Korona

Voiko se kestää yli kuukauden lievänä? Koronan oireet kestävät muutamasta päivästä jopa kuukauteen, vaihtelu on siis suurta. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 27.3.2020) Kuulutko tietämättäsi koronan riskiryhmään?

Voiko koronasta jäädä pysyviä vaurioita keuhkoihin? Pitäisin sitä mahdollisena tai jopa todennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen. Jos on vakava hengitystieinfektio, infektion aikana voi syntyä kudosvaurioita ja sen seurauksena voi tulla jälkioireita, jotka viittaavat hengitysfunktion heikkenemiseen.

Jos on vakava hengitystieinfektio, infektion aikana voi syntyä kudosvaurioita ja sen seurauksena voi tulla jälkioireita, jotka viittaavat hengitysfunktion heikkenemiseen. Mutta missä määrin niitä on syntynyt koronavirusinfektion jälkeen, siitä ei ole vielä tietoa. Käytännössä tämä voisi näkyä niin, että ihminen saattaa hengästyä helpommin, eli ilmamäärä, jonka keuhkoihin voi hengittää, saattaa pienentyä.

Mitä niistä tiedetään? Sane: Jälkitaudeista ei ole vielä kertynyt tarpeeksi tutkimustietoa, mutta aihetta tutkitaan aktiivisesti. Lue myös:

Koronaviruksen pitkäaikaisista vaikutuksista virustaudin sairastaneilla henkilöillä tiedetään vielä varsin vähän. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneilla potilailla on esiintynyt taudinjälkeisiä, pitkään jatkuneita myöhäisoireita, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen. Potilaat ovat kertoneet muun muassa aaltoilevasta kuumeesta ja nivelsäryistä, uupumuksesta, väsymyksestä, hengitysoireista ja sitkeästä yskästä.

Potilaat ovat kertoneet muun muassa aaltoilevasta kuumeesta ja nivelsäryistä, uupumuksesta, väsymyksestä, hengitysoireista ja sitkeästä yskästä. Oireet ovat esimerkiksi influenssan jälkioireisiin verrattuna yleisempiä ja pitkäkestoisempia. – Ehkä se tyypillisin on hajuaistin heikkeneminen tai puuttuminen, joka lievemmin oirein sairastaneellakin on saattanut kestää jopa viikkoja.

Myöhäisoireiden yleisyydestä ei ole tietoa Esimerkiksi HUSin alueella ei voida osoittaa jälkioireiden yleisyyttä. Tietoa toistaiseksi on vain taudin vakavammin sairastaneista potilaista, jotka ovat saaneet sairaalahoitoa, kertoo Järvinen.

Tietoa toistaiseksi on vain taudin vakavammin sairastaneista potilaista, jotka ovat saaneet sairaalahoitoa, kertoo Järvinen. Lieväoireisten potilaiden tai kotona tautia sairastaneiden myöhäisoireista ei ole tarkkaa käsitystä. Vakavimmat jälkitaudit ovat sairastuneilla potilailla liittyneet hengitysvajaukseen, josta toipuminen kestää pitkään.

Uupumusta, kuumeilua ja hajuaistin puuttumista – rajun koronataudin sairastaneilla myöhäisoireet voivat kestää viikkoja tai jopa kuukausia Koronaviruksen pitkäaikaisista vaikutuksista virustaudin sairastaneilla henkilöillä tiedetään vielä varsin vähän. Koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneilla potilailla on esiintynyt taudinjälkeisiä, pitkään jatkuneita myöhäisoireita, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Lievemmin koronaviruksen sairastaneiden pitkittyneistä oireista on hyvin vähän koottua tietoa. Koronaviruksen pitkittyneistä oireista kärsiviä voi olla Suomessa satoja. Suuri osa oireista jää kuitenkin pimentoon, sillä tautia ei ehkä ole todennettu testillä tai ihmiset ovat sairastaneet taudin lievempänä kotonaan.

Useat käynnit lääkärillä eivät ole tuoneet selvyyttä hänen oireisiinsa. Muita vastaavassa tilanteessa olevia on Savolaisen mukaan facebook-viestien perusteella satoja. Osa ryhmän keskustelijoista on kertonut, että heidät on testattu postiiviseksi, osalla testiä ei ole tehty tai se on ollut negatiivinen.

Myös pitkittyneistä oireista toivutaan Kaikkia koronaan liittyviä pitkittäisvaikutuksia ei tunneta, mutta tietoa kertyy kaiken aikaa. – Positiivinen asia on se, että suurin osa kuitenkin toipuu oireista, vakuuttaa ylilääkäri.

Kaikkia koronaan liittyviä pitkittäisvaikutuksia ei tunneta, mutta tietoa kertyy kaiken aikaa. – Positiivinen asia on se, että suurin osa kuitenkin toipuu oireista, vakuuttaa ylilääkäri. Joni Savolainen suhtautuu tilanteeseensa tyynesti.

Siihen liittyy raskaita hoitoja ja lääkityksiä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia. Monet koronan sairastaneet ovat kokeneet epämääräisiä pitkittyneitä oireita. Oireiden on myös kerrottu aaltoilevan niin, että välillä oireet häviävät ja tulevat viikon, kahden päästä taas takaisin.

– Toipumisvaiheessa monilla on ollut voimakasta sekavuutta, painajaisia ja hallusinaatioita ja osalla tehohoito on näiden vuoksi pitkittynyt. Monella koronaviruksen aiheuttaman taudin sairastaneella oireet ovat pitkittyneet ja aaltoilleet, Hästbacka keroo. Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa alkuvuodesta 2021.

Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa alkuvuodesta 2021. – Tällöin tiedämme enemmän taudista toipumisesta ja mahdollisista pysyvistä oireista, sanoo Hästbacka. HUSilla on ollut jo kymmen vuoden ajan tapana kutsua yli viisi vuorokautta tehohoidossa olleet potilaat jälkiseurantaan.

– Ne eivät ole palautuneet vieläkään, ei tee esimerkiksi mieli hengästyä. Lääkäritkään eivät pysty vastaamaan siihen, mitä vaikutuksia viruksella voi olla jatkossa. Minua ärsyttää, jos keuhkot jäävät tähän kuntoon, mutta kyllä tämän kanssa voi elää, Laaksonen pohtii.

Keskiviikkoaamuun menessä vetoomuksen on allekirjoittanut noin 400 ihmistä. Savolaisen mukaan vetoomuksella on tarkoitus herättää avainasemassa olevat päättäjät ja terveydenhuollon ammattilaiset siihen, että virus voi viedä monen perusterveen ihmisen kunnon hyvin pitkäksi aikaa. Vetoomuksen allekirjoittaneet pyytävät ottamaan huomioon pitkittyneesti oireilevien potilaiden odotettua suuremman lukumäärän.

Savolaisen mukaan vetoomuksella on tarkoitus herättää avainasemassa olevat päättäjät ja terveydenhuollon ammattilaiset siihen, että virus voi viedä monen perusterveen ihmisen kunnon hyvin pitkäksi aikaa. Vetoomuksen allekirjoittaneet pyytävät ottamaan huomioon pitkittyneesti oireilevien potilaiden odotettua suuremman lukumäärän. Lisäksi vetoomuksessa pyydetään huomioimaan koronapotilaiden kuukausiksi tai mahdollisesti pysyvästi alentunut toiminta- ja työkyky.

Savolainen on huolissaan, että tilannekuva on jo vääristynyt, sillä jälkioireista kärsivät eivät hae apua, koska eivät koe saavansa sitä. – Meistä ei myöskää ole minkäänlaista rekisteriä. Silti meitä on satoja. Lue lisää:

Koronaviruksen tiedetään vaikuttavan ihmisiin eri tavalla, ja joillekin tauti on hengenvaarallinen. Sen sijaan jälkioireiden laajuudesta ja vakavuudesta ei vielä tiedetä. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on selvittänyt jälkioireiden laajuutta.

Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on selvittänyt jälkioireiden laajuutta. Seurannan perusteella sairaanhoitopiirissä koronan sairastaneista neljäsosa kärsii jälkioireista. Seurantaan osallistui noin viisikymmentä henkilöä.

