Korona

Kun rokote koronavirusta vastaan on aikanaan olemassa, se suojaa terveitä ihmisiä sairastumasta. Emme tiedä, kuinka kauan sairastaneilla on immuniteettia virusta vastaan, joten heillekin rokotteesta voi sitten aikanaan olla hyötyä. (apulaisprofessori Tarja Sironen, Helsingin yliopisto, 2.4.2020) Suojaako kankainen maski koronalta?

– Suojaavan immuniteetin syntymiseen viittaa myös se, että rokotetutkimuksissa on ilmennyt hyviä suojatehoja tautia vastaan, Palmu mainitsee. Alustavasti näyttää siltä, että sairastettu koronatauti ei vähennä koronarokotuksen tarvetta. – Ainakaan Suomessa ei ole esitetty, että sairastaneita koskisi erilainen ohjeistus kuin muita.

Alustavasti näyttää siltä, että sairastettu koronatauti ei vähennä koronarokotuksen tarvetta. – Ainakaan Suomessa ei ole esitetty, että sairastaneita koskisi erilainen ohjeistus kuin muita. Syynä on juuri se, että täyttä varmuutta luonnollisen infektion aikaansaamasta immuniteetista ei toistaiseksi ole. Rokotetutkimuksiin on otettu mukaan myös aiemman infektion sairastaneita, joten ne voivat antaa lisätietoa rokotteen tehosta myös heidän osaltaan.

Viranomaisilla on ollut haasteita paitsi rokotteen jakelussa myös rokotukseen liittyvissä epäilyissä, ja presidentti Donald Trumpin kommentit ovat olleet ristiriitaisia. Aiemmin tällä viikolla Valkoinen talo kertoi Trumpin suhtautuvan avoimesti rokotteen ottamiseen, mutta koska presidentti on aiemmin sairastanut viruksen aiheuttaman taudin, hänen uskotaan olevan tällä hetkellä virukselle immuuni. Myös tuleva presidentti Joe Biden on sanonut aikovansa ottaa rokotteen julkisesti pian.

Suositellaanko rokotteen ottamista, jos on jo sairastanut koronan? ER: Tämän hetken tietojen valossa kyllä, mutta kaikki nämä tiedot tarkentuvat. Vaikka olemme eläneet koronan kanssa jo lähes vuoden, meillä on vielä paljon epävarmuutta.

ER: Ei vaikuta. Rokotetehon pitäisi olla aivan yhtä hyvä riippumatta siitä, onko jo sairastunut koronaan. Ihmettelen, miten korona voi aiheuttaa niin erilaisia oireita eri ihmisille.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek: Kyllä, koska tällä hetkellä emme vielä tiedä kuinka pitkään sairastetun taudin suoja kestää. Tehotutkimuksissa on ollut myös niitä, jotka ovat aiemmin sairastaneet koronan.

Tehotutkimuksissa on ollut myös niitä, jotka ovat aiemmin sairastaneet koronan. Se ei ole tämänhetkisen tiedon mukaan vaikuttanut rokotteen tehoon eikä turvallisuuteen. Miten allergikot tai anafylaktisen reaktion saaneet tullaan huomioimaan koronarokotusohjelmassa?

THL:n mukaan aiemmin sairastettu tauti ei ole esteenä rokotteen antamiselle. Rokotteen teho taudin aiemmin sairastaneilla on todettu hyväksi. Rokotteesta ei myöskään tiedetä olevan haittaa, vaikka ihmisellä olisi rokotteen antamishetkellä itämisvaiheessa oleva koronavirustauti tai oireeton infektio.

Kannattaako koronarokote ottaa, jos on jo sairastanut taudin? Tutkimusten mukaan sairastettu koronavirustauti antaa ainakin kuuden kuukauden ajaksi suojan suurelle osalle sairastuneista. THL:n mukaan aiemmin sairastettu tauti ei ole esteenä rokotteen antamiselle.

Nyt esimerkiksi maskisuositus koskee myös heitä. Palmu sanoo, että THL on antanut ohjeen, ettäoireisen koronan sairastaneiden ei tarvitse kiirehtiä rokotukseen, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan heille on muodostunut vasta-aineita, jotka antavat vahvan suojan. Vasta-aineiden on tutkittu säilyvän ainakin puoli vuotta.

