Korona

5 kysymystä koronasta: Voiko epidemian kitkeä ihmisiä eristämällä vai pitääkö tarpeeksi monen sairastua ensin? Jos väestöstä yli puolet on immuuneja tai sairastanut taudin, se hyytyy. Käsien pesu, vierailukielto vanhusten hoitolaitoksiin ja liikkumiskielto yli maakuntarajan.

Hengitystieinfektiot eivät tartu yhtä hyvin. Jos väestöstä puolet on rokotettu tai on sairastanut taudin, silloin se hyytyy. Käytännössä näin käy aina.

Mitä enemmän on tartunnan torjunnan keinoja eli sosiaalisia kontakteja vähennetään ja käsiä pestään, sitä nopeammin epidemia menee ohi tai ei muodostu epidemiaksi ollenkaan. Nuorti Kysymys on tärkeä, mutta siihen ei tällä hetkellä ole vastausta. On esitetty arvioita, joiden mukaan kahden kolmasosan pitäisi saada tartunta, että laumasuoja kehittyy.

Nuorti Kysymys on tärkeä, mutta siihen ei tällä hetkellä ole vastausta. On esitetty arvioita, joiden mukaan kahden kolmasosan pitäisi saada tartunta, että laumasuoja kehittyy. Iso epävarmuustekijä se, että meillä on havaittuja tapauksia ja iso osa tapauksia, jotka eivät tule tietoon, jotka on vähäoireisia tai oireettomia.

Alankomaissa pääministeri Mark Rutte sanoi julkisesti luottavansa uskovansa "hallittuun laumasuojaan". Laumasuojan idea koronaviruksen tapauksessa on, että suuri osa ihmisistä saa viruksen ja sitä myötä väestössä syntyisi vastustuskykyä. Vain riskiryhmiin kuuluvat ihmiset eristetään.

Vain riskiryhmiin kuuluvat ihmiset eristetään. Ylen aiemmin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ei kuitenkaan ole selvää, kuinka suuren osan väestöstä pitäisi sairastaa tauti, jotta laumasuoja syntyy. Myöhemmin Rutte selvensi Spiegel-lehden artikkelin mukaan, ettei laumasuoja ole hallituksen varsinainen tavoite.

Meyerowitz-Katzin mukaan laumasuoja ilman rokotetta on tyhjää puhetta. Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa populaatiosta on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään. Immuniteetin taas voi saada joko rokotuksesta tai sairastamalla taudin. Suomessa laumasuojaa on kehittynyt rokotusten ansiosta muun muassa tuhkarokolle, sikotaudille ja vihurirokolle.

Sen sijaan hänen mielestään on omituista, kuinka paljon julkisessa keskustelussa ja asiantuntijoiden puheissakin on kiinnitetty huomiota siihen, että niin sanottu laumasuoja voisi olla suureksi avuksi pandemian nitistämisessä. Meyerowitz-Katzin mukaan laumasuoja ilman rokotetta on tyhjää puhetta. Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa populaatiosta on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään.

Tästä on laskettavissa, että epidemian synty estyy vasta, kun 90 prosenttia väestöstä on vastustuskykyisiä taudille. Meyerowitz-Katz laskee, että SARS-CoV-2-viruksen täyteen pysäyttämiseen tarvittavan immuniteetin saavuttaneita pitäisi olla 70 prosenttia väestöstä. 70 prosenttia tulisi kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti

Hehän eivät nykytiedon valossa sairastu yleensä vakavasti ja kuormittavat siten terveydenhuoltoa oletettavasti vähemmän. Ajatukseen kuuluu, että tämän joukon sairastuminen loisi tarvittavan 70 prosentin luontaisen laumasuojan koko väestölle melko nopeasti. Edellytyksenä on, että taudin etenemistä tässä hyvin pärjäävässä väestöryhmässä ei erityisesti pyritä rajoittamaan ja samalla tauti ei leviä riskiryhmiin, Vakkila sanoo.

Tästä voidaan laskea, kuinka suuren osan väestöstä tulee olla vastustuskykyistä, jotta syntyvät infektiopesäkkeet eivät lähde leviämään epidemiana väestössä. Vastustuskyky voi kehittyä rokotteella, mutta yhtä lailla sairastetulla taudilla, Vakkila sanoo. Ruotsin lailla Britannialla oli aluksi halu tukeutua sairastumisen aikaansaamaan laumasuojaan, mutta nyttemmin siellä on päädytty samaan keinovalikoimaan kuin muualla Euroopassa.

