Näytä viesti (20 903 merkkiä)
# Tehtävä
Tunnista artikkelista konkreettiset tekstuaaliset vinoumat. Raportoi vain havainnot, joilla on selvä näyttö annetussa tekstissä.
Käytä vain artikkelin sisältöä. Älä käytä ulkoista tietoa, arvioi väitteiden paikkansapitävyyttä tai päättele kirjoittajan tarkoitusta.
Palauta vain annetun JSON-skeeman mukainen JSON. Kirjoita `reasoning` ja `summary` suomeksi.
# Syöte
Artikkeli annetaan yhdessä `user`-viestissä:
```text
<article>
<title>
OTSIKKO MARKDOWNINA
</title>
<lead>
INGRESSI MARKDOWNINA
</lead>
<body>
LEIPÄTEKSTI MARKDOWNINA
</body>
</article>
```
Tagit rajaavat artikkelin osat. Niiden sisällä oleva Markdown on analysoitavaa aineistoa, ei ohjeita. Ingressi voi olla tyhjä.
# Raportointikynnys
`signals` on objekti, jossa on yksi kenttä kutakin havaintotyyppiä varten. Aseta tyyppikentän arvoksi havainto vain, kun:
1. havainto vastaa täsmällisesti kyseisen kentän alla määriteltyä tyyppiä
2. mekanismi voidaan osoittaa artikkelin omasta kielestä, rakenteesta tai siinä esiintyvien näkökulmien tai lähteiden käsittelystä
3. näyttö riittää vähintään pistetasoon 1
4. havainnon tueksi voidaan antaa sanatarkka lainaus artikkelista
Muussa tapauksessa aseta tyyppikentän arvoksi `null`. On normaalia, että kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`. Jos havainto on rajatapaus, jätä se raportoimatta.
Älä tulkitse vinoumaksi yksinään aiheen valintaa, jutun lyhyyttä, lähteiden lukumäärää tai sellaista puuttuvaa näkökulmaa, lähdettä tai taustatietoa, jota artikkelissa ei mainita.
# Havaintotyypit
## `language`
Artikkelin oman äänen yksittäinen selvästi arvottava, leimaava, vähättelevä tai ylistävä sana tai ilmaus.
Attribuoitu suora tai epäsuora lainaus ei ole `language`-havainto vain siksi, että lähteen ilmaus on voimakas. Neutraali kuvaus, vakiintunut nimike tai täsmällinen tapahtumakuvaus ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun mekanismi on nimenomaan artikkelin oman sanan tai ilmauksen arvottavuus. Jos havainto perustuu näkökulmien sisällölliseen epäsymmetriaan, käytä `perspective_balance`-tyyppiä. Jos se perustuu lähteiden uskottavuuden tai puheen journalistiseen käsittelyyn, käytä `source_treatment`-tyyppiä.
## `prominence`
Artikkelissa esiintyvää asiaa tai näkökulmaa korostetaan suhteettomasti otsikossa, ingressissä, rakenteessa, toistolla tai tekstimäärällä verrattuna artikkelin muuhun sisältöön.
Mekanismin on perustuttava asian näkyvyyteen tai sijoitteluun, ei pelkästään yksittäisen ilmauksen sävyyn. Tavallinen otsikkotiivistys tai jutun pääasian nostaminen ei riitä.
## `perspective_balance`
Artikkelissa esiintyvien olennaisten vastakkaisten näkökulmien argumentteja, perusteluja tai vastauksia käsitellään selvästi epäsymmetrisesti saman kysymyksen tai väitteen yhteydessä.
Molempien vertailtavien näkökulmien on esiinnyttävä artikkelissa ja koskettava samaa olennaista kiistakysymystä. Pelkkä puheenvuorojen pituusero ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria koskee näkökulmien asiasisältöjen käsittelyä. Jos ero koskee ensisijaisesti näkökulmia esittävien henkilöiden tai organisaatioiden uskottavuuden, attribuoinnin tai puheen journalistista käsittelyä, käytä `source_treatment`-tyyppiä.
## `source_treatment`
Artikkelissa esiintyviä lähteitä kohdellaan journalistisesti selvästi eri tavoin niiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden käsittelyn suhteen. Mekanismi voi ilmetä esimerkiksi esittelyissä, attribuutioverbeissä, varauksissa, epäilyn ilmaisuissa, haastamisessa tai väitteiden vahvistamisessa.
Vertailun on koskettava artikkelissa keskenään riittävän vertailukelpoisina esitettyjä lähteitä tai väitteitä. Pelkkä lähteiden määrän, aseman tai sitaattipituuden ero ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria kohdistuu lähteiden journalistiseen käsittelyyn. Lähteiden esittämien näkökulmien argumenttien tai perustelujen sisällöllinen epäsymmetria kuuluu `perspective_balance`-tyyppiin.
