Kolumnit
Näytetään 1–33 / 33
Mia Röngän kolumni: Tapamme ”haittaeläimiä”, ja aiheutamme lisää haittoja
Ihminen on ärhäkkä eläin puolustamaan reviiriään. Määrittelemme helposti muut reviirillemme tulijat hävitettäviksi haittaeläimiksi, Rönkä kirjoittaa.
Saara Särmän kolumni: Netin iskuvinkkineuvojat tarjoavat väärää lääkettä parisuhdetta etsivälle miehelle
Verkossa toimii miehille suunnattuja toksisia isku- ja pariutumisvinkkien jakajia. He myyvät yhden sortin pyramidihuijausta, Särmä kirjoittaa.
Mia Röngän kolumni: Koulukirjat eivät opeta kunnioittamaan eläimiä yksilöinä
Koulussa luodaan pohja suhteellemme eläimiin. Oppikirjoissa painottuu kovin keskeisesti vain se, mitä hyötyä eläimestä on, Rönkä kirjoittaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Jaettu ideologiamme on umpikujassa – kuka kertoisi sen poliitikolle
Päivittelemme yhä Neuvostoliiton romahdusta – miten sokea usko ideologiaan esti näkemästä arjen todellisuutta. Nyt sama tapahtuu meille, Vuorelma varoittaa.
Kari Enqvistin kolumni: Nykyinen tiedevastaisuus on niin posketonta, ettei se ”ole edes väärin”
Tieteenvastaisuus viihtyy kapinoinnin vanavedessä – kohkaajille on yhteistä, että he eivät yleensä ymmärrä, miten tiede toimii, Enqvist kirjoittaa.
Shadia Raskin kolumni: Arastelen käyttää venäjän kieltä – ja meitä on monta
Moni pelkää, että venäjän kielen puhuminen tulkitaan Venäjän mielistelyksi, Rask pohtii.
Ulla Järven kolumni: Onhan meillä vielä yksi lähipalvelu: hautausmaa
Taas on se aika vuodesta, kun naiset ryhtyvät joukolla ylläpitämään hyvinvointivaltiota. Kykkiminen hautausmailla alkaa, Järvi kirjoittaa kolumnissaan.
Mona Mannevuon kolumni: Suomalaisesta terveydenhuollosta ei bisnesajattelua puutu
Kuluttajakeskeisyys haastaa terveydenhuoltojärjestelmää. Yhdenvertainen terveydenhuolto on melko uusi ajatus, jonka hohto näyttää rapistuvan, Mannevuo pohtii.
Ulla Järven kolumni: Taas alkoi puhe siitä, miten kalliiksi lihavat tulevat yhteiskunnalle
Kehopositiivisuudesta kohkataan, mutta jo kouluissa opetetaan, että lihavuus on sairaus, ja ylipainon ehkäisy on omalla vastuullasi, Järvi kirjoittaa.
Ilmari Käihkön kolumni: Toive suojeluskuntien palauttamisesta on vaarallinen unelma
Maanpuolustuksen politisoituminen on riski kansakunnan yhtenäisyydelle ja puolustustahdolle. Siksi Puolustusvoimien pitää olla epäpoliittinen kansan palvelija, Käihkö kirjoittaa.
Otso Pohjalaisen kolumni: Peittoaako kulttuurisodan henki talvisodan hengen?
Jakaantuminen, ristiriidat ja kuplissa taistelu leimaavat tätä aikaa. Olisiko meistä vielä yhtenäisyyteen, jota muistelemme talvisodan henkenä, Pohjalainen pohtii.
Tiina Helinin kolumni: Oikeasti moniääninen media houkuttelee laajempaa lukijakuntaa
Nuorten kriittisyyttä valtamedioita kohtaan ei voida typistää populismin ja somen syyksi. Medialla on edessään todellisia haasteita, Helin pohtii.
Jamie Vesterisen kolumni: Tieteen kyseenalaistavat salaliittoteoriat ovat yleensä hölynpölyä, muttei tieteen historiakaan puhtoinen ole
Salaliittoteoreetikot epäilevät usein, että tutkijat vääristelevät tuloksia, mutta paljon suurempi kysymys on, kuka päättää, mitä tutkitaan, Vesterinen pohdiskelee.
Heikki Hiilamon kolumni: Vauvapulasta valitetaan ihan turhaan
Vauvapula ei ratkea synnytystalkoilla, se ei ratkea mahdollisesti millään. Mutta tilanne ei ole pelkkä katastrofi, se on myös mahdollisuus, Hiilamo pohtii.
Mia Röngän kolumni: Lätkäisin hänet hengiltä sanomalehdellä – sanat eivät ole vain sanoja, kun puhumme muista eläimistä
Samalla kun ymmärryksemme muista eläimistä kasvaa, ihmisen lisäksi muihin eläimiin on alettu viitata sanalla hän. Auttaako se näkemään eläimen arvon, Rönkä kysyy.
Ilmari Käihkön kolumni: Ukraina on pulassa – suhtaudumme tilanteeseen tekopyhästi
Jo kaksi vuotta lännessä on hehkutettu ukrainalaisten seisovan yhdessä rintamassa Venäjää vastaan. Samalla sodan haasteet kasataan epäreilusti vain ja ainoastaan Ukrainalle.
Ilmari Käihkön kolumni: Ukrainassa toivotaan, että sota voitetaan teknologialla – se on turha toive
Teknologia on sodankäynnissä tärkeää, mutta ei siitä kaikkeen ole. Toiveista huolimatta teknologia ei tarjoa nopeaa tietä ulos Ukrainan sodan kauhuista.
