Suomessa on uskottu jo vuosikymmeniä enemmistöhallitukseen. On ajateltu, että jos kansanedustajien enemmistö on hallituksen päätösten takana, ne on helpompi viedä läpi.
Kuulostaa yksinkertaiselta. Näin ei kuitenkaan aina ole.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on harmitellut, kuinka vaikeaa Suomessa on tehdä mittavia uudistuksia. Suomessa on väännetty pitkään kättä esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksesta.
Mistä on kyse?
Vastustusta on kuulunut vähän joka suunnasta, jopa hallituspuolueen sisältä.
Mikään ei ole edelleenkään varmaa. Koska hallituspuolueiden edustajilla on niukka enemmistö eduskunnassa, pienikin kapinointi voi kaataa soten.
Monissa muissa Pohjoismaissa vähemmistöhallitukset ovat yleisiä. Se tarkoittaa, että hallituspuolueiden edustajia on parlamentissa alle puolet. Hallitus tarvitsee tukea oppositiosta saadakseen lakien läpi viemiseen vaadittavan äänienemmistön.
Kuulostaa vaikealta, eikö totta?
Vähemmistöhallitukset ovat kuitenkin saaneet Pohjoismaissa vaikeita, isoja uudistuksia läpi parlamentin laajalla tuella.
Esimerkiksi Tanska, vähemmistöhallitusten luvattu maa, toteutti Suomen sote- ja maakuntauudistuksen kaltaisen reformin jo viime vuosikymmenellä.
Miten tämä on mahdollista?
Lähdimme Kööpenhaminaan selvittämään, miten tanskalaiset oikein saavat aikaan vaikeat poliittiset päätökset.
Kyselytunnilla lähes tyhjä sali
Tanskan parlamentissa eli kansankäräjillä on käynnissä kyselytunti. Sitä ei tosin uskoisi, kun lehdistöaitiosta katsoo alas lähes tyhjään saliin.
Suomessa kyselytunti on politiikan päänäyttämö. Kamerat räpsyvät, oppositio hiillostaa ja ministerit esittävät närkästynyttä.
Täällä Christiansborgin palatsin uumenissa on sen sijaan rauhallinen, jopa unelias tunnelma.
Papereitaan tuijottava kansanedustaja istuu tuolillaan odottamassa kysymysvuoroa. Kohta ovi käy, ja ministeriaitioon astelee kysymyksen aihepiiristä vastaava ministeri.
Kansanedustaja menee puhujapöydän eteen ja esittää asiansa. Ministeri kuuntelee seisaallaan ja vastaa. Pian asia on käsitelty. Hyväntuulinen kaksikko poistuu estradilta tarinaa toisilleen iskien.
Tanskassa tuntuu olevan konsensushakuisia poliitikkoja.
“On parempi saada vähän kuin ei mitään”
Niin onkin, sanoo vähemmistöhallituksessa olevan keskusta-oikeistolaisen Venstre-puolueen kansanedustaja Bertel Haarder. Hän on Tanskan historian pitkäaikaisin ministeri.
Tanskassa parlamentti hyväksyy valtaosan laeista suurella äänienemmistöllä. Se onnistuu, koska hallitus huomioi oppositiopuolueiden toiveita. Jos erimielisyyksiä on liikaa, lakihankkeesta luovutaan yleensä ennen äänestystä.
Haarderin mukaan tanskalaiset ovat erittäin hyviä neuvottelemaan.
– Meidän pitää kuunnella toisiamme saadaksemme mitään läpi. Se tarkoittaa paljon kompromisseja. Mutta on parempi saada vähän haluamastaan kuin ei mitään, hän avaa tanskalaista mielentilaa.
Äänestykseen tuodaan pääosin lakiesityksiä, joilla tiedetään etukäteen olevan kansanedustajien laaja tuki. Näin vähemmistöhallitus toimi aikoinaan Tanskan sotessa eli aluehallintouudistuksessa.
