Lapissa maakuntavaalien ehdokasasettelussa näkyy puolueiden asema joko hallituksessa tai oppositiossa. Eniten ehdokkaita on keskustalla ja kokoomuksella.
– Meillä on varmaan vahvin usko siihen, että maakuntavaalit toteutuvat. Olemme valmistautuneet niihin hyvissä ajoin, kertoo keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro.
Meri-Lapissa sote innoittanut keskustalaisia ehdolle
Täysi lista tarkoittaa, että jokainen puolue saa asettaa 88 ehdokasta. Puolueista ainoastaan keskustalla on Lapissa kaksi piiriä, joiden ehdokasjako on sovittu niin, että Peräpohjolan piiri asettaa 38 ja Lapin piiri 50 ehdokasta.
Peräpohjolalla lista on periaatteessa jo täynnä.
– Halukkuutta on kuitenkin enemmän kuin paikkoja. Voin meidän piirin puolesta sanoa, että sotekuviot ovat olleet ainakin Meri-Lapin osalta erittäin innostavia. Moni ehdokas varmaan lähtee taistelemaan omien lähipalveluidensa puolesta, Puro arvelee.
Keskustan Lapin piirillä on tiedossa noin 40 ehdokasta. Molemmat piirit julkaisevat ehdokkaita ensi viikonloppuna.
– Piirihallitus täydentää listaa myöhemmin, Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto kertoo.
Keskusta hakee 25 paikkaa
Viime kuntavaaleissa keskusta oli Lapin suurin puolue 36 prosentin kannatuksella. Maakuntavaaleissa tavoitteena on ylittää kuntavaalin tulos.
– Kuntavaalien tuloksella saisimme 22–23 paikkaa. Piirien yhteinen tavoite on saada ainakin 25 ehdokasta läpi, Puro sanoo.
Maakuntavaltuustoon valitaan 59 valtuutettua.
Vasemmistoliitto toivoo vielä uudistuksen kaatumista
Kuntavaalien mukaan Lapin toiseksi suurin puolue, vasemmistoliitto, on saanut vasta noin 30 ehdokkaan sitoumuksen, mikä on isoista puolueista vähiten.
– Uskon, että meidän puolueen väki on sitä porukkaa, joka vielä toivoo ja uskoo, että sote- ja maakuntauudistus kaatuu. Tämän vuoksi ihmiset vielä miettivät ehdokkuuttaan, arvelee kemiläinen puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtaja Kati Tervo.
Vasemmistoliiton tavoite maakuntavaaleissa on vähintään säilyttää kuntavaalien kannatus. Se tarkoittaa 17 prosentin kannatusta, jolla saisi todennäköisesti 11 maakuntavaltuutettua.
Puolue profiloituu myös Lapissa julkisen sektorin puolustajana.
– Tosin Lapissa julkinen puoli on joka tapauksessa vahva, koska kermankuorinta on vaikeaa harvaan asutulla alueella, sanoo Lapin piirin toiminnanjohtaja Jaakko Alavuotunki.
SDP pyrkii toiseksi suurimmaksi
Demareilla on tällä hetkellä tiedossa noin 40 ehdokasta. Nimiä julkistetaan vasta vaalien varmistumisen jälkeen.
Maakuntavaaleihin puolue on asettanut ison tavoitteen.
– Selkeä tavoitteemme on saavuttaa Lapissa toiseksi suurimman puolueen asema. Kuntavaalien kannatuksella saisimme yhdeksän paikkaa. Nyt tavoittelemme 12–13 paikkaa, sanoo Lapin piirin toiminnanjohtaja Paulus Toropainen.
Viime kuntavaaleissa SDP:n kannatus Lapissa oli 15 prosenttia.
Vasemmistoliiton tavoin myös demarit puolustavat julkisia palveluja.
– Verorahat on suunnattava yhteiseen hyvään eikä voiton tavoitteluun, Toropainen sanoo.
