Hallitus pääsi tänään eduskunnan kyselytunnilla vastaamaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen vappuna ehdottamaan pienimpien eläkkeiden korottamisesta sadalla eurolla lähivuosien aikana. Rinne toisti ehdotuksensa esittämällä, että pienten eläkkeiden tasoa nostettaisiin ensi vuoden budjetissa 30 eurolla.

Pääministeri Juha Sipilä(kesk.) ei niellyt arvostelua siitä, että eläkkeisiin ei olisi panostettu. Hän huomautti, että esimerkiksi takuueläkettä on jo tällä hallituskaudella korotettu kolmeen kertaan yhteensä noin 40 euroa.

Eläkkeistä vastaava sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) luetteli lisää hallituksen jo tekemiä toimia ja kiisti, että pientä eläkettä saavilta on vain leikattu.

– Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien eläketuki nosti reilusti enemmän kuin 30 euroa eläkettä, me olemme laskemassa lääkekattoa, pienimpiä päivärahoja on korotettu, luetteli Mattila.

Mattila myös huomautti, että vanhuuseläkettä saavien lisäksi on muitakin pienen eläkkeen varassa olevia ryhmiä, kuten työkyvyttömyyseläkeläiset ja nuoret eläkeläiset, joiden kaikkien eläkeköyhyyttä on torjuttava. Mattilan mukaan hallitus katsoo ensi syksyn kehysriihessä mitä asian tiimoilta on tehtävissä.

EU-komission esitys budjetin kasvattamisesta sai jyrkkää vastustusta

Perussuomalaisten Jani Mäkelä nosti esiin EU-komission esityksen EU:n rahoituskehykseksi vuodesta 2021 eteenpäin. Mäkelä oli huolissaan siitä, että hallitus olisi EU-budjettien kasvattamisen takana.

Eurooppaministeri Sampo Terho torjui näkemyksen jyrkästi. Terho huomautti, että kyse on tässä vaiheessa vasta komission esityksestä, josta neuvotellaan vielä pitkään ja Suomen rinnalla menojen kasvattamista on vastustamassa myös muita EU:n nettomaksajamaita.

– Te puhutte komission esityksestä, ette Suomen kannasta. Tästä neuvottelut alkavat. Suomi tulee tekemään kaikkensa, että tämä kohtuuton ja yliampuva esitys tulee laskemaan, ja se tulee laskemaan, koska moni muu jäsenmaa on tästä samaa mieltä, Terho vastasi Mäkelälle.

Pääministeri Sipilä huomautti, että komission esityksessä on myös Suomen kannalta hyviä asioita siitä huolimatta, että sen kokonaistaso on liian korkea.

– Sinne on mennyt hyvin Suomen tavoitteet siitä, että puolustusyhteistyötä kehitetään, Erasmus-ohjelma, joka mahdollistaa eurooppalaisille opiskelijoille opiskelun, tuplaantuu. Siellä on myös yrityksille uusia rahoitusinstrumentteja, joita Suomi on pystynyt hyvin hyödyntämään, sanoi Sipilä.

Suomen lopullisen nettomaksun Sipilä totesi riippuvan siitä, mitä Suomi saa esimerkiksi EU:n maatalous- ja koheesiopolitiikasta.