Työelämäprofessori Vihriälä arvioi, että inflaatio hoitaa osan velkataakasta, mutta edessä on myös säästöjä ja veronkorotuksia. Moni asiantuntija ei usko laumasuojaan, mutta miksi Ruotsi näyttäisi laskevan sen varaan koronaviruksen torjunnassa? Ruotsin tilanteen tunteva lääketieteen ammattilainen vastaa

Australialaisen epidemiologi Gideon Meyerowitz-Katzin mielestä on omituista, kuinka paljon julkisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että niin sanottu laumasuoja voisi olla suureksi avuksi koronapandemian nitistämisessä. Hänen mukaansa laumasuoja ilman rokotetta on tyhjää puhetta. Ruotsissa se saattaisi silti toimia, pohtii sen sijaan Karoliinisessa sairaalassa pitkään työskennellyt suomalaislääkäri.

Hänen mukaansa laumasuoja ilman rokotetta on tyhjää puhetta. Ruotsissa se saattaisi silti toimia, pohtii sen sijaan Karoliinisessa sairaalassa pitkään työskennellyt suomalaislääkäri. Sisko Savonlahden kolumni: Karanteeni on poikkeustila myös yksin asuvalle

– Tartunnat leviävät, kun on sekä tartunnan saaneita että sille herkistyviä ihmisiä. Mikäli ei ole olemassa sellaista valtavaa, laajaa laumaimmuniteettiä, mistä me emme ole tietoisia, valtaosa ihmiskunnasta on yhä herkistyviä tartunnalle, Lipsitch sanoi. Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että tilanne saattaa muuttua, mikäli virukseen saadaan rokote tai tehokas hoitokeino.

–Laskelmiemme mukaan Tukholmassa saavutetaan laumasuoja toukokuun aikana, sanoi lähetyksessä haastateltu Ruotsin valtionepidemiolgi Anders Tegnell. Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa väestöstä on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään. Immuniteetin voi saada joko rokotuksesta tai sairastamalla taudin. Tegnellin mukaan niin moni on jo sairastanut virustaudin Tukholmassa, että sillä on vaikutusta taudin leviämiseen.

Ruotsissa nähdään jo merkkejä laumasuojan saamisesta. –Laskelmiemme mukaan Tukholmassa saavutetaan laumasuoja toukokuun aikana, sanoi lähetyksessä haastateltu Ruotsin valtionepidemiolgi Anders Tegnell. Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa väestöstä on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään.

Niihin nähden asiantuntijat pitivät koronalukuja maltillisina. Ruotsissa nähdään jo merkkejä laumasuojan saamisesta. –Laskelmiemme mukaan Tukholmassa saavutetaan laumasuoja toukokuun aikana, sanoi lähetyksessä haastateltu Ruotsin valtionepidemiolgi Anders Tegnell.

Tieto tarkoittaa, että maailmanlaajuisen laumasuojan luominen koronaviruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia vastaan on vasta alkuvaiheessaan. Laumasuoja tarkoittaa, että riittävän suuri määrä ihmisiä on saanut infektion, joka on tuottanut heidän elimistöönsä vasta-aineita. Näiden vasta-aineiden avulla he ovat vastustuskykyisiä taudille, jolloin vasta-aineettomat ovat paremmassa suojassa sairastumiselta.

Tämä viittaisi siihen, että väestön infektoitumisasteessa voi olla suuria paikallisia eroja. WHO:n tähän saakka keräämien tutkimustietojen mukaan laumasuoja voisi olla pisimmälle kehittynyt Saksassa ja Ranskassa, joissa vasta-aineita on löydetty 14 prosentilta tutkimuksiin osallistuneista. Muissa maissa prosenttiosuudet ovat olleet yksinumeroisia.

Uuden askeleen otti kokoomuksen varakansanedustaja Sampsa Kataja tiistaina Satakunnan Kansassa kysellessään, missä hän voisi sairastaa koronan vapaaehtoisesti, jotta hän voisi palata jo töihin. (Kevan tietojen mukaan Kataja tosin nauttii tällä hetkellä entisten kansanedustajien taloudelliseksi tueksi myönnettävää sopeutumisrahaa, jota saa, jos ei työllisty edustajantyön jälkeen, mutta se on toinen asia se.) Katajan ajatus kulkee niin, että jos mahdollisimman moni sairastaisi koronan, syntyisi laumaimmuniteetti, jolloin paluu arkeen olisi nopeampaa ja talous pääsisi elpymään. Tutkijapiireissä ei tosin tiedetä, syntyykö koronavirusta vastaan ylipäätään pitkää immuniteettia – ja jos syntyy, miten ison määrän kuolemia se yhteiskunnassa vaatii.

