Valtioneuvoston kanslia valmistelee sisällissodan muistovuoden tapahtumaa, jonne on kutsuttu kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
Vuoden 1918 sisällissodasta tulee kuluneeksi tänä vuonna sata vuotta.
Valtiosihteeri Paula Lehtomäen mukaan tilaisuutta voi kutsua muistohetkeksi ja se on tarkoitus pitää 26. tammikuuta eduskunnassa. Tilaisuuden tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä kerrottu.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) viittasi tilaisuuteen uudenvuodenpuheessaan.
– Olemme yhdessä sopineet eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kanssa, että aloitamme sisällissodan muistovuoden yhteisellä tilaisuudella, jolla korostetaan sovintoa, demokratiaa ja yhteiskunnan eheyttä, Sipilä kertoi.
Valtiovalta näyttää pitävän muistovuotena melko matalaa profiilia. Valtioneuvoston kanslia tekee yhteistyötä eri puolilla Suomea muiden toimijoiden kanssa tapahtumien järjestämisessä, mutta yhtä isoa valtakunnallista päätapahtumaa ei ole tulossa.
Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kaupunkien kanssa, sanoo muistovuoden pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta.
Lisäksi ensi viikolla avataan muistovuoteen liittyvät verkkosivut.
– Verkkosivuilla on historiallista tietoa ja tietoa siitä, miten sisällissotaa ja vuoden 1918 tapahtumia muistetaan eri puolilla Suomea. Siellä julkaistaan tutkijoiden näkökulmia vuoden 1918 tapahtumista, Timonen kertoo.
Presidentti Niinistö peräänkuulutti rehellisyyttä
Presidentti Sauli Niinistö nosti esiin vuoden 1918 tapahtumat uudenvuodenpuheessaan. Hän peräänkuulutti rehellisyyttä, kun satavuotisen itsenäisyyden juhlavuosi vaihtui sisällissodan muistovuodeksi. Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa ja vahva yhteistö kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita, Niinistö sanoi.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson pitää eduskuntapuolueiden puheenjohtajien yhteistä tilaisuutta hyvänä ajatuksena.
– Mielestäni se on ihan hyvä tapa näyttää, että kyse on yhteisestä historiastamme. Se on aika meidän historiastamme, josta kukaan ei voi olla ylpeä. Asia on kuitenkin tärkeä ja traumaattiset kokemukset ovat olleet läsnä monen suomalaisen perheen piirissä pitkään. On oikein hyvä, että kaikki puolueet ja puoluejohtajat näyttävät, että se muistetaan.
Henrikssonin mielestä tilaisuuden pääpaino tulisi olla siinä, että muistetaan sodassa kuolleita – mutta samalla myös näytetään, että ollaan valmiita menemään eteenpäin.
– Ollaan ylpeitä siitä, että sen jälkeen on yhdessä rakennettu Suomea.
Vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo sanoo, että on hyvä, että yhteisiä muistotilaisuuksia järjestetään, joskaan tilaisuuden sisällöstä ei vielä ole tietoa.
Honkasalon mielestä paras tapa käsitellä asiaa olisi korostaa yhtenäisyyttä ja tehdä töitä sen eteen, että murhenäytelmät ja tragediat eivät enää toistuisi.
Honkasalon mielestä rakentavin tapa muistaa sisällissotaa on tutustua historiaan ja kontekstiin.
– Sisällissota sinänsä on hyvin latautunut aihe, ja kansallinen kertomuskin siitä on ollut monin tavoin latautunutta. Varmasti ihan jokaisen on paikallaan perehtyä siihen tutkimuspohjaisesti. Siksi esimerkiksi näyttelyiden keinoin voidaan tehdä paljon ja kouluissakin on hyvä pystyä käsittelemään kipeää aihetta.
"On liikehdintää, joka ihailee hirmutekoja"
RKP:n Anna-Maja Henriksson katsoo, että sisällissodasta on päästy jo hyvin eteenpäin. Nuoremmat sukupolvet eivät halua tapahtumien toistuvan.
– Asenneilmapiiri on ollut se, että yhdessä mennään eteenpäin. On tärkeää, että muistetaan, mitä silloin tapahtui, ja jokaisen on tärkeää miettiä, minkä takia. Tätä surutyötä on tehty aika hyvin, ja mielestäni se ei ole enää asia, joka jakaa kansaa.
Honkasalon mielestä tänä vuonna tutkijoilla on erityinen paikka yhteiskunnallisessa keskustelussa.
– Meillä on paljon kriittisiä tutkijoita, jotka ovat perehtyneet sisällissodan tematiikkaan. Tuotaisiin esille yhteiskunnallista kontekstia, jossa sisällissota syttyi ja käytiin. Ymmärrettäisiin ihmiskohtaloita ja pyrittäisiin selvittämään, mikä mahdollisti sen kauheuden.
Honkasalo on huolestunut nyky-yhteiskunnassa merkeistä ideologisesta jakautumisesta ja sellaisesta äärioikeistolaisesta liikehdinnästä, joka ihannoi hirmutekoja.
– Sitä vastaan kaikkien pitäisi tehdä työtä.
Termeistä käyty polemiikkia
Sisällissodan muistovuoden tavoitteena on korostaa yhteiskunnallisen eheyden, sovinnon ja demokratian merkitystä, kertoo muistovuoden pääsihteeri Pekka Timonen.
– On tärkeää muistaa Suomen itsenäisyyden historian traagisinta tapausta ja siihen liittyvää inhimillistä kärsimystä. Ajauduimme sisällissotaan, mutta yhtä tärkeää on, että selvisimme siitä.
Valtioneuvoston kanslia toivoo, että kansalaisyhteiskunta muistaa traagista ajanjaksoa.
– Sisällissodan muisto ja sen jäljet vaihtelevat paljon alueittain. Tietenkin niillä alueilla, joilla oli traagisia tapahtumia, muisto on selvästi läheisempi, kuten esimerkiksi Tampereen seudulla tai vankileirien alueella kuten Tammisaaressa tai Lahdessa.
Valtioneuvoston kanslia on myös linjannut käyttävänsä terminä sisällissotaa tai Suomen sisällissotaa.
– Se on yleisilmaus, joka on tutkijapiireissä laajasti käytössä, Timonen perustelee.
Timonen kuitenkin huomauttaa, että kaikilla on oikeus käyttää haluamaansa nimitystä.
Termeistä on käyty polemiikkia aivan viime päivinäkin, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kirjoitti Twitterissä presidentti Niinistön uudenvuodenpuheen jälkeen, että myös esimerkiksi vapaussota ja kapina "ovat ok".
Lue lisää:
Mitä suvussasi muistellaan vuoden 1918 sisällissodasta? Kerro meille tarinasi
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan: Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa
Analyysi: Niinistön puheessa yllättivät sisällissota ja ilmastonmuutos
Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta