Kolumnit
Näytetään 1–43 / 43
Katri Saarikiven kolumni: Tekoäly ei oikeasti ymmärrä sinua, sillä se ei ole kokenut mitään
Jaa tärkeät kokemukset ihan oikean ihmisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että avautuminen tekoälylle voi pilata tyytyväisyyttä elämään, Saarikivi varoittaa.
Mia Röngän kolumni: Luonnonsuojelu ja eläinaktivismi ovat törmäyskurssilla – kiistan ytimessä on ”väärä” myötätunto
Myötätunto on meille hyve, mutta luonnonsuojelussa se voi olla myös ongelma. Pahimmillaan lisätään luontokatoa ja eläinten kärsimystä, Rönkä kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Lasten ruutuaika on oikeastaan varsin hähmäinen käsite
Lasten ruutuajasta annettiin suositusajat, mutta ruutuajan laatuerot jäävät yksioikoisten minuuttimäärien varjoon, Rask kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Nopeista vastauksista ei ole hyötyä, jos kukaan ei ehdi kuulla niitä
Kyky jakaa ja oppia yhdessä tulee määrittämään, lisääkö tekoäly todella työn tuottavuutta vai kärventääkö se ihmisaivot, Saarikivi kirjoittaa.
Matias Mäkirannan kolumni: Olin väärässä koulujen digitalisaatiosta, mutta ei kännykkäkielto silti kaikkea ratkaise
Yltiömäisen digi-intoilun tilalle on tullut teknologian demonisointi, kirjoittaa Matias Mäkiranta.
Katri Saarikiven kolumni: Luottamus ei perustu vain harkintaan – luottamusta voi lisätä jopa yhteinen tapa liikkua
Luottamus seuraa ihmisten välistä samaistumista ja tahdistumista – se on voimakkainta kasvotusten, eikä tahdo oikein toimia verkossa. Saarikivi kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Ymmärtäminen edellyttää, että puurrat tiedon parissa – eikä sitä kannata ulkoistaa tekoälylle
Tekoäly on riuska apuri tiedon käsittelyssä, mutta helppoudesta seuraa ihan uudenlaisia ongelmia, Saarikivi pohdiskelee.
Heikki Hiilamon kolumni: Hukumme epätietoon, vihapuheeseen, valheisiin ja salaliittoihin
Kun yhteinen todellisuus katoaa, myös demokratia murentuu. Siksi sosiaalinen media tarvitsee julkaisijan vastuun samaan tapaan, kuin muullakin medialla on, Hiilamo pohtii.
Mia Röngän kolumni: Alkuperäiskansojen tietotaito on ohitettu länsimaisessa tieteessä ja luonnonsuojelussa
Miksi Helsingissä tiedettäisiin parhaiten, miten Saamenmaan luontoa hyödynnetään kestävästi? Annetaan alkuperäiskansoille valtaa päättää itse alueidensa käytöstä, Rönkä kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Mitä muistat päivästäsi? Jos et mitään, kannattaa etsiä keinoja unohdella
Siirtymät auttavat piirtämään jatkuvaan ajan virtaan rajoja. Näiden avulla ajan kulkua voi palastella tapahtumiksi, joita on helpompi muistaa ja ymmärtää, kirjoittaa Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Haluatko lapsen oppimiskyvyn? Nyt sitä tavoitellaan aiheuttamalla huumeilla aistiharhoja
Oppiminen nopeutuu, kun aivot ovat muovautuvassa tilassa. Sitä voi avittaa huumausaineilla, joiden käyttö psykoterapiassa kiinnostaa nyt tutkijoita, Saarikivi kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Terveydelle hyvä työelämä ei muistuta lomaa
Onko sinulla kiire ja liikaa hommia? Hienoa! Jos koet silti hallinnan tunnetta ja opit uutta, teet työtä tavalla, joka on aivoterveydelle hyväksi, Saarikivi toteaa.