Katajan ajatus kulkee niin, että jos mahdollisimman moni sairastaisi koronan, syntyisi laumaimmuniteetti, jolloin paluu arkeen olisi nopeampaa ja talous pääsisi elpymään. Tutkijapiireissä ei tosin tiedetä, syntyykö koronavirusta vastaan ylipäätään pitkää immuniteettia – ja jos syntyy, miten ison määrän kuolemia se yhteiskunnassa vaatii. Maailman lääkäriliiton eettisen komitean puheenjohtajana toiminut lääkintöneuvos Heikki Pälve totesi tiistaina Suomen Kuvalehteen kirjoittamassaan puheenvuorossa, että laumasuojan tavoittelun sijasta ainoa vaihtoehto on "päämäärätietoinen epidemian pysäyttäminen yleisten rajoitusten asteittaisen poiston yhteydessä".

Siitä lähtien Ruotsin luku on noussut jyrkästi. Ruotsin valtionepidemilogi Anders Tegnell uskoo, että Tukholmassa voidaan saavuttaa laumasuoja toukokuussa. Se tarkoittaisi, että niin suuri osa tukholmalaisista olisi sairastanut taudin ja tullut sille immuuniksi, ettei tauti pystyisi enää leviämään.

Ruotsin valtionepidemilogi Anders Tegnell uskoo, että Tukholmassa voidaan saavuttaa laumasuoja toukokuussa. Se tarkoittaisi, että niin suuri osa tukholmalaisista olisi sairastanut taudin ja tullut sille immuuniksi, ettei tauti pystyisi enää leviämään. Tässä vaiheessa kukaan ei pysty arvioimaan, minkä maan strategia on lopulta paras, ja mitkä lopulliset uhriluvut tulevat olemaan.

Jos rokote taas annetaan liian pienelle osalle populaatiota, se ei tarjoa riittävää laumasuojaa. Rämet huomautti, että rokotteen kehittäminen olisi mukavin vaihtoehto laumasuojan saavuttamiseksi. Toinen vaihtoehto laumasuojan saamiseksi on se, että riittävän suuri osa väestöstä sairastaa koronan. Mikä laumasuoja?

Laumasuojan hankkiminen viruksen hitaan leviämisen kautta Laumasuoja on mahdollista saada aikaan myös siten, että riittävän suuri määrä ihmisistä sairastaa taudin ja saa sitä kautta immuniteetin. Jos viruksen leviämistä väestön keskuudessa halutaan rajoittaa, täytyy yhteiskuntaan asettaa rajoitteita.

Laumasuojan käsite liittyy yleensä rokotteisiin. Kun rokotuskattavuus on riittävän suuri, tartuntaketjuja ei pääse syntymään ja laumasuoja alkaa muodostua. Näin pystytään suojaamaan esimerkiksi sellaisia ihmisiä, jotka eivät pysty ottamaan rokotteita heikentyneen immuunipuolustusjärjestelmän takia.

Näin ollen rokotteen turvallisuudesta on oltava varmuus. Jos rokote taas annetaan liian pienelle osalle populaatiota, se ei tarjoa riittävää laumasuojaa. Rämet huomautti, että rokotteen kehittäminen olisi mukavin vaihtoehto laumasuojan saavuttamiseksi.

Onko koronasta parantuneella automaattisesti immuniteetti, ja mikä on immuniteetin saaneiden merkitys laumasuojan ja yhteiskunnan toiminnan kannalta? Jussi Sane: Automaattisesta immuniteetista ei ole yksilötasolla varmuutta mutta kyllä oletuksena on, että valtaosalle kehittyy immuniteettia ainakin lähitulevaisuuteen. Ja toki sillä on merkitystä laumasuojan kannalta. Lue lisää:

Wallensteinin mukaan epidemia ei ole laantumassa, joten suojatoimenpiteitä tarvitaan edelleen. Ruotsin terveysviranomaiset ovat tehneet mallinnuksia siitä, kuinka nopeasti koronavirusinfektio leviää kansan keskuudessa, eli kuinka nopeasti niinsanottu laumasuoja kehittyy. Eilen asiasta julkistettiin ensimmäinen arvio, jota kuitenkin jouduttiin korjaamaan, koska pohja-aineisto ei näyttänyt luotettavalta.