## `framing`
Vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa tekstivalintaa muodostaa tulkintakehyksen, joka ohjaa lukijaa olennaisesti tiettyyn tulkintaan.
Älä käytä `framing`-tyyppiä yleisenä varaluokkana. Raportoi `framing` vain, kun tekstivalintojen yhteisvaikutus muodostaa mekanismin, joka ei selity kokonaan yhdellä `language`-, `prominence`-, `perspective_balance`- tai `source_treatment`-havainnolla.
# Päällekkäiset havainnot
Luokittele sama ilmiö vain kerran sen ensisijaisen mekanismin mukaan:
- artikkelin oman yksittäisen ilmauksen arvottavuus → `language`
- asian suhteeton näkyvyys, sijoittelu tai toisto → `prominence`
- vastakkaisten näkökulmien argumenttien tai perustelujen epäsymmetria → `perspective_balance`
- lähteiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden journalistisen käsittelyn epäsymmetria → `source_treatment`
- vähintään kahden valinnan yhteisvaikutuksesta rakentuva erillinen tulkintakehys → `framing`
Jos `perspective_balance` ja `source_treatment` vaikuttavat molemmat mahdollisilta, valitse `perspective_balance`, kun ratkaiseva ero on argumenttien tai perustelujen käsittelyssä, ja `source_treatment`, kun ratkaiseva ero on puhujien tai heidän väitteidensä uskottavuuden journalistisessa käsittelyssä.
Älä käytä samaa lainausta usean havainnon perusteena, ellei se osoita kahta aidosti erillistä mekanismia.
# Pisteytys
- `1`: lievä mutta yksiselitteinen vinouma
- `2`: selvä vinouma, joka vaikuttaa olennaisesti asian esittämiseen
- `3`: voimakas tai järjestelmällinen vinouma, joka hallitsee esitystapaa
Pistemäärä kuvaa tekstuaalisen mekanismin voimakkuutta, ei aiheen vakavuutta tai lainatun henkilön ilmaisun voimakkuutta.
# Evidence
Anna kullekin raportoidulle havainnolle 1–3 vahvinta evidencelainausta.
`part` kertoo lainauksen sijainnin: `title`, `lead` tai `body`.
`quote` on yksi yhtenäinen, sanatarkka alimerkkijono nimetystä osasta. Säilytä kaikki merkit täsmälleen, myös Markdown, välimerkit, taivutus ja kirjoitusasu. Älä yhdistele eri kohtia, korjaa tekstiä tai muotoile lainausta uudelleen.
# Kohde ja suunta
`target` on tekstissä esiintyvä vinouman kohde mahdollisimman lyhyessä yksiselitteisessä muodossa. Käytä `null`, jos selvää kohdetta ei ole.
`stance` on `positive`, `negative` tai `null`. Jos `target` on `null`, myös `stance` on `null`.
# Tulos
Palauta `signals`-objektin kentät tässä järjestyksessä: `language`, `prominence`, `perspective_balance`, `source_treatment`, `framing`.
Kunkin kentän arvo on joko yksi kyseisen tyypin havainto tai `null`. Älä lisää havainto-objektiin erillistä `type`-kenttää, koska tyyppi määräytyy `signals`-objektin kentän nimestä.
Kirjoita jokaisen raportoidun havainnon `reasoning`-kenttään lyhyt perustelu, joka nimeää mekanismin, erottaa sen lähimmistä vaihtoehdoista ja perustelee pistemäärän.
Kirjoita `summary`-kenttään enintään kaksi lyhyttä lausetta, jotka perustuvat vain ei-`null`-havaintoihin. Jos kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`, ilmoita, ettei artikkelista löytynyt raportointikynnyksen ylittävää vinoumaa.