Leicesterin yliopiston virusasiantuntija Julian Tangin mukaan tutkimustulos on silti hyvä uutinen terveydenhuollon työntekijöille. – Rokotteen ottaminen koronatartunnan jälkeen ei ole ongelma, se todennäköisesti tehostaa luonnollista immuniteettia, Tang sanoo BBC:lle. Tangin mukaan sama ilmiö on nähtävissä kausi-influenssarokotteiden kanssa.

Tutkimuksissa havaittiin, että myös 10 ja 20 mikrogramman annoksia käytettäessä koronaviruksen piikkiproteiiniin kohdistuvien vasta-aineiden määrät nousevat lähes samalle tasolle kuin korkeammalla annostelulla, kirjoittaa Rämet. Saadut vasta-ainetasot ovat Rämetin mukaan lisäksi huomattavasti korkeampia kuin taudin sairastaneiden vasta-ainetasot. Rämet huomauttaa, että Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen noin 95 prosentin suojavaikutus oireista koronatautia vastaan tiedetään saavutettavan käyttämällä kahta kokonaista annosta 21 vuorokauden välein.

Seuraamme vasta-aineita ja soluja, kuinka kauan se kestää. THL:n suositus tällä hetkellä on taudin sairastaneille, ettei ole kaikkein kiireisintä ottaa rokotetta, koska luonnon taudin sairastaminen suojaa ainakin kuusi kuukautta. Ainakin sen verran voi siirtää rokotteen ottamista nyt, kun niistä on pulaa.

Ainakin sen verran voi siirtää rokotteen ottamista nyt, kun niistä on pulaa. Tällainenkin ihminen kuitenkin tarvitsee rokotteen, koska ei ole täyttä varmuutta suojasta tartunnalta loppuelämäksi. Meidän perhetutkimustemme perusteella on ilmennyt, että vakavampi tauti nostaa voimakkaammat vasta-aineet ja todennäköisesti pidemmän suojan kuin tauti, joka on hyvin lievä.

Suojan koronavirusinfektiota vastaan voi saada rokotteesta tai sairastetun taudin myötä. Rokote näyttäisi suojaavan vähintään yhtä hyvin kuin virusinfektion tartunnasta saatu immuniteetti. – Rokotteen saaneilla vasta-aineiden tasot ovat olleet vähintään yhtä korkealla kuin koronavirustartunnan saaneilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.

Rokote näyttäisi suojaavan vähintään yhtä hyvin kuin virusinfektion tartunnasta saatu immuniteetti. – Rokotteen saaneilla vasta-aineiden tasot ovat olleet vähintään yhtä korkealla kuin koronavirustartunnan saaneilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Toisen rokotuksen eli tehosteannoksen jälkeen suoja on parempi kuin keskimäärin sairastetun infektion jälkeen ja sen immuniteetti suojannee ainakin vuoden, arvioi Seppo Meri.

– Rokotteen saaneilla vasta-aineiden tasot ovat olleet vähintään yhtä korkealla kuin koronavirustartunnan saaneilla, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Toisen rokotuksen eli tehosteannoksen jälkeen suoja on parempi kuin keskimäärin sairastetun infektion jälkeen ja sen immuniteetti suojannee ainakin vuoden, arvioi Seppo Meri. Vielä ei myöskään tiedetä, kuinka paljon vasta-ainetta pitää olla, jotta suoja muodostuu.

– Pieni kuumeeton köhä ei sinänsä estäisi koronavirusrokotteen ottamista, mutta koronaviruksen leviämisvaiheen sairaana ei pidä liikkua ja rokotusaika kannattaa siirtää, opastaa Eksoten tartuntataudeista vastaavan ylilääkäri Sami Raasakka. Sairastettu koronavirusinfektio antaa noin puolen vuoden suojan koronavirusta vastaan, joten heti sairastamisen jälkeen ei ole kiire rokotettavaksi. – Toisaalta äskettäin sairastettu tauti ei ole myöskään este rokotukselle, kertoo koronarokotuksista vastaava Sari Kuitto Eksotelta.

Entä estääkö joku muu sairaus tai lääkitys rokotuksen antamisen? Jos on sairastanut koronavirustaudin, rokotteen voi ottaa, mutta rokotuksella ei ole kiire. Sairastettu tauti antaa nykytiedon mukaan suojan kuudeksi kuukaudeksi.

Jos on sairastanut koronavirustaudin, rokotteen voi ottaa, mutta rokotuksella ei ole kiire. Sairastettu tauti antaa nykytiedon mukaan suojan kuudeksi kuukaudeksi. Mikä tahansa infektiosairaus on syy lykätä rokottamista.