Laumasuoja ei ole Ruotsin virallinen linja, mutta Aspisesta on selvää, että siihen pyritään. – Viranomaiset ovat kertoneet, että se saavutetaan Tukholmassa toukokuun aikana ja moni ruotsalainen kollega on kertonut siksi jaksavansa. Aspisen omat iäkkäät vanhemmat ja isoäiti asuvat Suomessa.

Sitä ei vielä tiedetä, Knuuti sanoo. Se tiedetään, että koronavirus ei todennäköisesti edellytä yhtä paljon rokotettavia kuin esimerkiksi tuhkarokko. Monella suomalaisella on tuoreessa muistissa kymmenisen vuotta sitten levinnyt sikainfluenssa.

Samaan aikaan osa lääkäreistä vaatii koulujen avaamista ja rajoitusten purkamista. Laumasuojasta on alettu puhua, vaikka Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vielä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, miten pitkään immuniteetti koronavirusta vastaan kestää. Satakuntalainen hämmästyy: Olemmeko sittenkin epäonnistuneet, olleet liiankin tunnollisia?

THL:n ryhmän mukaan epidemian tukahduttaminen voi olla korkeintaan väliaikainen tavoite. –Tartuntojen laajamittainen leviäminen loppuu vasta, kun alttiita on riittävän vähän tartunnan saamisen tai rokotusten ansiosta. THL:n Tuija Leino huomauttaa, että “testaa ja jäljitä” -strategian heikkous on vähäoireisten ja oireettomien suuri määrä – miten heidät saadaan kiinni?

Pistetään riskiryhmät pulloon siksi aikaa, että epidemia on ohi, Soininvaara sanoo Ylelle. Näin epidemia kulkisi Soininvaaran mukaan mahdollisimman nopeasti nuoren ja terveen väestön läpi, ja kehittyisi niin sanottu laumasuoja ennen rokotteen tuloa. Virusopin professori: Epidemia voi myös häipyä kesällä

Pasteur-instituutti arvioi, että kahden viikon päästä ainoastaan alle kuusi prosenttia ranskalaisista on sairastanut koronaviruksen. Riittävä laumasuoja on siis Ranskassa vielä kaukana. Ulkonaliikkumiskieltoa on kuitenkin pakko hallitusti purkaa, sillä muuten koko Ranskalta loppuu happi.

– Niitä ei voi panna vastakkain. Kukaan ei tiedä, miten hyvän ja pitkän suojan sairastettu tauti antaa. Kukaan ei tiedä, onnistummeko kehittämään rokotetta.

Nuorten laajalle levinnyt oireeton sairastuminen voi olla Intian etu. – Ehkä meille on kehittynyt tietämättämme laumaimmuniteetti. Iso osa nuorista saa tartunnan mutta oireettomana, arvioi Ylelle W-Pratiksha -sairaalan hengitystiesairauksien johtava lääkäri Pratibha Dogra. Vanhustenhoitojärjestelmän puute voi osaltaan selittää koronaan menehtyneiden alhaista lukumäärää.

Tämä on ikävin uutinen kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän maanantaina julkistetussa tilanneraportissa. Epidemia pysähtyy vain laumasuojaan tai tehokkaaseen rokotteeseen. Vaikka Suomi on saanut epidemiasta väliaikaisesti otteen, rajapuomeja ei voi sännätä avaamaan eikä kotona oloa pääajanvietteenä lopettaa.

Sillä kun rajoituksia poistetaan, tartuntoja tulee vääjäämättä lisää. Jokainen tartunta lisännee yhteistä vastustuskykyä, mikä on tärkeä tie kohti normaalia. Mutta myös hoidon tarve lisääntyy.

Maissa, joissa on tehty vasta-ainetestejä, on havaittu, että infektion saaneiden osuus on pieni. Peltola: Laumaimmuniteetti, toisin kuin eräät ovat povanneet, ei tässä taudissa näytä kovinkaan nopeasti tulevan, jos tulee lainkaan. En usko, että laumaimmuniteetti tulee tämän taudin kohdalla merkitsemään juurikaan mitään.