Kokoomus hakee vauhtia eduskuntavaaleihin
Kokoomuksessa ollaan tyytyväisiä ehdokasasettelun tilanteeseen.
– Hyvin on sujunut. Nimeämme yli puolet täydestä listasta piirikokouksessa 25. toukokuuta. Meillä on vaikuttanut se, että olimme hyvässä vauhdissa jo ennen maakuntavaalien siirtämistä, kertoo toiminnanjohtaja Jukka Mäyrä.
Alun perin maakuntavaalit oli tarkoitus järjestää tammikuussa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä.
Kokoomus tavoittelee maakuntavaaleissa kasvua kuntavaaleihin verrattuna.
– Meillä on Lapin liiton valtuustossa 9 paikkaa. Maakuntavaaleissa tavoittelemme kaksinumeroista lukua, Mäyrä sanoo.
Lapin liiton valtuustossa on 60 valtuutettua. Paikat jaetaan puolueille kuntavaalien tuloksen mukaan.
Viime eduskuntavaaleissa kokoomus menetti ainoan edustajansa Lapista.
– Menemme maakuntavaalien röhinällä vaalista vaaliin. Tavoitteena on oma kansanedustaja, Mäyrä sanoo.
Perussuomalaiset muistuttaa jäsenmäärän kasvusta
Perussuomalaisilla on tällä hetkellä noin 40 ehdokasta Lapissa.
– Pyrimme täyteen listaan, mutta se on vaativa homma. Maakuntavaalit eivät ole yhtä kiinnostavat kuin kuntavaalit, kun monelle on epäselvää, mitä sote sisältää, kertoo puolueen Lapin piirin puheenjohtaja Mika Mikkonen.
Perussuomalaiset tavoittelee selvää kasvua viime kuntavaaleista, jolloin puolueen kannatus Lapissa oli 6,8 prosenttia.
– Tavoite on saada maakuntavaaleissa 7–10 paikkaa, mikä tarkoittaa noin 10 prosentin kannatusta, Mikkonen sanoo.
Mikkosen luottamus menestykseen perustuu esimerkiksi puolueen jäsenmäärän kasvuun. Ylen mukaan puolueista jäsenmääräänsä kasvattavat perussuomalaisten lisäksi vihreät ja vasemmistoliitto.
Viime kesän hajaannuksen Mikkonen kokee myönteisenä.
– Puolueen linja on terävöitynyt. Kesän puoluekokouksen tapahtumat ovat hitsanneet porukkaa yhteen. Demokraattinen henki on kasvanut, koska Jussi Halla-aho pitää yhteyttä kenttään, toisin kuin Timo Soini teki, Mikkonen sanoo.
Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai yhden paikan, jonka puolueen hajotessa menetti sinisille. Maakuntavaaleissa puolueella on mielessä myös seuraavat eduskuntavaalit.
– Jos aikoo olla ehdolla eduskuntavaaleissa, on oltava mukana maakuntavaaleissa ja testattava kannatustaan. Eduskuntavaaleissa tavoitteena on yksi paikka, Mikkonen sanoo.
Ainakin keskustalle vetoapua kansanedustajista
Lapin kansanedustajista maakuntavaaleissa ehdolle asettuvat keskustan Mikko Kärnä ja Markus Lohi. Keskustan Eeva-Maria Maijala ja vasemmistoliiton Markus Mustajärvi eivät lähde ehdolle. Keskustan Katri Kulmuni vielä miettii asiaa.
SDP:n Johanna Ojala-Niemelä kertoo, että ei ole kiirehtinyt asian kanssa, koska lait ovat vielä auki. Sinisten Matti Torvinen on vaatinut vaalien siirtämisen harkitsemista. Hänen mahdollisesta ehdokkuudestaan ei ole tietoa.
Maakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on suunnitelmien mukaan 28. lokakuuta. Ehdokaslistat olisi siinä tapauksessa jätettävä maakuntavaalilautakunnille viimeistään 18. syyskuuta.