Sote-uudistus vai ei? Kysymys nousi luonnollisesti eduskunnan suullisen kyselytunnin pääaiheeksi torstaina sen jälkeen, kun hallituspuolue kokoomuksen edustaja Elina Lepomäki oli vuorokautta aiemmin tohtinut epäillä koko uudistuksen järkevyyttä.
Kyselytunnilla oppositio keskittyikin myötäilemään Lepomäen näkemystä. Hallitukselta haluttiin useaan otteeseen tietää, miksi soten alkuperäiset tavoitteet vaikuttavat kääntyneen päälaelleen ja miksi hallitus ei vie sote-lakeja EU:n syyniin, vaikka monin niin kehottaakin. Sote haukkasi yli puolet kyselytunnista.
Avauskysymyksessä opposition Sirpa Paatero (sd.) luetteli Lepomäen esittämiä kritiikin kohteita. Lepomäkeä Paatero kutsui hallituspuolue kokoomuksen "johtavaksi talouskeskustelijaksi".
– Hänen mukaansa hallituksen sote-esitys on ongelmallinen EU-oikeuden näkökulmasta, uhkaa nostaa verorasitusta, keskittää terveysmarkkinoita ja luo uuden hallintorakenteen, josta on haittaa kustannusten hillinnässä ja tehokkaiden hoitopolkujen järjestämisessä, Paatero listasi.
Voiko kritiikki olla väärää?
Paatero tivasi sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikolta (kesk.) voiko hän vakuuttaa, että esitetty kritiikki on täysin väärässä.
Ministeri Saarikko letkautti heti alkajaisiksi ettei kysymykseen voi vastata vain kyllä tai ei – vaikka Eero Heinäluoma (sd.) hänelle tokaisikin, että se riittäisi.
Sitten Saarikko sanoi olevansa ylpeä, että vaikeiden vaiheiden jälkeen lainsäädännössä ollaan loppusuoralla. Ylpeyttä hän koki myös siitä valmistelevasta työstä, jota tulevissa 18 maakunnissa paraikaan tehdään, "että siitä uudistuksesta tulee totta ja että suomalaisten palvelut voisivat parantua. Lisäksi hän tähdensi, että valinnanvapaus on vain yksi osa uudistusta eikä vastaus kaikkeen.
Kuten tunnettua, valinnanvapaus on ollut kokoomuksen sydänkäpynen sote-uudistuksessa. Se ajautui melkoiseen veivaukseen lainvalmistelun loppusuoralla, kun syntyi huoli siitä, että asiakassetelit romuttavat erikoissairaanhoidon. Oppositiopuolueet SDP, perussuomalaiset, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit vaativat viime kuun lopussa, että hallitus varmistaa etukäteen EU-komissiolta sote-uudistuksen valinnanvapauden yhteensopivuuden EU:n kilpailuoikeuden kanssa. Hallitus ei aio kysellä sote-lakien perään EU:lta.
Paatero kysyikin asiaa heti perään uudemman kerran, sillä Saarikko ei vastannut alkuperäiseen kysymykseen. Hän vahvisti kysymystään vielä toteamalla, että uudistus on loitontunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan: se ei paranna palvelujen saatavuutta, ei lisää asiakaslähtöisyyttä, ei pienennä hvyinvointi- ja terveyseroja, ei hillitse kustannusten kasvua vaan tuo lisää kustannuksia ja kiristää verotusta.
Ministeri Saarikko kuittasi listan sanomalla olevansa vakuuttunut uudistuksen nimenomaan toteuttavan kaikki tavoitteet.
– Olen siis kanssanne eri mieltä siitä, mitkä uudistuksen vaikutukset tulevat olemaan, Saarikko lopetti.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) keskittyi kustannuksiin
– Totta kai tässä on riskejä, hän sanoi.
Orpo perusteli kuitenkin riskejä terveyspalvelujen valtavalla kasvulla tulevaisuudessa ja sanoi uudistuksen juuri siksi olevan tarpeen. Hän myös sanoi uskovansa uudistuksen ja valinnanvapauden olevan ratkaisu taloudellisille tavoitteille.
Markkinatalouden lainalaisuudet
Vasemmiston Li Andersson totesi opposition ymmärtävän ilmeisesti hallitusta paremmin markkinatalouden lainalaisuudet, kun sote-palvelut ovat ajautumassa muutaman suuryrityksen monopoliksi ja vaarantavan julkistalouden kestävyyden, vaikka nämä haluttaisiin juuri estää. Andersson halusi tietää pääministeri Juha Sipilältä (kesk.), miksi hän suostuu siihen, että uudistusta tehdään muutaman vahvan yrityksen ehdoilla.
– Tämäkin keskustelu osoittaa, että uudistaminen Suomessa on äärimmäisen vaikeaa, Sipilä vastasi turhautuneen oloisesti.
Sen sijaan Sipilä kehui valinnanvapautta, jolloin asiakassetelin kanssa "voi mennä sille tutulle yrittäjälle esimerkiksi hierontapalveluja tai fysioterapiapalveluja vastaanottamaan".
Hän vakuutti, että hallitus vie uudistuksen maaliin. Hän myös vakuutti, että uudistus on kiireellinen ja välttämätön. Myös tavoitellut kolmen miljardin euron säästöt on tarkoitus edelleen saavuttaa.
Kun ministeri Saarikolta haluttiin kantaa siihen, että uudistuksen myötä halvin tarjous voittaa, Saarikko käänsikin tilanteen toisin päin: näin tapahtuu juuri nyt, ennen kuin sitten uudistus toteutuessaan takaa paremman ohjattavuuden ja laajemmat vastuut. Nykytilanteessa Saarikon mukaan juuri kunnat toimivat nyt pelätyllä tavalla yrittäessään saada varat riittämään.
SDP:n Antti Rinteen kysymykseen uusien vaalien mahdollisuudesta sote-uudistuksen sijaan, pääministeri Sipilä vastasi, että kansalaiset "varmasti haluavat, että me poliitikot emme enää sote-uudistuksesta jappase, vaan teemme sen".
Ovatko asiantuntijat järjestään väärässä?
Lopuksi edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) totesi, että samat ongelmat kuin Lepomäen listauksessa on ladeltu, nousevat esiin toistuvasti paitsi oppositiossa, maakunnissa, asiantuntijakommenteissa ja nyt siis myös hallituspuolueiden riveissä.
– Miten te voitte mitätöidä lähes kaikkien asiantuntijoiden mielipiteet näin täydellisesti?
Saarikon mukaan asiantuntijoita on kuultu ja esityksiä rukattu ja nyt hanke toteutetaan vaiheittain.
– Tämän uudistuksen äärellä on ollut pakko tehdä kompromisseja... Jokaisella kansanedustajalla siinä on varmasti sietämistä sen kulmissa, se on niin laaja kokonaisuus, mutta nyt uudistus pitää saada liikkeelle, Saarikko vastasi.
Lue lisää:
Tutkija Lepomäen sote-kommenteista: Tähtäin seuraavissa eduskuntavaaleissa