He ovat teettäneet vasta-ainetestejä ja vertailevat tuloksia keskenään. Tavallisella kaduntallaajalla on sellainen käsitys, että sairastanut ei tarvitse rokotetta, vaikka ei olekaan mitään suositusta jättää rokotusta väliin. Toisena syynä on perinteinen epäluulo terveydenhuoltoa ja valtiovallan sanomisia kohtaan.

Tarvitseeko koronaviruksen sairastaneen ottaa rokotus? – Tällä hetkellä ajatellaan, että rokote antaa toivottua lisäsuojaa koronavirustaudin sairastaneille. Kiirettä rokotteen ottamisella ei ole, sillä sairastaminen voi antaa suojan kuudeksi kuukaudeksi ehkä pitempäänkin.

– Tällä hetkellä ajatellaan, että rokote antaa toivottua lisäsuojaa koronavirustaudin sairastaneille. Kiirettä rokotteen ottamisella ei ole, sillä sairastaminen voi antaa suojan kuudeksi kuukaudeksi ehkä pitempäänkin. THL:n ohje on, että ensimmäisen kuuden kuukauden aikana sairastumisesta ei ole kiire ottaa rokotetta, mutta jos ihminen haluaa sen ottaa niin sille ei ole estettä, eli rokottaminen ei myöskään ole vaarallista.

Entä rokotusten jälkeen? Sairastumisesta todennäköisesti saa monipuolisemman ja laajemman immuunisuojan, joka aikaa myöten vielä kypsyy ja kehittyy, Meri sanoo. – Vastaavaa ei todennäköisesti saada aikaiseksi rokotteella.

Ilkka Julkusen johtama tutkimusryhmä keskittyy koronavirusrokotteiden ja luonnon infektion synnyttämän immuunivasteen selvittämiseen. – Kahden rokoteannoksen jälkeen covid-19-rokotteen synnyttämä immuunivaste oli jopa parempi kuin lieväoireisen koronavirusinfektion jälkeen, kertoo tohtorikoulutettava Pinja Jalkanen Turun yliopistosta. – On erittäin lupaavaa, että lähes jokaisella rokotetulla oli edes pieni määrä beetamuunnosta neutraloivia vasta-aineita, lisää professori Anu Kantele HUSin ja Helsingin yliopiston Meilahden Rokotetutkimuskeskus MeVacista.

– Vaikka katsomme, että bussissa on tapahtunut suuren riskin altistuminen, tilannetta arvioidaan yksilöllisesti. Jos henkilöllä on oletettava immuniteetti, kuten kaksi rokoteannosta, aiemmin sairastettu korona ja yksi rokoteannos tai viimeisen puolen vuoden aikana sairastettu korona, häntä ei aseteta karanteeniin, kertoo ylilääkäri Sanna Isosomppi. Hänen käsityksensä mukaan ne henkilöt, jotka on asetettu tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, ovat noudattaneet heille annettuja määräyksiä.

– Toinen rokotuskerta johtaa muun muassa siihen ettei henkilöä aseteta enää yhtä helposti karanteeniin, ellei altistus ole ollut erityisen voimakasta, HUS:in infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen kertoo. Vaihtoehtoisesti varmimpana tautisuojana voidaan pitää tilannetta, jossa henkilö on sairastanut koronavirustaudin ja saanut yhden rokoteannoksen. Kun rokotuksesta on kulunut viikko, rinnastetaan tämä täyden rokotussarjan saaneisiin.

Siitä huolimatta hän epäröi yhä koronarokotteen ottamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa koronarokotuksen ottamista noin puolen vuoden päästä sairastamisesta. – Tiedämme, että covid-19-taudin synnyttämä vasta-ainesuoja kestää hyvin ainakin sinne asti.

Siitä voidaan tehdä poikkeuksia, joko aikaistaa tai myöhentää rokotteen ottamista. Deltavariantin vuoksi suosisin kuitenkin mieluummin aikaistamista, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo. Rokote-epäröintiä tutkitaan nykyisin entistä enemmän, sillä maailman terveysjärjestö WHO on listannut vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta.

Koronataudin sairastaneelle hyvä suoja jo yhdellä rokoteannoksella THL ohjeistaa uuden tutkimustiedon valossa, että PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Tuoreet tutkimukset sekä Suomesta että muualta osoittavat THL:n mukaan, että yksi rokoteannos synnyttää koronataudin sairastaneelle vähintään yhtä hyvän suojan kuin kaksi annosta tuottaa ihmiselle, joka ei ole sairastanut tautia.