– Tässä vaiheessa tutkimus on niin aluillaan, ettei tuloksia ole päästy analysoimaan. Vaikutelmani kuitenkin on, että osalla potilaista on edelleen merkittävästi elämään vaikuttavia oireita, joista osa voi liittyä raskaaseen ja pitkään tehohoitojaksoon. Osa oireista taas liittynee itse sairastettuun infektioon, kertoo Hästbacka.

Yksilölliset oireet Sekä HUSin erkoislääkäri Johanna Hästbackan että Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdströmin puheissa ilmenee, että oireilut ovat pitkäkestoisia. – Monella fyysinen ja psyykkinen terveys ovat huonommalla tasolla kuin ennen sairastumista, mutta käsitykseni perusteella monet ovat mielestään kuntoutumassa ja tilanne on parempi kuin kuukausi sitten, Hästbacka toteaa.

Lisää tutkimusta Jälkioireista kärsivien lukumäärästä ei ole koko Suomen tasolla tietoa. Sadat suomalaiset ovat kuitenkin allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa päättäjiä pyydetään ottamaan huomioon pitkittyneesti oireilevien potilaiden odotettua suurempi lukumäärä.

Mitä tiedetään koronaviruksen jo sairastaneiden pitkäaikaisista jälkioireista? Asko Järvinen, HUS: Selkeää on se, että he, joilla tauti on ollut vaikea – on ollut vaikea hengitysvajaus, joka on johtanut sairaalaan – silloin keuhkojen toipuminen vie aikaa. Ja suorituskyvyn palautuminen kestää kuukausia tai vuodenkin. Voi olla, että osalle jää ihan pysyviä keuhkomuutoksia.

Sitten on heitä, jotka sairastavat koronan rajuoireisena, mutta eivät tarvitse sairaalahoitoa. Hekin ovat kertoneet, että on kuukauden tai kahden ajan ollut aaltoilevaa oireilua. Tämä saattaa johtua siitä, että elimistön immuunipuolustusjärjestelmä edelleen käy viruksen jäänteitä vastaan sotaa, ja se aiheuttaa ne oireet, jotka voivat olla hyvin saman tyyppisiä kuin itse taudin aiheuttamat.

WHO:n ohjeiden mukainen lupa rokotteiden haastetesteihin on hellinnyt vain, jos sairastuneille on ollut tiedossa pätevä lääkitys, he muistuttavat. COVID-19:ään ei ole lääkkeitä, eikä infektion mahdollisista pitkäaikaisista seurauksista ole ehtinyt kertyä tietoa. Osa kaiken kliinisen tutkimuksen eettistä ohjeistusta on sen varmistaminen, että vapaaehtoiset ymmärtävät ottamansa riskit.

Hän sanoo olevansa täysin WHO:n linjauksen takana ja katsoo, etteivät edellytykset COVID-19-kokeille täyty. – Sen lisäksi, että tartutetaan yleisvaarallinen tartuntatauti, johon ei ole hoitoa ja jonka mahdollisista pitkäaikaishaitoista ei ole kunnon tietoa, minusta ongelmana on se, että testistä saatu hyöty on rajallinen. Rämet luettelee kannalleen kolme perustetta.

Lääkärinä hän osaa hakea tietoa ja seuraa tieteellistä kirjallisuutta. Jo keväällä alkoi kertyä näyttöä, että koronainfektioon voi liittyä pitkäkestoista oireilua. – Löysin myös brittilläisen epidemologian professori Paul Garnerin blogikirjoitukset, joissa hän kertoi pitkittyneestä ja erikoisesta koronainfektiostaan.

Koronan epätyypilliset oireet vaativat kartoitusta – sairastunut: "Ei uskottu, että vatsavaivat ja yleiskunnon lasku viittaisivat koronaan" Tyksin infektiosairauksien ylilääkäri Jarmo Oksin mukaan pitkittyneet oireet eivät putkahtele mystisesti kenelle vain. TURKU Turkulainen Paula Kujala havahtui koronan tapaisiin oireisiin maaliskuun 16. päivänä.