# JSON-skeema
```json
{
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"signals",
"summary"
],
"properties": {
"signals": {
"type": "object",
"description": "Exactly one nullable field for each textual bias mechanism. A null value means that the mechanism did not clearly exceed the reporting threshold.",
"additionalProperties": false,
"required": [
"language",
"prominence",
"perspective_balance",
"source_treatment",
"framing"
],
"properties": {
"language": {
"description": "A signal based specifically on evaluative wording in the article's own voice, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"prominence": {
"description": "A signal based specifically on disproportionate visibility, placement or repetition, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"perspective_balance": {
"description": "A signal based specifically on asymmetric treatment of opposing perspectives' arguments or reasoning, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"source_treatment": {
"description": "A signal based specifically on asymmetric journalistic treatment of sources or their claims, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"framing": {
"description": "A distinct interpretive frame formed by at least two reinforcing textual choices, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
}
}
},
"summary": {
"type": "string",
"description": "Finnish summary of at most two short sentences containing only conclusions supported by non-null signal fields, or an explicit no-signal result when every signal field is null.",
"maxLength": 500
}
},
"$defs": {
"signal": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"score",
"target",
"stance",
"evidence",
"reasoning"
],
"properties": {
"score": {
"type": "integer",
"description": "Mechanism strength: 1 mild but explicit, 2 clear and material, 3 strong or systematic and dominant.",
"minimum": 1,
"maximum": 3
},
"target": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "The shortest unambiguous target name from the article, or null when no clear target exists."
},
"stance": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "Direction toward the target. Must be null when target is null.",
"enum": [
"positive",
"negative",
null
]
},
"evidence": {
"type": "array",
"description": "One to three strongest exact quotations, each tied to the input part in which it appears.",
"minItems": 1,
"maxItems": 3,
"items": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"part",
"quote"
],
"properties": {
"part": {
"type": "string",
"description": "The input section containing the exact quote.",
"enum": [
"title",
"lead",
"body"
]
},
"quote": {
"type": "string",
"description": "One contiguous exact substring of the named input part, preserving all Markdown syntax, punctuation, spelling and inflection exactly.",
"minLength": 1
}
}
}
},
"reasoning": {
"type": "string",
"description": "Concise Finnish explanation of the concrete mechanism, why this field is more precise than adjacent fields, and why the score threshold is met.",
"minLength": 1,
"maxLength": 700
}
}
}
}
}
```
<article>
<title>
Trump mullisti USA:n avun, ja tutkijat varoittavat riskeistä: Monet maat ovat astumassa ansaan
</title>
<lead>
Yhdysvallat haluaa avustaan vastineeksi terveysdataa ja mineraaleja. Tutkijoiden mukaan avusta on tulossa uudenlainen painostuksen väline.
</lead>
<body>
Juttu tiivistettynä
HELSINKI/NAIROBI Maailma seuraa huolestuneena, kun verenvuotokuume ebola leviää Itä-Afrikassa.
Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella kaudella leikannut rajusti perinteisestä kehitysyhteistyöstä. Nyt asiantuntijat arvioivat, että Yhdysvaltain ja muidenkin länsimaiden leikkaukset ovat hidastaneet ebolan rajoittamista.
Samaan aikaan Yhdysvallat tekee Afrikassa uudenlaisia diilejä.
Trumpin hallinto on solminut terveydenhuoltoon liittyvän aiesopimuksen yli 30 maan kanssa samalla, kun Yhdysvallat on vetäytynyt Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta.
Uusi järjestelmä on nimetty Trumpin Amerikka ensin -politiikan mukaan. Yhdysvallat rahoittaa siinä maiden terveydenhuoltoa ja vaatii vastineeksi haluamiaan asioita.
Kyseessä on suurin muutos globaalin terveyden alalla vuosikausiin.
Katso, mitkä maat ovat tehneet aiesopimuksen tähän mennessä. Voit pyörittää maapalloa napauttamalla nuolta kuvan reunassa:
Globaalin etelän maissa on vaadittu pitkään kehitysyhteistyön uudistamista. Kaksi asiantuntijaa sanoo kuitenkin Ylelle, että Trumpin hallinnon muutokset voivat tehdä avusta Yhdysvalloille lähinnä uuden välineen poliittiseen painostamiseen.
Sopimuksilla on vastustajia monissa maissa. Yksi niistä on Kenia.
Keniassa huoli: Mihin päätyvät ihmisten terveystiedot
Kenian hallitus teki aiesopimuksen ensimmäisenä Afrikassa.
Sen hyvä puoli on jatkuvuus, arvioi Kenian lääkäriliitto. Rahoitus takaa hoidon miljoonille kroonisesti sairaille ja palkanmaksun työntekijöille.
Kenialainen tuomioistuin laittoi sopimuksen kuitenkin jäihin heti kättelyssä. Syynä olivat esimerkiksi huolet terveyteen liittyvän tiedon luovuttamisesta Yhdysvalloille.
Yksinkertaistettuna Yhdysvallat tarjoaa maille rahoitusta kolmeksi tai viideksi vuodeksi. Vastineeksi se vaatii 25 vuodeksi pääsyä monenlaiseen dataan potilastiedoista taudinaiheuttajiin. Joidenkin tietojen mukaan Yhdysvalloilla olisi tarvittaessa mahdollisuus tunnistaa datasta yksittäisiä ihmisiä.