THL ohjeistaa uuden tutkimustiedon valossa, että PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille voidaan antaa kahden sijasta vain yksi koronarokoteannos. Tuoreet tutkimukset sekä Suomesta että muualta osoittavat THL:n mukaan, että yksi rokoteannos synnyttää koronataudin sairastaneelle vähintään yhtä hyvän suojan kuin kaksi annosta tuottaa ihmiselle, joka ei ole sairastanut tautia. THL kertoo myös, että kunnat voivat harkintansa mukaan lyhentää ensimmäisen ja toisen koronarokoteannoksen välisen ajan kuuteen viikkoon.

Aiemmin kesällä tehosterokotusväliä lyhennettiin kahdeksaan viikkoon. Koronataudin sairastaneelle yksi rokote antaa riittävän suojan. Tehosterokotusta ei siis ole välttämätöntä ottaa, mutta matkustamista varten otettavassa koronatodistuksessa sairastettu tauti näkyy vain kuuden kuukauden ajan.

Koronataudin sairastaneelle yksi rokote antaa riittävän suojan. Tehosterokotusta ei siis ole välttämätöntä ottaa, mutta matkustamista varten otettavassa koronatodistuksessa sairastettu tauti näkyy vain kuuden kuukauden ajan. Tuleeko vielä kolmas rokote?

Lisäksi PCR-testillä varmistetun koronataudin sairastaneille henkilöille annetaan Raisiossa jatkossa kahden rokoteannoksen sijaan vain yksi annos. Myös tämä muutos perustuu THL:n uuteen ohjeistukseen sekä tutkimuksiin siitä, että yksi rokoteannos synnyttää koronataudin sairastaneelle vähintään yhtä hyvän suojan kuin kaksi annosta ihmiselle, joka ei ole sairastanut tautia. THL selvittää muutoksen vaikutuksia koronarokotustodistukseen.

Helsingissä on noin 90 000 rokottamatonta 12-vuotiasta ja sitä vanhempaa. Lukkarinen muistuttaa, että osa rokottamattomista tai yhden rokotteen saaneista on sairastanut koronan ja on siten kahta rokotetta vastaavassa suojassa. – Tilanne on siis aavistuksen parempi kuin mitä luvut näyttävät.

Rokotteet sisältävät aina tiettyjä riskejä, joten ylimääräisille annoksille on oltava lääketieteelliset perusteet. Lukkarisen mukaan THL on linjannut, että koronan sairastaminen ja yksi rokoteannos vastaa kahta rokotetta, eikä ylimääräistä rokoteannosta suositella. – Olemme vastuussa kaikista rokotuksista, meidän on katsottava asiaa lääketieteellisesti ja huomioitava riskit ja hyödyt.

Jokinen kertoo käyneensä hiljattain Itävallassa, jossa lentokentällä sekä ravintoloissa hyväksyttiin dokumentti eli lääkärin englanniksi kirjoittama todistus sairastetusta koronasta sekä EU:n koronapassi yhdestä rokotteesta. – Suomessa THL:n mukaan tämä suojani on riittävä eikä tarvetta toiselle rokotukselle ole, mutta silti jään koronapassin ulkopuolelle. Pystyn matkustamaan näillä dokumenteilla, mutta en pääse kotikaupungissani koronapassin vaatimiin baareihin.

Ongelmaa ei ole toistaiseksi syytä ylilääkäri Nohynekin mukaan korjata ylimääräisillä rokotuksilla. – THL:n lääketieteellinen suositus tällä hetkellä on, että todennetusti koronan sairastanut ei tarvitse kuin yhden rokoteannoksen. Rokotteiden antamisessa on aina punnittava hyödyt ja haitat.

Nohynekin mukaan ilmennyt ongelma on selvä yhdenvertaisuuskysymys Suomessa. – Kun ei ole lääketieteellisiä perusteita ainakaan toistaiseksi antaa toista rokoteannosta taudin sairastaneille, niin silloin tämä täytyisi voida todeta myös rokotepassista, hän sanoo. Kohdemaan mukaan matkustusasiakirjaksi voi pyytää lääkärintodistuksen, jossa kerrotaan todennetusta koronaan sairastumisesta.

