Uutinen Saksan uuden hallituksen muodostumisesta on otettu Suomen kärkipoliitikkojen keskuudessa vastaan helpottunen mielin.
Sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.), ulkoministeri Timo Soini (sin.), että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitävät äärimmäisen tärkeänä, että Saksan hallituksen pitkittyneet synnytystuskat on saatu päätökseen.
Brexit, Ukraina, pakolaistilanne, EU:n rahaliiton kehitys ja rahoituskehys ovat isoja kysymyksiä, jotka vaativat EU:n huomiota.
Soini uskoo, että nyt asioita saadaan eteenpäin, vaikka Saksan hallituksen asemaa heikentää se, että siihen nousevien puolueiden kannatus putosi syksyn vaaleissa yhteensä 14 prosenttia.
– Kyllä se on tärkeää, että Saksassa on hallitus, mutta kyseessä on kuitenkin vaaleissa hävinneiden hallitus. Saa nähdä kuinka se saa asiat haltuun.
Soinin mukaan lähtökohta on kuitenkin hyvä, koska EU:n taloudella menee nyt hyvin.
– Toivottavasti Saksa pitää järkevän talouskurin ja -politiikan yllä. Uskon, että myös Suomi on hyötynyt siitä, että Eurooppaan on voitu luottaa ja investoida.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti viime syksynä hurjan vision euromaiden yhteisestä budjetista, joka takaisi, etteivät jäsenmaat joudu kohtaamaan talousvaikeuksia yksin.
Soini toivoo, että Saksan uusi hallitus pysyy kuitenkin nykyisessä linjassa.
– Olen aika levollinen, ettei nyt lähdetä horjumaan ja muuttamaan talouspolitiikan suuntaa, rahanjakopolitiikkaa tai takaamaan toisten velkoja. Mutta jää nähtäväksi, paljonko (Saksan) sosiaalidemokraattien paine rahan jakamiseen näkyy.
Pääministeri Juha Sipilä kertoi tänään pääministerin haastattelutunnilla, että Saksan liittokanslerina jatkava Angela Merkel on luvannut pitää aiemmin sovituista asioista kiinni.
– Olen Merkelin kanssa hallitusneuvottelujen aikana useaan kertaan keskustellut siitä, että muuttuuko Saksan linja nyt. Hän on vakuuttanut, että Saksan linja säilyy samana. Olemme erittäin lähellä toisiamme näissä kannoissa, mikä on se askelluksen järjestys, kun mennään kohti pankkiunionia ja saadaan näitä asioita kuntoon, mitkä olivat pankkikriisin taustalla.
Sipilä haluaa edetä rahaliitossa, mutta samalla hän haluaa varmistaa, että Kreikan talouskriisin hoidossa tapahtuneet ongelmat eivät toistu.
– Pankkiunioni pitää saada valmiiksi, ja meidän pitää pystyä varautumaan tuleviin kriiseihin sillä tavalla, että tällaista tilannetta, mitä Kreikan kanssa syntyi, ei jatkossa pääse enää syntymään.
Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää kiinni siitä, että jokainen jäsenvaltio maksaa omat velkansa.
– Yleistä vastuunottoa toisten veloista en kannata. Kun unionin sisällä toisia autetaan, se tarkoittaa ihmisten auttamista ja konkreettisesti köyhien auttamista.
Rinne kuitenkin kannattaa talouspolitiikan yhtenäistämistä esimerkiksi yritysverotuksen suhteen.
– Voisi olla järkevää, että jäsenvaltiot sopivat keskenään yhteisöveron vähimmäistasosta, joka vaikuttaisi haitalliseen verokilpailuun EU:n alueella.
Iso-Britannian ero EU:sta saattaa kasvattaa painetta muiden jäsenmaiden maksujen nousemiseen, mutta Soinin mukaan Suomen hallitus pysyy linjassaan, eikä Suomi maksa enempää.
– Ilmaista rahaa ei ole, se on veronmaksajien rahaa.
Rinteen mukaan tärkeintä on miettiä, mihin EU:n yhteisiä rahoja käytetään.
– Semmoisiin elementteihin, jotka vahvistavat Euroopan talouskasvua tulevaisuudessa. Meillä on paljon tekemistä koulutuksen saralla, aikuisten osaamisen ja uusien työurien kehittämisessä. Rahaa tarvitaan investointeihin, jotka vahvistavat kasvua. Suomen näkökulmasta se tarkoittaa esimerkiksi liikenneverkoston rakentamista eurooppalaisen mittakaavan mukaiseksi.
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) toteaa Twitterissä, että Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen SPD:n päätös lähteä mukaan Saksan hallitukseen on helpotus koko Euroopalle.
Saksan hallitus saatiin muodostettua, kun noin kahden kolmasosan enemmistö SPD:stä päätti, että puolue lähtee Merkelin johtamaan hallitukseen mukaan.
SPD:n nuorisojärjestö Jusos pelkää kuitenkin, että SPD taantuu uudessa yhteishallituksessa pienpuolueeksi, eikä pysty uudistumaan.
Korjattu 4.3. klo 20: Antti Rinne on SDP:n eikä keskustan puheenjohtaja, kuten jutun lopussa virheellisesti todettiin.
Lue myös:
Merkel ja Macron iloitsivat SPD:n päätöksestä suostua hallitusyhteistyöhön
Analyysi: Euroopassa huokaistiin helpotuksesta – Saksa saa uuden hallituksen ja EU:n uudistaminen voi alkaa
Viiden kuukauden hallituspaine laukesi Saksassa: Demarit lähtivät taas Merkelin kelkkaan