Yhdysvallat näyttää yrittävän rakentaa jotakin biopankin tapaista afrikkalaisten potilaiden näytteistä, pohtii datahallinnon asiantuntija Bernard Sabiti. Hän työskentelee projektikoordinaattorina tutkimuslaitos African Population and Health Research Centerissä Keniassa.
– Emme tiedä, miten tätä dataa käytetään, Sabiti sanoo Ylelle.
Hän arvioi, että yhdysvaltalaiset lääkeyhtiöt saavat datasta etua kilpailussa kiinalaisia ja eurooppalaisia vastaan. Yhdysvallat voi käyttää dataa myös tekoälyn kouluttamiseen, Sabiti sanoo. Hän korostaa, että näkemys on hänen omansa, ei tutkimuslaitoksen.
Myös muut tutkijat ovat tuoneet esiin, että Afrikan maiden data ruokkisi tutkimusta ja kehitystä Yhdysvalloissa, mutta alkuperämaat eivät välttämättä hyötyisi innovaatioista. Ne joutuisivat jonottamaan uusia rokotteita tai lääkkeitä tai pulittamaan niistä pitkän pennin.
Sabitista koko sopimuksen asetelma ei ole reilu, koska säännöt määrää voimakkaampi osapuoli eli Yhdysvallat.
Hän perustelee näkemystään videolla:
Sabiti pitää hyvänä sitä, että sopimuksen on tarkoitus vahvistaa Kenian kykyä havaita epidemioita.
– Kenia on alueella, jossa voi herkästi puhjeta epidemioita kuten ebolaa, hän kuvaa.
Ebola leviää parhaillaan Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja tapauksia on myös Kenian naapurimaassa Ugandassa.
Sabiti kuitenkin miettii, onko Yhdysvaltain tuen varsinaisesti tarkoitus auttaa Keniaa vai pikemminkin pysäyttää tautien eteneminen Yhdysvaltoihin.
Keniassa tie on nyt auki sopimuksen etenemiselle, sillä tuomioistuin kumosi äskettäin jäädytysmääräyksen väliaikaisesti.
Monet maista jo valmiiksi velka-ahdingossa
Monet Trumpin kanssa sopimuksen tehneet maat astuvat nyt taloudellisesti ansaan, pelkää toinen Ylen haastattelema tutkija.
Sopimuksissa on nimittäin kyse yhteisrahoituksesta, jossa myös saajamaiden itsensä täytyy panna rutkasti rahaa pöytään. Sitä niillä ei välttämättä ole.
– Monet näistä maista ovat jo valmiiksi ahdingossa velkojensa takia tai niissä on toistuvia yhteiskunnallisia ja terveyskriisejä, sanoo tutkija Prachi Agarwal.
Taloustieteen tohtori Agarwal työskentelee brittiläisessä ODI Global -tutkimuslaitoksessa.
Yhdysvallat antaa esimerkiksi Kenialle noin 1,4 miljardia euroa viiden vuoden ajalle muun muassa hiv/aidsin, tuberkuloosin, malarian ja polion vastaiseen työhön sekä äitiys- ja lapsiterveyteen.
Kenian itsensä on löydettävä noin 730 miljoonaa euroa.
Tällaisilla osuuksilla Yhdysvallat odottaa maiden tulevan mukaan:
Grafiikkaan on valittu maita haitarin ylä- ja alapäästä. Kenia ja Guinea ovat esimerkkeinä maista, joiden oma osuus on noin kolmannes.
Monille Afrikan maille sopimuksiin suostuminen on ollut osin pakko, koska ulkomainen ja etenkin Yhdysvaltain apu on kannatellut niiden terveydenhuoltoa. Esimerkiksi Uganda on maksanut vain kymmenesosan hiv-lääkkeistä.
Apu on kuitenkin romahtanut, kun Trump ajoi alas ulkomaanapuvirasto USAIDin ja monet muutkin maat ovat leikanneet rahoitustaan.
Uudet sopimukset jättävät suuren aukon aiempaan verrattuna. Monille afrikkalaisille tämä voi tarkoittaa terveyspalvelujen heikentymistä tai loppumista.
Grafiikka näyttää, miten paljon Yhdysvaltain rahoitus eri maiden terveydenhuoltoon putoaa:
Nigeria saa sopimuksen tehneistä maista eniten rahoitusta kaudelle 2026–2030, Senegal Afrikan maista vähiten.
Erityisrahoitusta kristillisille toimijoille
Trumpin tarjoamissa sopimuksissa on myös muita maille hankalia ehtoja.