Heikki Hiilamon kolumni: Ryhdyin tutkijaksi, koska hävetti väittää työkseen, että rikkaiden suosiminen auttaa köyhiä
Keskelle talouspolitiikan keskustelua on ponnahtanut vanha tuttu ”vieteriukko”. Se väittää, että rikkaiden suosiminen on tieteellinen välttämättömyys ja hyödyttää köyhiä.
Miriam Attiaksen kolumni: Keitä ovat Suomen historian vapaustaistelijat?
Jos historiasta on tarjolla vain yksi näkökulma, siitä ei opita mitään uutta. Silloin toistamme samoja virheitämme uudestaan ja uudestaan, pohtii Attias.
Juuso Joonan kolumni: Ei riitä että maatalous on kestävää, sen täytyy olla uudistavaa
Aina kun muokkaamme koskematonta luontoa, kolhimme ympäristöä. Enää ei riitä, että lopetamme sen – nyt ympäristöä pitää uudistaa.
Johanna Vuorelman kolumni: Juuri vaalien olisi pitänyt sytyttää poliittinen väittely, mutta toisin kävi – keskustelun apatia valtaa alaa
Onko meillä enää riittävää keskittymiskykyä ja areenoja kunnon kansalaiskeskustelulle? Juuri vaalien pitäisi syyttää debatti, mutta kevään eduskuntavaaleja edeltänyt keskustelu hätkäytti apatiallaan.
Juuso Joonan kolumni: Maatalous ei tarjoa houkuttelevaa tulevaisuusnäkymää – se uhkaa myös huoltovarmuuttamme
Suomalainen maatalous kärsii useista ongelmista, ja koko elinkeinoa tulisi uudistaa. Meiltä puuttuu kuitenkin yhteinen tavoite, joka murrosta ohjaisi.
Auli Viitalan kolumni: Äänestämättömyys ei johdu tyhmyydestä, vaan siitä, että tietää yhteiskunnasta liikaa
Jos valtio näyttäytyy kontrollikoneistona tai lupaustensa pettäjänä, on johdonmukaista välttää yhteistyötä, kirjoittaa Viitala.
Juuso Joonan kolumni: Maatalous tarjoaisi mahdollisuuden maahantulijoiden kotoutumiseen
Maatilallamme on työskennellyt vuosikymmenten saatossa vaikeasti työllistyviä pitkäaikaistyöttömiä, turvapaikanhakijoita sekä vanhoja isäntiä ja emäntiä. Kaikki ovat hyötyneet, mutta helppoa työllistäminen ei ole ollut.
Matti Mörttisen kolumni: Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan
Rauhan puolesta puhujat ovat turhaan jääneet paitsioon Natoon pyrkivän Suomen julkisessa keskustelussa, kirjoittaa Mörttinen.
Juuso Joonan kolumni: Maan kasvukunto ja viljelyosaaminen ovat keskeisiä, mutta unohdettuja, huoltovarmuuden tekijöitä
Suomen ruoantuotanto on nojannut jo vuosikymmeniä Venäjään. Olemme kulloistenkin valtaapitävien hyvän tahdon varassa – haluaako Venäjä myydä meille polttoaineita ja lannoitteiden raaka-aineina käytettäviä ammoniakkia ja kaliumia, kirjoittaa Joona.
Jari Ehrnroothin kolumni: Politiikka jyrää totuuden tavoittelun yliopistoissa
Sosialisti haluaa alistaa tieteen edistykselle, nationalisti isänmaalle ja liberalisti taloudelle, mutta vapaa tiede palvelee vain totuutta, kirjoittaa Ehrnrooth. Kolumnin voi myös kuunnella.
Heikki Hiilamon kolumni: Maailmanparannuksen ja samalla tutkitun tiedon riemuvoitto on nyt nähty
Koronapandemia on viimeistään osoittanut, kuinka tärkeää tieteellinen tutkimus maailmalle on. Olisi syytä tunnustaa kaiken tutkimustyön arvo. Tiede tuottaa uutta tietoa ja parantaa myös lopulta maailmaa, kirjoittaa Hiilamo.
Heikki Hiilamon kolumni: Meidän on vähennettävä ilmastoa kuormittavaa työtä
Meillä on runsaasti mahdollisuuksia pohtia ilmastoystävällisemmän työn lisäämistä ja ilmastolle haitallisen työn vähentämistä, kirjoittaa Heikki Hiilamo.
Laura Hallamaan kolumni: Katsoin seitsemän vuotta vierestä, kun muut jäivät kesälomalle – miksi kaikilla ei ole oikeutta lomaan?
Usein ilman lomaa jäävät juuri ne, jotka ovat muutenkin työelämässä alakynnessä, kirjoittaa Laura Hallamaa.
Tuija Siltamäen kolumni: Huomenna alkaa hilpeä tai ihan kauhea 2020-luku – Mitäköhän 1920-luvun ihmiset olisivat meistä ajatelleet?
1920-luku oli kansainvälistymisen ja modernismin aikaa, jota varjostivat rankka eriarvoisuus ja diktatuurien nousu. Se kuulostaa jotenkin tutulta, kirjoittaa Tuija Siltamäki.
Jari Ehrnroothin kolumni: Totuutta edeltävä aika jatkuu yhä
Politiikassa totuuden puhumisen taitoja koetellaan. Totuus on tarkoituksenmukainen väline vallan saavuttamiseksi, pohtii Jari Ehrnrooth.
Mona Mannevuon kolumni: Nähdäkseen uudella tavalla lähelle, on katsottava kauemmaksi, vaikka se ei aina olisi mukavaa
1940-luvulla yritettiin saada yhteiskunnan hyödyttömätkin ainekset hyödyttävään työntekoon kurilla. Tämän päivän näkemyksen mukaan se oli julmaa ja epäeettistä, kirjoittaa Mona Mannevuo.