Korona

Euroopan lääkeviranomainen EMA ei suosittele ivermektiinin käyttöä koronavirustaudin ehkäisyssä tai hoidossa. EMAn mukaan saatavilla olevat tutkimustulokset eivät tue lääkkeen käyttöä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Suomessa suun kautta otettavia ivermektiinitabletteja on saatavilla vain erityisluvallisina ja ne on tarkoitettu harvinaisempien loistautien hoitoon.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan Suomessa suun kautta otettavia ivermektiinitabletteja on saatavilla vain erityisluvallisina ja ne on tarkoitettu harvinaisempien loistautien hoitoon. Euroopassa esimerkiksi Tšekki ja Slovenia ovat suositelleet ivermektiinin käyttöä koronavirustaudin hoidossa. EMAn mukaan laboratoriotutkimuksissa havaittiin, että lääke saattoi hyvin suurilla annoksilla estää tautia aiheuttavan viruksen lisääntymistä, mutta kuitenkin myös haittavaikutukset voivat lisääntyä suurilla annoksilla huomattavasti.

Euroopassa esimerkiksi Tšekki ja Slovenia ovat suositelleet ivermektiinin käyttöä koronavirustaudin hoidossa. EMAn mukaan laboratoriotutkimuksissa havaittiin, että lääke saattoi hyvin suurilla annoksilla estää tautia aiheuttavan viruksen lisääntymistä, mutta kuitenkin myös haittavaikutukset voivat lisääntyä suurilla annoksilla huomattavasti. Kliiniset tutkimustulokset vaihtelivat ja osa tutkimuksista oli pieniä.

EMAn mukaan laboratoriotutkimuksissa havaittiin, että lääke saattoi hyvin suurilla annoksilla estää tautia aiheuttavan viruksen lisääntymistä, mutta kuitenkin myös haittavaikutukset voivat lisääntyä suurilla annoksilla huomattavasti. Kliiniset tutkimustulokset vaihtelivat ja osa tutkimuksista oli pieniä. EMAn mukaan lääkkeestä tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä lääkkeen tehokkuudesta ja turvallisuudesta koronavirustaudin hoidossa.

Kliiniset tutkimustulokset vaihtelivat ja osa tutkimuksista oli pieniä. EMAn mukaan lääkkeestä tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä lääkkeen tehokkuudesta ja turvallisuudesta koronavirustaudin hoidossa. Maailman terveysjärjestö WHO:n on määrä antaa suosituksensa ivermektiinin käytöstä myöhemmin.

Maailman terveysjärjestö WHO:n on määrä antaa suosituksensa ivermektiinin käytöstä myöhemmin. Solidarityn kansallisen päätutkijan, professori Kari Tikkisen mukaan ivermektiinin käytöstä tarvitaan lisää tutkimusta. EMA ei ole vastaanottanut hakemuksia lääkkeen käyttämiseksi koronan hoidossa.

Kaikki patentin piiriin kuuluvat lääkemolekyylit on hyväksytty muiden sairauksien hoitoon, mutta systeemisesti käytettyinä eli potilaiden nieleminä pillereinä tai infuusioina lääkeainemäärät ovat korkeita ja saattavat aiheuttaa haittoja. Paikalliskäytössä, esimerkiksi nenäsumutteena, keksinnössä kuvattujen vaikuttavien aineiden pitoisuudet koko elimistössä jäävät hyvin alhaisiksi, mutta riittäviksi paikallisesti estämään viruksen kulkua ja monistumista, tehden lääkkeestä turvallisemman ja tehokkaamman. Lue lisää:

Myös Suomessa sen kysyntä on selvästi kasvanut. Vakuuttavaa näyttöä lääkkeen koronavirukselta suojaavista vaikutuksista ei kuitenkaan vieläkään ole. Podcastin kautta kaninkoloon

Syy on ivermektiinissä. Koryn mukaan ivermektiini on “ihmelääke”, joka vähentää ratkaisevasti koronataudin sairastamisaikaa ja kuolleisuutta. Liian hyvää ollakseen totta, tuumasi podcastia kuunteleva Antinniemi.

Silloin australialaiset tutkijat julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan ivermektiini estää SARS-CoV-2-viruksen monistumisen petrimaljassa. Lasiastiassa saatu tulos ei tarkoita, että ivermektiini estäisi viruksen monistumista ihmiskehossa. Tämän selvittämiseen tarvittaisiin laajoja ihmiskokeita.

Perässä seurasivat Bolivia, Guatemala, Paraguay, Honduras ja Brasilia. Etelä-Amerikan terveysviranomaiset tiesivät, että ivermektiinin teho koronan hoidossa perustui ohuen näytön varaan. Maissa kuitenkin tiedettiin myös, että rokotteiden saapumiseen menisi aikaa, ja että ensimmäiset erät menisivät rikkaammille maille.

Ensinnäkin on tutkimustieto. Antinniemi viittaa lukuisiin tutkimustuloksiin, joiden perusteella ivermektiinin käyttö vähentää koronapotilaiden sairastamisaikaa ja kuolemia. Myös ivermektiiniä käyttävien valtioiden esimerkki rohkaisi.