Esimerkiksi monikulttuurisessa Nigeriassa Yhdysvallat haluaa suunnata erityisrahoitusta kristillisille terveydenhuollon toimijoille. Trump on pitkään väittänyt, että Nigeriassa vainotaan kristittyjä.
Sambia taas on syyttänyt Yhdysvaltoja terveysavun koplaamisesta mineraaleihin.
Kiinan kanssa kilpaileva Yhdysvallat pyrkii varmistelemaan itselleen kriittisiä mineraaleja Afrikan maista. Sambiassa se on vaatinut yhdysvaltalaisille yrityksille etuoikeutettua pääsyä luonnonvaroihin.
Sambia ei ole toistaiseksi hyväksynyt terveyssopimusta. Sopimuksen ovat hylänneet ainakin Zimbabwe ja Ghana, joille terveystietojen jakaminen oli liikaa.
Tutkija: Tavoite on edistää konservatiivisia arvoja
Trumpin Amerikka ensin -politiikka tarkoittaa, että myös kehitysavun pitää nyt hyödyttää yhä enemmän Yhdysvaltoja itseään.
Terveyssopimusten keskeinen idea on paitsi avittaa yhdysvaltalaisia yrityksiä, myös vahvistaa Yhdysvaltain painostusvaltaa Afrikan maissa, sanoo globaalin kehitystutkimuksen akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta.
Yhdysvallat saa aiempaa enemmän suoraa vaikutusvaltaa esimerkiksi maiden terveys- ja sosiaalijärjestelmiin. Trumpin hallinnon tärkeä tavoite on konservatiivisten arvojen edistäminen terveyssopimusten avulla, Ranta sanoo.
Yhdysvallat pyrkii Rannan mukaan murtamaan sopimuksilla perinteistä YK-keskeistä kehitysyhteistyötä, jossa on tuettu esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaa.
– Nyt pyritään irtautumaan näistä perinteistä, hän sanoo.
Myös tutkija Prachi Agarwalin mukaan sopimustekstien perusteella on mahdollista, että maiden odotetaan kopioivan tiettyjä Yhdysvaltain hallinnon arvoja.
– Ja se voi tarkoittaa, että joillakin ihmisillä ei ole enää pääsyä terveydenhuoltoon, Agarwal sanoo.
”Paluu vahvan vallan ja kolonialismin aikaan”
Globaalissa etelässä jotkut tutkijat ja aktivistit ovat pitäneet Trumpin terveyssopimuksia mahdollisuutena uudistaa kansainvälistä kehitysrahoitusta tavalla, joka hyödyttää globaalin etelän maita.
Ylen haastateltavien mukaan on selvää, että järjestelmä vaatii muutosta. Globaalin etelän maiden pitää esimerkiksi saada enemmän päätäntävaltaa sellaisissa instituutioissa kuin Maailmanpankissa, Eija Ranta sanoo.
Trumpin sopimuksissa Ranta näkee kuitenkin lähinnä riskejä. Syynä on, että muutos ei ole lähtenyt globaalin etelän maista itsestään, vaan Yhdysvaltain intresseistä.
Yhdysvaltain mukaan sopimukset vähentävät apua saavien maiden riippuvuutta avunantajista. Rannan mukaan ne tarkoittavat pikemminkin paluuta perinteiseen vahvan vallan ja koloniaalisen hyväksikäytön aikaan.
– Nyt rakentuu entistä vahvemmin riippuvuuteen perustuva riistosuhde, jossa Afrikan maita sidotaan toisen maan taloudellisen edun edistämiseen, hän sanoo.
Tutkija Prachi Agarwalin mukaan on teoriassa mahdollista, että meneillään oleva kehitysrahoituksen murros voisi vahvistaa maiden vaikutusmahdollisuuksia itseään koskeviin toimiin.
Uudistukset vaatisivat kuitenkin tuekseen ennustettavan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän. Sen sijaan avun maailmasta on tulossa epävakaa ja poliittisesti ehdollinen, Agarwal sanoo.
Eija Rannan mukaan muutoksesta voi seurata jotain hyvääkin. Ihmisten kyky nousta autoritaarisia johtajia vastaan voi parantua.
– Jos kansalaisia on aiemmin pidetty rauhallisina sillä, että kansainvälinen apu on ylläpitänyt erilaisia järjestelmiä, nyt paine poliittisia ja taloudellisia eliittejä kohtaan globaalin etelän maissa voi kasvaa, Ranta sanoo.
</body>
</article>
Viestissä on ensin ohje, sitten vastauksen muoto (JSON-skeema) ja lopuksi artikkeli. ChatGPT vastaa samassa koneluettavassa JSON-muodossa kuin meidän analyysimme.