Kuntien määrää karsittiin rajusti, ja terveyspalvelut keskitettiin viidelle eri alueelle. Monia Tanskan keskeisiä sairaaloita on uudistettu, ja ne tarjoavat laajat hoitopalvelut. Kunnat huolehtivat enemmän ehkäisevästä hoidosta ja terveyden edistämisestä. Perusterveydenhuolto on kaikille ilmainen.
Tanskalaiset ovat nykyjärjestelmään pääosin tyytyväisiä. Monet pienten paikkakuntien asukkaat tosin kokevat, että kuntien keskittämisessä mentiin liian pitkälle.
“Hallitus ei ole herra omassa talossaan”
Suomessa hallitus kaatuu, jos sillä ei ole eduskunnan enemmistön luottamusta. Joidenkin hallituspuolueiden kansanedustajien pitäisi siis kääntyä omiaan vastaan.
Tanskassa oppositiopuolueilla on kokoaan suurempi merkitys. Oppositio voi halutessaan kaataa hallituksen.
Tanskassa on vallassa kolmen puolueen oikeistoblokki. Sillä on diili maahanmuuttovastaisen Tanskan kansanpuolueen kanssa. Se antaa lähtökohtaisesti tukensa hallitukselle. Tämä riittää tarvittavan enemmistön muodostamiseen.
Vastalahjaksi hallitus joutuu tekemään myönnytyksiä. Kansanpuolue on saanut ajettua tiukennuksia maahanmuuttajia koskeviin lakeihin.
Jos hallituksen sukset menevät ristiin kansanpuolueen kanssa, se voi kääntyä suurimman oppositiopuolueen sosiaalidemokraattien tai jopa pienten oppositiopuolueiden puoleen.
Haarderin mielestä tämä tuo hallituksen toimintaan joustavuutta, koska hallitus voi asiasta riippuen kääntyä useiden eri puolueiden puoleen.
Toisaalta vähemmistöhallitus on haavoittuva. Oppositiopuolueet voivat esittää hallitukselle omia vaatimuksiaan tukensa ehdoksi. Jos osapuolet eivät anna periksi, laki voi jumiutua paikoilleen.
– Hallitus ei ole herra omassa talossaan, Haarder kuvailee.
Hallitus kinasi sotesta ilman oppositiotakin
Siirrytään Kööpenhaminan yliopistolle. Politiikan tutkijan Kasper Møller Hansenin mukaan vähemmistöhallituksen etu on siinä, että vaalikausien yli ulottuvia päätöksiä tehdään parlamentin laajassa yhteisymmärryksessä. Ratkaisut pitävät, vaikka valtaapitävät puolueet vaihtuvat.
– Enemmistöhallitus voi tehdä päätöksiä tehokkaasti, mutta toisaalta, jos hallitus vaihtuu, edellisen hallituksen tekemät lait voivat mennä uusiksi. Vähemmistöhallitus tuo enemmän vakautta, sanoo politiikan tutkimuksen professori Møller Hansen.
Vaikka Suomessa ei ole vähemmistöhallitusta, mikään ei estä hallitusta tavoittelemaan uudistuksille opposition tukea parlamentaarisessa valmistelussa, jossa kaikki puolueet ovat mukana.
Sipilän hallitus ei ole halunnut sitä sote-uudistuksessa tehdä. Hallitus ajaa vaalikausien yli vaikuttavaa uudistusta omin päin, vaikka hallituksen kokoonpano voi mennä uusiksi kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen.
Vielä oppositiojohtajana toimiessaan Sipilä piti isänmaan etuna, että oppositio teki sotessa yhteistyötä hallituksen kanssa.
Enemmistöhallitus ei itsessään tee autuaaksi. Sote-uudistuksessa on riidelty myös hallituksen sisällä, koska keskustalla ja kokoomuksella on omat tavoitteensa.
“Vähemmistöhallitus olisi voinut hoitaa soten nähtyä paremmin”
Ex-ministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mielestä Suomen sote on esimerkki uudistuksesta, jonka olisi voinut hoitaa nähtyä paremmin vähemmistöhallituksella.