Katsotaan uudestaan Perun esimerkkiä. FLCCC päättelee, että Perun kuolintapausten lasku ja nousu vuonna 2020 on seurausta nimenomaan ivermektiiniä koskevasta suosituksesta ja suosituksen poistosta. Tällaisessa syy-seuraussuhteiden päättelyssä on ongelmia.

Koronadatan hyökyaalto Marraskuussa 2020 Egyptin Benhan yliopiston tutkijat julkaisivat hätkähdyttävän tuloksen: sadoilla koehenkilöillä tehty koe osoitti, että ivermektiini vähensi koronakuolemia yli 90 prosentilla, sekä ehkäisi taudin tarttumista. Kuukausia julkaisun jälkeen artikkelissa huomattiin ongelmia.

Tulos on ollut pettymys. – Ydinongelma on se, että (ivermektiinin) hyödyllinen efekti saadaan niin isoilla lääkeaineen pitoisuuksilla, että niitä ei voi antaa potilaille, Vapalahti sanoo. Ivermektiini estää koronaviruksen monistumista petrimaljassa.

Ivermektiini estää koronaviruksen monistumista petrimaljassa. Saman vaikutuksen aikaansaaminen ihmiskehossa mahdollisesti edellyttäisi vaarallisen suuren lääkemäärän syömistä. Entä suomalainen lääkekehitys?

Markkinoilla jo olevien ivermektiinitablettien koronalta suojaavaan vaikutukseen Väänänen ei usko. – Käsitykseni on, että meillä ei ole mitään näyttöä suun kautta annettavan ivermektiinihoidon hyvistä vaikutuksista. Suosittelisin rokotteiden ottoa, Väänänen sanoo.

Suosittelisin rokotteiden ottoa, Väänänen sanoo. On siis mahdollista, että tulevaisuudessa koronapotilaita lääkitään uusilla lääkkeillä, joissa ivermektiini on vaikuttavana ainesosana. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävää näyttöä siitä, että markkinoilla oleva ivermektiini auttaisi taistelussa koronaa vastaan.

On siis mahdollista, että tulevaisuudessa koronapotilaita lääkitään uusilla lääkkeillä, joissa ivermektiini on vaikuttavana ainesosana. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole riittävää näyttöä siitä, että markkinoilla oleva ivermektiini auttaisi taistelussa koronaa vastaan. Tämä on tiedeyhteisön arvostetuimpien portinvartijoiden, kuten Naturen, Sciencen ja Lancetin kaltaisten tiedejulkaisujen näkemys.

Hän on menettänyt luottonsa WHO:hon. – Kyllä WHO tietää, että ivermektiini on toimiva lääke. "WHO on lääkeyhtiöiden hallussa"

"WHO on lääkeyhtiöiden hallussa" Antinniemi on täysin vakuuttunut ivermektiinin hyödystä koronan hoidossa. Tästä syystä Antinniemi päättelee, että WHO peittelee ivermektiinin tehoa tarkoituksellisesti.

Antinniemen usko ivermektiiniin on kuitenkin niin vahva, ettei hän pidä rokottamattomuuttaan riskinä. – Tiedän lukemistani tutkimuksista ivermektiinin ennaltaehkäisevän käytön tekevän minusta yhtä turvallisen kuin rokotetunkin ihmisen. Ymmärrät varmaan, että moni suomalainen on vihainen ihmisille, jotka eivät hanki rokotetta?

Professori toivoo, että ylipäänsä koronan hoitoon kohdistuvia lääkkeitä käyttöönotettaessa lääkkeiltä vaadittaisiin laajempaa tutkimusnäyttöä. Hän muistuttaa, että pandemian aikana on käytetty lääkityksiä, kuten toipilasplasmaa, ivermektiinia tai hydroksiklorokiinia, jotka on myöhemmin todettu sairaalahoidossa hyödyttömiksi, ja jopa haitallisiksi. Tikkisen mielestä nyt, jos esimerkiksi molnupiraviiria tai Paxlovidia saadaan käyttöön, tulisi niidenkin osalta tehdä samaan aikaan satunnaistettua tutkimusta.

Toisaalta on myös käynyt selväksi, ettei parhaaseen näyttöön perustuva hoito ole itsestäänselvyys. Guyatt nostaa esimerkiksi kyseenalaisen ivermektiinin, jonka tehoon miljoonat ihmiset ympäri maailmaa uskovat, vaikka lääkeviranomaisia tutkimustieto ei ole vakuuttanut lääkkeen toimivuudesta. Guyatt korostaa, että lääketieteen tehtävänä on tarjota mahdollisimman hyvää tietoa hoidosta.

Se, miten suositukset ja tieto vaikuttavat lopulliseen hoitoon, jää kuitenkin lääkäreiden vastuulle. Siten myös ivermektiinin määrääminen covid-potilaalle on täysin mahdollista, vaikkei meta-analyysi tukisikaan sen hyötyjä. Näyttöön perustuvan lääketieteen kannattajat peräänkuuluttavat lisää tutkimusta: uutta hoitoa ei lytätä, muttei myöskään hehkuteta, ennen kuin näyttöä on riittävästi.