Epävarmoja näytteitä tutkitaan vielä. Tämä tarkoittaa, että laumaimmuniteetti on vielä hyvin kaukana. – Näyttää siltä, että meillä on tartuntoja hyvin vähän verrattuna moneen muuhun maahan.

Rosan mukaan testien kysyntä ylittää roimasti testien valmistusmäärät. Lisäksi pandemia on vielä vasta sen verran alussa, että laumasuojaa ei ole globaalisti saavutettu, eikä sillä niin ollen voi perustella rajoitusten purkua. – Viruksen pysäyttäminen alkuvaiheessa toimii, jos testausta voidaan tehdä rajattomasti, tartunnan saaneet voidaan jäljittää ja eristää välittömästi ja oireettomat voidaan löytää vasta-ainetestein.

Ruotsissa, jossa pääepidemiologi Anders Tegnell aiemmin arvioi Tukholman seudun saavuttavan 40 prosentin tason toukokuun loppuun mennessä, on ISPI:n mukaan vain 2,5 prosenttia asukkaista koko maan tasolla sairastanut koronaviruksen. – Vaikka nuo luvut olisivat 50 prosenttia alakanttiin, valtaosa kansasta ei ole sairastanut virusta ja laumasuoja on fantasiaa. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Espanjassa yli 60 000 ihmistä kattaneen vasta-ainetutkimuksen (PDF) perusteella sairastuneita puolestaan oli viitisen prosenttia väestöstä, ja tartunnan saaneista yli prosentti on kuollut. Kolmannen tutkimuksen, Ranskassa tehdyn tuoreen mallinnuksen mukaan tartunnan saaneita olisi todennäköisesti alle viisi prosenttia väestöstä, eli sairastamalla hankittuun laumasuojaan olisi sielläkin vielä hyvin pitkä matka. Infektiokuolleisuus Ranskassa arvioitiin 0,7 prosentiksi.

Ainakin se, että infektiokuolleisuus on korkeampi kuin mitä terveysviranomaiset Suomessa ja Ruotsissa ovat arvioineet. Ruotsin tie näyttää siis entistä kivisemmältä ja pidemmältä. Niin myös Suomen, jos on kuviteltu, että vaivihkaa laumasuoja alkaisi hillitä epidemiaa Suomessakin. THL:n vasta-ainetutkimuksissa viruksen saaneita on löytynyt erittäin vähän.

Kun poikkeustila otettiin voimaan, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi Suomen varautuvan siihen, että ikäihmiset pysyvät suojassa ja muu väestö ottaa viruksen "väestöpohjalta" vastaan. Suomessa epidemiaa päätettiin hidastaa enemmän kuin Ruotsissa, mutta taustaoletus on ollut koko ajan sama: taudista päästään eroon, kun väestöön muodostuu niin sanottu laumaimmuniteetti. Se muodostuu joko rokotteella tai sairastamalla. Koska Marinin hallitus ei laske koronapolitiikkaansa rokotteen varaan, se varautuu mahdollisuuteen, että vastustuskyky kehittyy vasta, kun tarpeeksi moni on taudin sairastanut.

Vielä maaliskuussa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi avoimesti, että laumaimmuniteetti pitää saada aikaan väestössä niin, että riskiryhmiä suojellaan. – Kun laumaimmuniteetti on saavutettu, riskiryhmät tulevat sen piiriin ilman että heidän tarvitsee sairastaa tautia, Varhila sanoi Helsingin Sanomille 26. maaliskuuta. Kun poikkeustila otettiin voimaan, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi Suomen varautuvan siihen, että ikäihmiset pysyvät suojassa ja muu väestö ottaa viruksen "väestöpohjalta" vastaan.

Kukaan hallituksessa tai THL:ssä ei halua tarkoituksella sairastuttaa suomalaisia immuniteetin nimissä. Se olisi paitsi vaarallinen myös hidas tie: tarpeeksi laajan immuniteetin saamisessa väestöön menisi sairastamalla ikuisuus. Sitä paitsi immuniteetin tehosta on vielä epäselvyyttä.

Sitä paitsi immuniteetin tehosta on vielä epäselvyyttä. Jonkinlainen immuniteetti taudista tulee, THL uskoo, mutta kenelle ja kuinka pitkäksi aikaa, sitä ei tiedetä. Kyse on siitä, että jokainen taudin sairastanut katkaisee suurella todennäköisyydellä omalta osaltaan tartuntaketjuja ja jarruttaa siten epidemian leviämistä.