Ronja Salmen kolumni: Naiset opetetaan sietämään kipua, mutta muutos on alkanut
Kierukka on kokoaan suurempi asia, jonka ympärille kietoutuu asenteemme naisten kokemaa kipua kohtaan, Salmi kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Hipelöi tietoa – muistat ja ymmärrät sen paremmin
Kynä ja paperi on edelleen rautainen käyttöliittymä. Digisovellukset eivät täysin tavoita sitä, miten käsittelemme tietoa, Saarikivi kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Meillä on yksioikoinen ja väärä kuva siitä, millaisista ihmisistä syntyy hyvä työryhmä
Työpaikoilla oletetaan kuin annettuna, että monimuotoisesti koottu tiimi on automaattinen menestysresepti. Ei ole, tarvitaan muutakin, Saarikivi pohtii.
Katri Saarikiven kolumni: Käytämme teknologiaa tavalla, joka tuhoaa kyvyn laadukkaaseen ajatteluun ja elämään
Nykyihminen käyttää teknologiaa tavalla, joka heikentää kykyä laadukkaaseen ajatteluun, Saarikivi kirjoittaa.
Henri Hyvösen kolumni: Syömishäiriöt eivät ole vain naisten ongelma
Syömishäiriöt liitetään toistuvasti naiseuteen, vaikka niihin voi sairastua kuka tahansa sukupuolesta riippumatta, Hyvönen kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Merkitys elämään ei löydy omaa psyykeä märehtimällä
Uushenkisyydestä etsitään apua kasvavaan ahdistukseen, mutta se voi vahingossa lisätä sitä, Saarikivi pohtii.
Katri Saarikiven kolumni: Katoaako sinultakin järki ja moraali, kun mietit politiikkaa?
Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisten moraali höltyy politiikan piirissä, Saarikivi kirjoittaa.
Juha Kauppisen kolumni: Puhutaanko hetki dieselautostani ja siitä, miksi välttelen sähköauton hankintaa?
Luonnon suuria ekosysteemejä ei pidä riskeerata sähköistymiseen tarvittavien mineraalien vuoksi, Kauppinen kirjoittaa.
Katri Saarikiven kolumni: Pääseekö pärstäkertoimella presidentiksi?
Ulkonäkö vaikuttaa arvioihimme presidenteistä – halusimme tai emme. Mitähän tapahtuisi, jos järjestettäisiinkin pelkkään ulkonäköön perustuvat presidentinvaalit?
Katri Saarikiven kolumni: Terveysmittarit auttavat havaitsemaan hidasta muutosta, ja siksi ne koukuttavat
Terveyssovellusten suosio on ymmärrettävä. Ne lupaavat osin samaa kuin pikadieetit: nopeita tuloksia. Mittarilumo voi kuitenkin haitata ymmärrystä mitattavista asioista, pohtii Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Ottaisitko poliitikon pelkän vaalimainoksen perusteella teille töihin?
Vaalimainonta tähtää erojen korostamiseen ja me-vastaan-te -asetelmien vahvistamiseen, koska sillä saa tutkitusti eniten huomiota, kirjoittaa Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Et tunne itseäsi – minäkuvasi on vain aivojen tuottama hallittu harha
Jos tutkijoita on uskominen, kuvamme maailmasta ja itsestämme voi olla aivojen rakentama illuusio. Minäkuvakin on vain mielen luoma paras arvaus todellisuudesta.
Katri Saarikiven kolumni: Joulu on tietyssä vuodenajassa lymyilevä idea – se pesiytyy mieleen ja muuttaa ihmistä
Tieteentekijät ovat selvittäneet, missä kohtaa aivoja joulumieli sijaitsee. Ei asiaan ihan selvyyttä tullut, mutta maallikkokin tietää sen, että vaikka joulu on ihanaa aikaa, ei se kaikille sovi.
Katri Saarikiven kolumni: Miten pysyä järjissään, kun uhkakuva toisensa perään vyöryy silmille?
Nykymaailma tarjoaa alati uusia pelon aiheita. Samaan aikaan täytyisi pitää pää kylmänä ja järki kirkkaana. Siksi on lohdullista tietää, että samoin kuin pelkoa, myös rauhallisuutta voi tartuttaa muihin.
Katri Saarikiven kolumni: Voiko keinomaailmassa saada todellisen yhteyden toiseen?
Teknologiasta sanotaan, että se etäännyttää meitä toisistamme. Mutta teknologia ei ole joko hyvää tai pahaa – se on molempia ja kaikkea siltä väliltä.