– Suomessa tietoa ei ole vielä tavallisilla lääkäreillä tarpeeksi, Parkkila sanoo. Parkkilan mukaan pitkään koronaan sairastuu arvioiden mukaan 10–30 prosenttia koronan sairastaneista. Yhteiskunnallinen hinta saattaa nousta hyvin kalliiksi, Parkkila arvioi.

Pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä ole kertynyt tarpeeksi tietoa COVID-19:n mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista on kertynyt vähän tietoa, sillä pandemian alusta on kulunut vasta jonkin aikaa. Viitteitä neurologisista jälkioireista on kuitenkin esiintynyt eri tutkimuksissa. Eräässäbelgialais-hollantilaisessa tutkimuksessa osa sairaalasta kotiutuneista potilaista on kuvannut muun muassa voimakasta uupumusta, muistihäiriöitä, päänsärkyä ja aivosumua vielä kolmen kuukauden kuluttua kotiin paluun jälkeen.

Viitteitä neurologisista jälkioireista on kuitenkin esiintynyt eri tutkimuksissa. Eräässäbelgialais-hollantilaisessa tutkimuksessa osa sairaalasta kotiutuneista potilaista on kuvannut muun muassa voimakasta uupumusta, muistihäiriöitä, päänsärkyä ja aivosumua vielä kolmen kuukauden kuluttua kotiin paluun jälkeen. Moneen muuhunkin virustautiin liittyy neurologisia jälkioireita, joista käytetään termiä virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä.

COVID-19:ssä pisimmät seurantatutkimukset ovat kestäneet vasta hieman yli 3 kuukautta. Siksi voi olla vielä liian aikaista puhua post-COVID-oireyhtymästä, mutta sen mahdollisuus on tärkeä huomioida jo nyt, sanoo Hietaharju. Pitkittyneet kognitiiviset oireet heikentävät työ- ja toimintakykyä.

Mitä pitkittyneestä koronasta tiedetään? Osalle koronaan sairastuneista kehittyy monenlaisia, pitkään jatkuvia oireita, jotka haittaavat elämää tuntuvasti. Yksi viruksen komplikaatio on vaikea keuhkokuume, josta toipuminen kestää kauan ja aiheuttaa pitkään jatkuvia keuhko-oireita.

Lisäksi on havaittu muun muassa neurologisia oireita. Nieminen muistuttaa, että koronan aiheuttamien pitkäaikaisoireiden tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa, koska ilmiö pitkäkestoisesta koronasta on vielä varsin uusi. – Tiedämme vasta melko vähän siitä, miten pitkäaikaisoireita voidaan hoitaa.

Jotkut ihmiset ovat traumatisoituneita ja haluavat kertoa vielä puolen vuoden jälkeen, että ovat keväällä sairastaneet. Frimanin mukaan hänelle on kerrottu Instagramissa, että jotkut sairaudesta parantuneet kärsivät edelleen heikentyneestä haju- ja makuaistista, ja hengästyvät helposti urheillessaan. – Tauti aiheuttaa varmaan joillekin pitkäkestoisia vaikutuksia, joiden äärellä moni on hämmentynyt ja ahdistunut.

Frimanin mukaan hänelle on kerrottu Instagramissa, että jotkut sairaudesta parantuneet kärsivät edelleen heikentyneestä haju- ja makuaistista, ja hengästyvät helposti urheillessaan. – Tauti aiheuttaa varmaan joillekin pitkäkestoisia vaikutuksia, joiden äärellä moni on hämmentynyt ja ahdistunut. Friman on saanut sosiaalisesta mediasta ja hänelle suunnatuista viesteistä vaikutelman, että sairaus aiheuttaa monille häpeää ja pelkoa siitä, että tulee tuomituksi taudin saamisesta ja mahdollisesta levittämisestä.

Vakuutusyhtiöissä mietitään myös koronavirukseen ja pandemioihin liittyviä uusia tuotteita. Vakavien sairauksien vakuutukseen viruksen aiheuttamaa tautia tuskin kelpuutetaan lähiaikoina, vaikka tauti näyttäisi aiheuttavan myös kuoleman tai pitkäaikaisia vaivoja osalle sairastuneista. – Vakavien sairauksien vakuutus on perinteisesti hyvin rajaava.

