Julkaisemme Ylestä lehdille lähetettyjä kirjoituksia, vastauksia ja oikaisuja. Tämä vastaus on lähetetty Helsingin Sanomiin ja Ilta-Sanomiin 9.1.2024.

Presidenttiehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho esitti Ilta-Sanomien vaalitentissä 9.1.2024 poikkeuksellisen voimakkaita syytöksiä Yleisradiota vastaan. Halla-aho väitti Yleä ”vasemmistopropagandan” levittäjäksi ja perusteli kannattamiaan Ylen budjetin ankaria leikkauksia ”mädännäisyyden” ja ”korruption” torjunnalla. Nämä ovat erittäin raskaita syytöksiä, joita ei perustele edes Halla-ahon asema presidenttiehdokkaana ja sitä kautta halu käydä kriittistä keskustelua.

Kun yritykset supistavat menojaan, toimenpiteen taustalla on yleensä analyysi siitä, mikä osa toiminnasta ei ole kilpailukykyistä tai kuranttia. Perussuomalaiset ei ole missään vaiheessa perustellut, mihin toiminnalliseen analyysiin perustuvat puolueen vaatimukset noin 140 miljoonan budjettileikkauksista. Ilman tällaista analyysia leikkaussumma vaikuttaa satunnaisesti muodostetulta ja poliittisesti motivoidulta rangaistukselta.

Yleisradion journalistisen toiminnan ja sisällöntuotannon johtavia periaatteita on moniäänisyyden edistäminen. Tästä on käyty yhtiön sisällä dialogia ja kiinnitetty huomiota siihen, ettei mikään kansanosa jäisi ääntä vaille vain sen takia, että se on kooltaan niin pieni tai suuri. Se tarkoittaa vähemmistöjen huomioimista ja enemmistöjen kuulemista.

Moniäänisyys on erittäin moniulotteinen asia. Siihen kuuluu se, ketkä kutsutaan ohjelmiin; se tarkoittaa sitä, missä valossa ihmiset journalismissa ja draamassa esitetään ja miten heitä puhutellaan. On erittäin vaikea nähdä perusteluita Halla-ahon syytöksille tasapuolisuuden puutteesta, jos tarkkaillaan esimerkiksi sitä, miten puolueitten ja maailmankatsomusten edustajat osallistuvat erityyppisiin Ylen ohjelmiin. Tai kuinka laaja näkökulmien kirjo löytyy Yle Areenan sisältötarjonnasta.

Yleisradio on aina valmis rakentavaan keskusteluun kulujen hillinnästä ja julkisen palvelun rajoista ja toteuttanut tätä myös käytännössä – esimerkiksi 2010-luvulla Yleisradion budjetin indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi ja samaan aikaan investoitiin modernien palveluiden kuten Yle Areenan kehittämiseen. Asiallisen mediapoliittisen keskustelun tarkoitusta eivät palvele epämääräiset syytökset, jotka loukkaavat Yleisradion henkilökunnan ammattitaitoa ja integriteettiä.

Matti Apunen

Ylen hallituksen puheenjohtaja