Katri Saarikiven kolumni: Epävarmuus voi ahdistaa enemmän kuin tieto synkästä tulevaisuudesta
Epävarmuus on tila, jonka aivomme pyrkivät jollain tavalla kiireesti ratkaisemaan, sillä tarvitsemme mallin tulevasta, jotta voimme valita miten nyt toimimme, kirjoittaa Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Millä tolalla on sinun vedätyksenvastustuskykysi?
Uudenlaiset uhat vaativat uudenlaisia taitoja. Onneksi suuri osa kyberresilienssiin liittyvistä asioista, on sellaisia, joihin voi vaikuttaa, ja joita voi opetella, kirjoittaa Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Järki ja äly eivät ole sama asia
Älykkyys ei suojaa kaikilta ajattelun vinoumilta, kuten vahvistusharhalta. Yksi syy siihen on se, että joukkoon kuuluminen on usein ihmiselle tärkeämpää kuin totuus, kirjoittaa Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Aivomme tunnistavat huijauksen, mutta emme aina tajua sitä
Misinformaatio lisääntyy. Riittävätkö aivojemme aitousaparaatit paisuvassa valheiden tulvassa enää tunnistamaan sitä, mikä on totta? kysyy aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Tiedemaailma on tehnyt minusta taikauskoisen
Toivo pistää ihmisen tavoittelemaan välillä täysin epätodennäköisiä asioita. Tieteen tekijät jaksavat toivoa hankkeilleen rahoitusta, vaikka hallitus on leikannut tutkimusrahoja. Ilman toivoa ei kuitenkaan hakemuksia synny, kirjoittaa Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Miltä tuntuu, kun et tiedä?
Kyky ällistyä auttaa päivittämään ajattelumalleja, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Ihmisaivot syntyivät rakkaudesta
Romanttinen rakkaus ei välttämättä ole tunne, vaan motivaatiojärjestelmä, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Tutkittuja tapoja toimia, kun läheisen naama tympii
Samojen ihmisten kanssa oleminen voi stressata. Siksi kannattaa miettiä, miten tekisi siitä yhdessäolosta, jota väkisin nyt on tarjolla, parempaa, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Kehosi on lörppö
Kun kehot puhuvat toisilleen, saamme rikkaamman kuvan toistemme mielenmaisemista, ja paremmat mahdollisuudet toistemme tajuamiseen, pohtii aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Potkaisisitko koiraa vai pesisitkö Suomen lipulla vessan? Arvoeroja voi mitata, mutta yhteisen löytäminen on sitäkin tärkeämpää
Kuinka paljon täysin vastakkaisia arvoja ihmisillä todellisuudessa on, kysyy aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Hyväksyntä on vahva vallankäytön muoto, mutta niin on hyljeksintäkin
Ihminen janoaa palkintoa, mutta verkkokeskusteluissa luotetaan rangaistuksen voimaan, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Yksinäisyys näkyy aivoissa
Ihminen haluaa olla toisille merkityksellinen, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikiven kolumni: Tasa-arvoista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vain erilaisuuteen keskittymällä
Empatia syttyy herkemmin samankaltaisten ihmisten välillä, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi kolumnissaan.
Jussi Viitalan kolumni: Linnunaivo!
Jotkut lintulajit kisaavat taidoissa ihmisapinoiden kanssa. Epäinhimillisen älyn loistetta saa parhaimmillaan seurata omassa pihapiirissään, kirjoittaa Jussi Viitala.
Mia Röngän kolumni: Harrasta aikaa luonnossa, ja luontoa löytyy muualtakin kuin erämaista
Luonnon rytmien kokeminen ja ymmärtäminen tarjoavat nykyihmisellekin henkisiä eväitä ja hyvinvointia. Pakkasten keskellä silmuissa odottelee jo uusi kevät, kirjoittaa Mia Rönkä.
Uuden urheilun symboli kantaa kylmän sodan kähmintöjä
Huippu-urheilun kasvot kuuluivat päättyvänä vuonna nuorukaiselle naapurimaasta. Epätodennäköisen ex-espoolaisen tuore saavutus on merkkipaalu oman lajinsa umpipoliittisessa historiassa - sekä maailman suhtautumisessa urheiluun.