– Vähemmistöhallitus olisi voinut löytää sotessa ratkaisuja yli hallitus-oppositio-rajojen. Nyt siinä se valinnanvapaus tökkii, ja tietysti tökkii jokin muukin, Hyssälä sanoo.
Parlamentaarisia työryhmiä ja komiteoita hän pitää ongelmallisina Suomessa, koska asiat helposti hautautuvat niihin, vaikka pitäisi pyrkiä nopeisiin ja ketteriin päätöksiin.
Hyssälä työskentelee vanhempana neuvonantajana Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa. Hän kirjoitti hiljattain toisen ex-ministerin, Jouni Backmanin (sd.), kanssa raportin, jonka mukaan Suomessakin pitäisi pohtia edellytyksiä vähemmistöhallituksen muodostamiseksi.
Suomessa vähemmistöhallituksen puolesta on aiemmin puhunut keskustaa lähellä olevan Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila. Hänen mielestään enemmistöhallitukset eivät ole pystyneet viime vuosina toteuttamaan Suomelle välttämättömiä uudistuksia.
Jutila kirjoitti 2017 julkaistussa pamfletissaan, että jos tilanne ei oleellisesti parane Sipilän vaalikaudella, demokratian toteutustapaan pitää harkita radikaalia muutosta.
Lyhytjänteisiä päätöksiä ja turhaa räksyttämistä
Hyssälän ja Backmanin mielestä demokratian uskottavuus Suomessa on koetuksella. Päätöksiä tehdään lyhytjänteisesti, eduskunnassa ei nähdä merkittäviä poliittisia avauksia ja poliitikkojen kärjistävä tyyli lisää osin keinotekoistakin nokittelua.
Suomessa hallitus voi nuijia esityksensä läpi opposition laajastakin vastustuksesta piittaamatta. Koska oppositiolla ei ole todellista valtaa, tilanne voi kannustaa räksyttämiseen rakentavan keskustelun sijaan.
Vähemmistöhallituksessa myös oppositio joutuisi vastaamaan sanomisistaan. Puolueet voisivat laajasti sitoutua vaalikaudet ylittäviin uudistuksiin. Suomessa sellaista on nähty ainakin puolustus- ja liikennepolitiikassa.
Nykyisessä korostuneessa hallitus vastaan oppositio -asetelmassa yhteistyö takkuaa. Vähemmistöhallitus voisi vahvistaa vuoropuhelun ja sopimisen kulttuuria.
– Kun päätöksenteko velloo ja velloo, erilaiset mielipiteet alkavat leiskua. Vähemmistöhallitus voisi nopeammin kerätä oppositiosta tarvittavan kannatuksen, Hyssälä pohtii.
Vähemmistöhallituksen kokoamista Suomessa voisi edesauttaa puolueiden tasavahva menestyminen tai se, ettei jollekin vaaleissa menestyneelle puolueelle löytyisi kumppaneita.
“Eduskunta ei olisi voinut tyrmätä Kekkosta”
Enemmistöhallituksia on syntynyt Suomessa luontevasti, mutta meilläkin on kokemusta vähemmistöhallituksista. Moniko muistaa, koska sellainen oli viimeksi vallassa?
Suomessa on ollut parikymmentä vähemmistöhallitusta. Viimeisin niistä oli vallassa 1977. Siitä lähtien meillä ovat hallinneet enemmistöhallitukset.
Bertel Haarder näkee taustalla Suomen historian muovaaman perinteen. Suomessa on pidetty enemmistöhallitusta parhaana vaihtoehtona etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan vuoksi. Vaikeitakin päätöksiä saadaan tarvittaessa aikaiseksi.
– Voisitko kuvitella, että eduskunta olisi tyrmännyt Kekkosen hallituksen ulko- tai turvallisuuspolitiikan kysymyksissä? Se ei olisi tullut kuuloonkaan, Haarder sanoo.
– Ehkä tulevaisuudessa vähemmistöhallitus voi olla mahdollinen myös Suomessa.