Ongelmana on koronaviruksen kohdalla muun muassa se, että sen aiheuttamaa tautia ei tunneta tarkasti. – Koronaviruksen osalta ollaan vielä sellaisessa tilanteessa, ettei ymmärretä taudin luonnetta, eikä lääketieteellisiä pitkäaikaisia vaikutuksia, ja sitä kenelle se on riski, joten vakuutusturvan luominen on silloin haastavaa, pohtii Puustinen OP:sta. Nordea Life:n toimitusjohtaja Luukkasen mukaan nykyiset vakuutusmekanismit korvaavat koronaviruksen aiheuttaman mahdollisen työkyvyttömyyden tai kuolemantapauksen hyvin, mutta pandemioihin liiittyviä vakuutustuotteita on suunnitteilla, koska vastaavien maailmanlaajuisten kriisien uskotaan lisääntyvän.

Siinä voidaan toteuttaa samanlaista kuntoutusta, kuin muiden vaikeiden hengitystieinfektioiden jälkeisissä oireiluissa. – Ehkäpä suurinta osaa potilaista helpottaa se, että meillä on tieto, että tällainen pitkittynyt oireilu on varsin tavallista ja siitä tuntuu aikaa myöden pääsevän suurin osa potilaista eroon, Järvinen lisää. Mitään erityistä hoitoa oireisiin ei ole tiedossa, joten potilaille annetaan oireenmukaista hoitoa ja tuetaan rasituksen siedon nousemista.

Kyselyn perusteella valtaosa oli toipunut niin hyvin, että kykenivät palaamaan normaalitoimintaan. Miehistä 69 prosenttia ja naisista 61 prosenttia ilmoitti toimivansa kuten ennen sairastumistaan. Jälkioireilu oli silti yleistä myös yhdysvaltalaisilla.

Miehistä 69 prosenttia ja naisista 61 prosenttia ilmoitti toimivansa kuten ennen sairastumistaan. Jälkioireilu oli silti yleistä myös yhdysvaltalaisilla. Kuukausi sairastumisen jälkeen yli 40 prosenttia ilmoitti jonkinlaisia taudin oireita.

Jälkioireilu oli silti yleistä myös yhdysvaltalaisilla. Kuukausi sairastumisen jälkeen yli 40 prosenttia ilmoitti jonkinlaisia taudin oireita. Kolmen kuukauden jälkeen vielä 24 prosenttia ilmoitti oireista.

Kuukausi sairastumisen jälkeen yli 40 prosenttia ilmoitti jonkinlaisia taudin oireita. Kolmen kuukauden jälkeen vielä 24 prosenttia ilmoitti oireista. Oireilu oli sitä yleisempää, mitä vaikeampi kotona sairastettu tauti oli ollut.

Kiinan Wuhanissa tehdyssä tutkimuksissa sairaalahoidossa olleille potilaille soitettiin kolmen kuukauden jälkeen kotiutumisesta. Puolella potilaista oli tuolloin vielä jonkinlaisia yleisoireita. Tutkimuksessa oli myös kontrolliryhmä, johon tuloksia verrattiin.

Väsyminen ja runsas hikoilu olivat yleisimmät oireet, joita potilaat ilmoittivat. Lähes 40 prosenttia ilmoitti kärsivänsä hengitystieoireista. Joka kymmenes potilas ilmoitti rintakivusta.

Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila: Pitkäkestoinen COVID-19 on vielä huonosti tunnettu koronavirusinfektioon liittyvä oireilu, joka voi jatkua osalla infektion sairastaneista potilaista vielä viikkoja ja kuukausiakin akuutin vaiheen jälkeen. Se on tavallisempi niillä, joilla on ollut vaikeampia oireita akuutissa vaiheessa, mutta myös akuutissa vaiheessa lieväoireiset tai jopa oireettomat voivat saada myöhemmin pitkäkestoisia oireita.

Pitkäkestoisten oireiden on havaittu olevan tavallisempia naisilla, vanhemmissa ikäryhmissä ja ylipainoisilla. Suurin osa onneksi selviää taudista hyvin parissa viikossa ja ilman merkittäviä pitkäaikaisoireita. Mitä long covidin syntymekanismista nyt tiedetään?