Puumalaisen mukaan ole tällä hetkellä yhdenmukaista siitä, kuinka paljon yli kuusi kuukautta sitten sairastettu tauti yhä suojaa ja tarvitaanko silloin yksi vai kaksi rokotetta. – Siitä on hyvä tieteellinen yhteisymmärrys, että alle puoli vuotta sitten sairastettu koronatauti suojaa siinä missä täysi rokotussarja. Rokotuksilla ei voi ratkaista

Puumalaisen mukaan EU:n koronatodistuksen ja Suomen koronapassin kriteeri puolen vuoden sisällä sairastetusta taudista perustuu tutkimusnäyttöön. Puumalaisen mukaan ole tällä hetkellä yhdenmukaista siitä, kuinka paljon yli kuusi kuukautta sitten sairastettu tauti yhä suojaa ja tarvitaanko silloin yksi vai kaksi rokotetta. – Siitä on hyvä tieteellinen yhteisymmärrys, että alle puoli vuotta sitten sairastettu koronatauti suojaa siinä missä täysi rokotussarja.

Kun aika kuluu ja rokotteiden teho hiipuu, tilannetta on arvioitava uudelleen. Tällä hetkellä sairastaneilla taudin jälkeen suoja on säilynyt hyvin. – Toki voi olla poikkeustapauksia, esimerkiksi ikäihmisillä immuniteetti voi muodostua koronaan sairastumisesta huolimatta heikommaksi ja siksi tehosteita tarvitaan nopeammin.

Tällä hetkellä sairastaneilla taudin jälkeen suoja on säilynyt hyvin. – Toki voi olla poikkeustapauksia, esimerkiksi ikäihmisillä immuniteetti voi muodostua koronaan sairastumisesta huolimatta heikommaksi ja siksi tehosteita tarvitaan nopeammin. Rokotteiden antamisessa on kuntakohtaisia eroja.

Viikonloppuna käyttöön otetun koronapassin ongelmat saadaan sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan korjattua nopeasti. Väliinputoajiksi ovat joutuneet ainakin koronataudin yli kuusi kuukautta sitten sairastaneet, jotka ovat yleisen suosituksen mukaisesti saaneet vain yhden rokoteannoksen. Sairastetun taudin ja yhden rokoteannoksen antama suoja arvioidaan yhtä hyväksi kuin täyden rokotesarjan antamaa suojaa.

Väliinputoajiksi ovat joutuneet ainakin koronataudin yli kuusi kuukautta sitten sairastaneet, jotka ovat yleisen suosituksen mukaisesti saaneet vain yhden rokoteannoksen. Sairastetun taudin ja yhden rokoteannoksen antama suoja arvioidaan yhtä hyväksi kuin täyden rokotesarjan antamaa suojaa. Koronapassiin puolestaan vaaditaan joko kahta rokoteannosta, alle kuuden kuukauden sisällä sairastettua tautia tai negatiivista koronatestitulosta.

Kolmantena rokotteena annetaan ensisijaisesti samaa valmistetta kuin toisessa rokoteannoksessa, ellei sille ole lääketieteellistä estettä. Myös niille iäkkäille ja vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluville, jotka ovat sairastaneet koronataudin ja saaneet yhden annoksen koronarokotetta, suositellaan tehosteena toista rokoteannosta. Tällöin myös toisen rokoteannoksen voi antaa aikaisintaan kuusi kuukautta joko koronatartunnan tai edellisen rokoteannoksen jälkeen, sen mukaan kumpi on ollut viimeisin.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo STT:lle, että THL ei ole aiemminkaan toista rokoteannosta kieltänyt, vaan on ottanut asiaan kantaa pelkästään lääketieteellisellä perusteella. Suojan kannalta toista rokotetta ei tarvita. – Nyt laitoimme ohjeeseen, että jos henkilö sen itse välttämättä haluaa, niin se voidaan antaa.

Lisäksi kolmannen piikin ottajille tarjotaan samalla myös influenssapiikki, jotta rokotuksissa ei tarvitse käydä jatkuvasti. THL myös suosittaa, että koronan sairastaneet tai vain yhden koronapiikin saaneet iäkkäät ja vakavaan riskiryhmään kuuluvat saisivat tehosteena toisen rokoteannoksen. Lisätietoa asiasta voi lukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Rokottamattomat eivät kuitenkaan voi vielä ylilääkäri Järvisen mukaan huokaista helpotuksesta, koska lääkkeet eivät anna suojaa seuraavaa mahdollista tartuntaa vastaan. – Sairastumisen jälkeen rokottamaton on uudelleen vaikean taudin riskissä ellei sairastettu tauti, jonka aikana lääke on aloitettu, tuo suojaa, mutta tästä meillä ei ole vielä selkeää tietoa, hän toteaa. Vaarana on, että lääkkeet hillitsevät rokotusintoa