Suomessa katsotaan usein vähemmistöhallitusten olevan lyhytikäisiä. Joskus näin on, joskus ei. Esimerkiksi Ruotsissa Fredrik Reinfeldtin johtama vähemmistöhallitus johti maata vuosina 2010–2014.
Suomessa vuosina 1932–1936 toiminut T.M. Kivimäen vähemmistöhallitus oli pitkäaikaisin hallitus 1980-luvulle saakka, jolloin Kalevi Sorsan neljäs enemmistöhallitus meni päivissä sen edelle.
“Merenkurkussa kulkee poliittisten kulttuurien raja”
Suomalaisessa politiikassa korostetaan pysyvyyttä. Hallitus istuu lähtökohtaisesti koko kauden, eivätkä ministerit eroa yhtä helposti kuin kenties muissa Pohjoismaissa.
– Merenkurkussa kulkee monessa suhteessa iso poliittisten kulttuurien välinen raja, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Hän pitää mahdollisena, että Suomessakin joudutaan jollakin aikavälillä pohtimaan vähemmistöhallituksen mahdollisuutta. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi niin, että enemmistöhallitus ajautuisi pattitilanteeseen.
Tällöin pyrittäisiin kaikin keinoin löytämään toisenlainen hallituspohja. Yksi vaihtoehto jatkaa voisi olla vähemmistöhallitus.
Eduskunnan hajottaminen ja ennenaikaiset vaalit olisivat vihoviimeinen vaihtoehto.
Ojanen näkee, että vähemmistöhallitusjärjestelmässä on etunsa.
– Se voisi jopa tuoda skarppaamista hallituksen tekemiseen. Pitää perustella asiat paremmin, koska ei voi luottaa siihen, että lakiehdotukset menevät sukkana läpi.
Hallitus, joka äänesti itseään vastaan
Kannattaako enemmistöhallitus muodostaa silloinkin, jos vaalitulos ei anna eväitä toimivan kokoonpanon muodostamiseen?
Vuonna 2011 kasatussa Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallituksessa oli puolueita vasemmalta ja oikealta laidalta. Kaikilla oli omat vaatimuksena.
Pitkien hallitusneuvotteluiden jälkeen julkistettiin poikkeuksellisen pitkä ja yksityiskohtainen hallitusohjelma, joka purettiin yli 900 kirjaukseksi. Myöhemmin Alexander Stubbin (kok.) käsiin siirtynyt hallitus äänesti lopulta jopa omia esityksiään vastaan.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toimi tuolloin hallituksen valtiovarainministerinä. Rinteen mukaan yhteistyö hallituksessa toimi kohtuullisesti “viimeisiä kuukausia lukuun ottamatta.
– Eri asia sitten on, miten puolueiden väliset suhteet toimivat, Rinne sanoo nyt.
Rinne ei yleisesti innostu ajatuksesta, että Suomessa olisi vähemmistöhallitus.
– Äkkiä tulisi mieleen, että miksi me oppositiossa tukisimme yhdessä asiassa hallitusta, jos se sitten toisessa asiassa menisi meidän mielestä ihan väärään suuntaan.
Rinteen mielestä oppositiosta voi Suomessakin vaikuttaa. Tällä kaudella hallitus on luopunut joistain lakiesityksistään opposition, kansalaisten ja järjestöjen paineen vuoksi.
– Tosin näissä kriittisissä jutuissa, kuten sotessa, emme ole voineet vaikuttaa niin, että se olisi järkevöitynyt, Rinne sanoo.
Rinne toivoo, että isot uudistukset Suomessa valmisteltaisiin kaikkien puolueiden yhteisvoimin.
– Ei tulisi sahaamista vaalikausien välillä, että välillä mennään toiseen suuntaan ja sitten ihan toiseen.
SDP oli suurin puolue Ylen maaliskuun gallupissa.
– Joutuu pusertamaan, kun miettii miten hallituksen voisi rakentaa seuraavan kerran. Nykyisten hallituspuolueiden ja SDP:n välillä on aika iso näkemysero siitä, mihin suuntaan tätä yhteiskuntaa kehitetään.