiä, toisaalta se voi vahvistaa puolueväen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Jukka Mölsä arvelee tilanteen pikemmin hitsaavan keskustalaisia yhteen kuin herättävän kokouksessa ristiriitoja. Arviotaan hän perustelee sillä, ettei soten juntturaan ajautuminen ei ole keskustan syytä. Mölsä uskoo, että asia aiheuttaa kokoomuksen puoluekokouksessa huomattavasti enemmän kriittistä kohinaa kuin keskustassa.

Moninaisesta puolueen sisällä kuplivasta hallituspolitiikan kritiikistä huolimatta puheenjohtaja Juha Sipilän kannatus on keskustassa vankka. Sipilä on mukavan ja rauhallisen miehen maineessa eikä hänelle ole uskottavia haastajia.

Sipilä on tehnyt sen, mitä lupasi pääministeriksi ryhtyessään, useimmat tähän juttuun haastatellut aktiivit sanovat.

Selvä enemmistö keskustaväestä summannee hallituksen aikaansaannosten kokonaissaldon plusmerkkiseksi, vaikka moni keskustalainen arvosteleekin säästötoimien painotuksia.

Vesa Jalonen letkauttaa, ettei hallitus ole ainakaan sössinyt talouden myönteistä kehitystä. Suvi Mäkeläinen puolestaan korostaa, että suomalaisille on virinnyt usko tulevaisuuteeen.

– Nuorisotyöttömyys on vähentynyt ja opiskelijat kokevat, että heillä on mahdollisuus löytää koulutustaan vastaavaa työtä.

Sipilän asema joutuu koetukselle pian uudelleenvalinnan jälkeen

Joka tapauksessa keskusta kukittaa Juha Sipilän jatkokaudelle hyvin epävarmassa tilanteessa. Jollei hallitus saa ajettua läpi sote- ja maakuntauudistuksia, Sipilä saattaa joutua kaatamaan johtamansa hallituksen melko pian toisen puheenjohtajakautensa alettua.

Jos niin kävisi, Sipilä saattaisi leimautua epäonnistuneeksi pääministeriksi. Sellaisen leiman kantajan olisi hankalaa johtaa puoluetta ennenaikaiseen vaalitaisteluun.

– On se toisaalta uhka keskustalle. Hallituksen kaatuminen on kuitenkin hyvin korkean kynnyksen takana, kun vaaleihin on niin vähän aikaa. Jos joku puolue irtaantuisi hallituksesta, niin onhan sellainenkin mahdollisuus, että seuraaviin vaaleihin saakka maata johtaisi vähemmistöhallitus, pohtii Jukka Mölsä.

Vaikka keskustan puoluekokous ajoittuu hyvin hankalaan poliittiseen tilanteeseen, puolueen työmyyrät haluavat keskittää jäsenistön huomion ennen muuta kokouksen esityslistalla oleviin asioihin.

Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Aki Utter sanoo, että puolueen pitää suunnata katseensa tulevaan ja uskoa asiaansa. Spekulointi sotesotkun mahdollisista seurauksista ei hyödytä keskustaa.

– Me lähdemme siitä, että sote- ja maakuntalait saadaan valmiiksi ja maaliin.

Tätä juttua varten on haastateltu noin kymmentä keskusta-aktiivia.