Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tiukkasivat opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta (kok.) koulutukseen tehdyistä leikkauksista tänään keskiviikkona Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.
Grahn-Laasonen huomautti arvostelijoille, että hallituksen on otettava huomioon talouden realiteetit.
Aalto sanoi ymmärtävänsä oikein hyvin talouden realiteetit, mutta huomautti, että hallituksen budjettikehysten sisällä "jokainen euro on arvovalinta". Aallon mielestä hallituksen talouskuripolitiikka on hyvin valikoivaa.
– Se kohdistuu ihmisten perusturvaan ja koulutukseen.
– Kysyn teiltä, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, missä on hallituksen talouskuripolitiikka, kun puhutaan neljän miljardin euron vero- ja yritystuista? Missä on hallituksen talouskuripolitiikka, kun puhutaan metsälahjavähennyksestä, perintö- ja lahjavähennyksestä, yrittäjävähennyksestä tai yleisistä veronalennuksista? Aalto luetteli.
Grahn-Laasonen myönsi, että vihreillä ja kokoomuksella on erilainen budjettilinja.
– Vihreiden vaihtoehdossa veroja kiristettäisiin tuntuvasti. Kokoomuslaisena puolustan kyllä sitä hallituksen linjaa, joka on jo kyntensä osoittanut, että työn verotusta on kevennetty. Se on ollut yksi syy siihen, että Suomen talous on kääntynyt nousuun, Grahn-Laasonen puolustautui.
Andersson: Hallitus priorisoinut veronkevennykset ennen koulutusta
Aallon mielestä suurimpiin tuloluokkiin kohdistuvat veronkevennykset eivät juuri auta ostovoiman parantamisessa ja talouden uudistumisessa.
– Kun euroja on vähän, ne pitäisi käyttää viisaasti. Minkä takia ei käytetä koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehittelyyn, vaan annetaan isoimmille yrityksille, sellaisia euroja, jotka eivät uudista taloutta eivätkä auta kilpailukykyyn eivätkä työllisyyteen? Aalto tivasi Grahn-Laasoselta.
Andersson huomautti väliin, että hänen mielestään Grahn-Laasonen antoi jo rehellisen vastauksen tähän kysymykseen.
– Kysymyshän on siitä, miten hallituksen sisällä priorisoidaan ja mitkä kokoomuksen prioriteetit ovat. Tämän hallituskauden aikana hallitus on priorisoinut veronkevennykset ennen koulutusta. Se on tullut varsin selväksi myöskin tässä haastattelussa, Andersson jatkoi.
Andersson sanoi olevansa Touko Aallon kanssa samaa mieltä siitä, että ei ole olemassa vakuuttavia argumentteja sen puolesta, miksi veronkevennyksiä kannattaisi kohdentaa nimenomaan hyvätuloisille, jolloin niiden vaikutus työllisyyteen on pienempi.
– Tietysti ne veronkevennykset ovat kohdentuneet ensisijaisesti sinne pieni- ja keskituloisiin. Kauttaaltaan työn kannusteita pitää parantaa siten, että työn vastaanottaminen kannattaa aina, jotta saamme Suomessa työllisyysasteen nousuun, Grahn-Laasonen selitti.
Grahn-Laasosen mukaan työllisyysasteen nostaminen on perusta sille, että Suomessa voidaan tehdä uusia koulutusinvestointeja.
Periytyykö koluttamattomuus?
Ykkösaamussa pohdittiin myös sitä, periytyvätkö koulutus ja kouluttamattomuus.
Grahn-Laasonen sanoi olevansa sitä mieltä, että koulutuksen tasa-arvon perusta luodaan jo päiväkodeissa. Hän huomautti, että hallitus on muun muassa alentanut varhaiskasvatusmaksuja ja valmistelee parhaillaan uutta varhaiskasvatuslakia.
Li Andersson oli samaa mieltä siitä, että ratkaisuja etsittäessä katseet kannattaa kohdistaa nimenomaan varhaiskasvatukseen.
– Mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on suoraan rajannut mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen sellaisten lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat työttömänä tai kotona hoitamassa toista lasta. Tämä on täysin ristiriidassa niiden tavoitteiden kanssa, mitä Grahn-Laasonen toi esille, Andersson huudahti.
Grahn-Laasonen huomautti, että edelleenkin jokaisella lapsella Suomessa on oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa.
– Eniten olen huolissani niistä lapsista, jotka jäävät kokonaan sen ulkopuolelle, ministeri sanoi.
Aalto sanoi vielä toivovansa, että Grahn-Laasonen vastaisi kysymyksiin suoraan. Aallon mielestä Grahn-Laasonen toteaa usein, että kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen, mutta jättää säännönmukaisesti mainitsematta, että työttömien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on rajattu.
– Kun me kysymme oppositiossa, meinaako hallitus palauttaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden täysimääräisesti aivan kaikille, tulee tämä aivan sama mantra aina, Aalto sanoi.
Hän lisäsi pitävänsä varhaiskasvatusoikeuden rajaamista suurena ongelmana, joka lisää koulutuksen periytyvyyttä ja lasten luokkayhteiskuntakehitystä.
Hallitus vastaa tänään keskiviikkona opposition välikysymykseen, jonka mukaan koulutuksen tasa-arvo on heikentynyt leikkausten takia. Keskustelua opposition välikysymyksestä voi seurata Yle TV1:ssä sekä Yle Areenassa klo 14 alkaen.
Lue myös:
Lukiolainen: Opettaja nolasi, kun ei ollut varaa kirjaan – eduskunta väittelee tänään koulutuksen tasa-arvosta