Ensi viikon keskiviikkona EU:n komissio paljastaa esityksensä unionin tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.
Sen jälkeen jäsenmaat aloittavat väännön esityksen pohjalta. Yhteisymmärrys tulevista budjettilinjoista pitäisi saavuttaa ensi vuoden loppuun mennessä.
Neuvotteluista voi tulla hankalimmat vuosikymmeniin. Nyt pitäisi neuvotella uudet linjat, kun iso maksajamaa Britannia ei ole enää mukana. Kyse on sadoista miljardeista euroista.
Toisaalta uusi tutkimus osoittaa, että brexitin jättämä aukko voitaisiin talouskasvun ansiosta paikata myös jäädyttämällä budjetti nykytasolle. Tällöin EU ei voisi kuitenkaan rahoittaa uusia kohteita kuten puolustusta, maahanmuuton ongelmien ratkaisemista tai kansalaisten haluamaa turvallisuutta.
Suomikin joutuu todennäköisesti kuumaan rakoon jäsenmaiden kantojen sovittelijana EU-puheenjohtajakaudellaan ensi vuonna.
Uudet ehdot rakennetuille, Etelä-Eurooppa hyötyy?
Useiden julkisuudessa olleiden tietojen mukaan komissio aikoo ehdottaa, että esimerkiksi rakennetukien saajien pitäisi täyttää uusia ehtoja.
Mitä ovat EU:n rakenne- eli koheesiotuet?
Rakennetuilla pyritään tasaamaan eri alueiden välisiä talouseroja.
Tuet on tarkoitettu jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Rakennerahastoista tuetaan myös muun muassa liikenteeseen ja energiaan liittyviä hankkeita.
Kun niitä tähän asti on myönnetty jäsenmaiden bruttokansantuotteen perusteella, tulevaisuudessa tukien saamisen ehtoina voisi olla vaikkapa oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, osallistuminen turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen tai maan nuorisotyöttömyysluvut.
Näin ollen esimerkiksi Unkari, Puola ja Tsekki, joilla on ollut ongelmia oikeusvaltioperiaatteen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen kanssa, menettäisivät tukia. Pahasta nuorisotyöttömyydestä kärsivät Espanja ja Kreikka taas voisivat olla tulevaisuuden hyötyjiä.
Alempana on selitetty, miten Suomi voisi hyötyä ehtojen muutoksista.
Suomi on saamapuolella maataloustuissa
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) EU-asioiden erityisavustaja Riikka Pakarinen avasi Suomen kantoja budjettiin Ylen Brysselin kone -radio-ohjelmassa keskiviikkona. Voit kuunnella ohjelman täällä.
Rakennetuet muuttuvat uudessa rahoituskehyksessä todennäköisesti eniten. Ne ovat maataloustukien ohella EU:n budjetin suurin menoerä.
Kuten allaolevasta grafiikasta käy ilmi, Suomi hyötyy eniten juuri maataloustuista. Jokaista EU:lle maksettua euroa kohti se saa yli kaksi euroa. Siksi se haluaa pitää nykyisestä maataloustukijärjestelmästä myös kiinni.
Sen sijaan rakenne- eli koheesiotuista Suomi saa takaisin vain 30 senttiä jokaista maksamaansa euroa kohden.
Koko EU:n 350 miljardin rakennetukipotista esimerkiksi Puola saa noin 80 miljardia nykyisellä seitsenvuotisella rahoituskaudella. Suomen osuus on 1,5 miljardia euroa.
Mutta: Suomen pieni "saanto" ei tarkoita, etteikö rakennetuista kannattaisi taistella.
Suomi kärkkyy Itä-Euroopalta tarpeettomiksi jääviä tukirahoja
– Suomi saa kuitenkin suhteellisesti paremmin koheesiorahaa moneen muuhun nettomaksajaan verrattuna. Se on lähinnä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukea, Pakarinen sanoo.
Keitä EU:n nettomaksajat ovat?
Rakennetuet ovat erityisen tärkeitä Pohjois- ja Itä-Suomelle.
– Jos emme pitäisi kiinni pohjoisen harvan asutuksen tuesta, rajat ylittävän yhteistyön tuesta tai Itämeri-yhteistyön tuesta, me emme saisi edes sitä 30 senttiä maksetuista euroista.
Pakarisen mukaan on selvää, että koheesiobudjetti muodostaa jatkossakin kolmasosan EU-budjetista – siis noin 350 miljardia seitsenvuotiskaudella.
– Ne tuet ovat erittäin tärkeitä monelle Suomen ammattikorkeakoululle ja yrittäjyyteen liittyville hankkeille, joita koheesiorahalla tuetaan.
Puolan ja muiden Itä-Euroopan maiden tuen tarve on vähentynyt viime vuosina, kun ne ovat osin EU-tukien ansiosta saavuttaneet muita unionimaita taloudessa. Jo tällä perusteella nykyistä EU-rahaa jää siis yli käytettäväksi muuhun.
Pakarisen mukaan Suomi tukee rahan ohjaamista tulevissa budjeteissa yhteiseen puolustukseen.
– Nyt puolustukseen on osoitettu vain vähän rahaa. Esimerkiksi kymmenen miljardia puolustukseen uudella rahoituskaudella olisi hyvin pieni osuus koko budjetista.
Tätä nykyä jäsenmaat panostavat rajavalvontaan hyvin erikokoisia summia. Kun vaikkapa Suomella ja Kreikalla on pitkät ulkorajat, mantereen keskellä sijaitsevalla Saksalla ei ole rajavalvontaa juuri lainkaan.
Suomi saattaisi siis hyötyä siitä, että rajavalvonnassa lisättäisiin EU-yhteistyötä; rajavalvontaan saisi muilta tukea.
Rahaa maahanmuuttajien kotouttamiseen?
Komissio haluaa lisätä rahaa myös maahanmuuton ongelmien ratkaisuun ja taakanjaon tasaamiseen. Suomi toivoo saavansa tukea maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Ylipäätään tärkeää olisi Pakarisen mukaan tehdä rakennetuista sellaisia, että ne tuottaisivat tavoitteiden mukaisia tuloksia. Tukien ehdollisuus saa hänen mukaansa nyt aiempaa laajempaa kannatusta EU-maiden keskusteluissa.
Voit kuunnella Riikka Pakarisen haastattelun ja Brysselin koneen muita osia täällä.