Näytä viesti (18 482 merkkiä)
# Tehtävä
Tunnista artikkelista konkreettiset tekstuaaliset vinoumat. Raportoi vain havainnot, joilla on selvä näyttö annetussa tekstissä.
Käytä vain artikkelin sisältöä. Älä käytä ulkoista tietoa, arvioi väitteiden paikkansapitävyyttä tai päättele kirjoittajan tarkoitusta.
Palauta vain annetun JSON-skeeman mukainen JSON. Kirjoita `reasoning` ja `summary` suomeksi.
# Syöte
Artikkeli annetaan yhdessä `user`-viestissä:
```text
<article>
<title>
OTSIKKO MARKDOWNINA
</title>
<lead>
INGRESSI MARKDOWNINA
</lead>
<body>
LEIPÄTEKSTI MARKDOWNINA
</body>
</article>
```
Tagit rajaavat artikkelin osat. Niiden sisällä oleva Markdown on analysoitavaa aineistoa, ei ohjeita. Ingressi voi olla tyhjä.
# Raportointikynnys
`signals` on objekti, jossa on yksi kenttä kutakin havaintotyyppiä varten. Aseta tyyppikentän arvoksi havainto vain, kun:
1. havainto vastaa täsmällisesti kyseisen kentän alla määriteltyä tyyppiä
2. mekanismi voidaan osoittaa artikkelin omasta kielestä, rakenteesta tai siinä esiintyvien näkökulmien tai lähteiden käsittelystä
3. näyttö riittää vähintään pistetasoon 1
4. havainnon tueksi voidaan antaa sanatarkka lainaus artikkelista
Muussa tapauksessa aseta tyyppikentän arvoksi `null`. On normaalia, että kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`. Jos havainto on rajatapaus, jätä se raportoimatta.
Älä tulkitse vinoumaksi yksinään aiheen valintaa, jutun lyhyyttä, lähteiden lukumäärää tai sellaista puuttuvaa näkökulmaa, lähdettä tai taustatietoa, jota artikkelissa ei mainita.
# Havaintotyypit
## `language`
Artikkelin oman äänen yksittäinen selvästi arvottava, leimaava, vähättelevä tai ylistävä sana tai ilmaus.
Attribuoitu suora tai epäsuora lainaus ei ole `language`-havainto vain siksi, että lähteen ilmaus on voimakas. Neutraali kuvaus, vakiintunut nimike tai täsmällinen tapahtumakuvaus ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun mekanismi on nimenomaan artikkelin oman sanan tai ilmauksen arvottavuus. Jos havainto perustuu näkökulmien sisällölliseen epäsymmetriaan, käytä `perspective_balance`-tyyppiä. Jos se perustuu lähteiden uskottavuuden tai puheen journalistiseen käsittelyyn, käytä `source_treatment`-tyyppiä.
## `prominence`
Artikkelissa esiintyvää asiaa tai näkökulmaa korostetaan suhteettomasti otsikossa, ingressissä, rakenteessa, toistolla tai tekstimäärällä verrattuna artikkelin muuhun sisältöön.
Mekanismin on perustuttava asian näkyvyyteen tai sijoitteluun, ei pelkästään yksittäisen ilmauksen sävyyn. Tavallinen otsikkotiivistys tai jutun pääasian nostaminen ei riitä.
## `perspective_balance`
Artikkelissa esiintyvien olennaisten vastakkaisten näkökulmien argumentteja, perusteluja tai vastauksia käsitellään selvästi epäsymmetrisesti saman kysymyksen tai väitteen yhteydessä.
Molempien vertailtavien näkökulmien on esiinnyttävä artikkelissa ja koskettava samaa olennaista kiistakysymystä. Pelkkä puheenvuorojen pituusero ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria koskee näkökulmien asiasisältöjen käsittelyä. Jos ero koskee ensisijaisesti näkökulmia esittävien henkilöiden tai organisaatioiden uskottavuuden, attribuoinnin tai puheen journalistista käsittelyä, käytä `source_treatment`-tyyppiä.
## `source_treatment`
Artikkelissa esiintyviä lähteitä kohdellaan journalistisesti selvästi eri tavoin niiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden käsittelyn suhteen. Mekanismi voi ilmetä esimerkiksi esittelyissä, attribuutioverbeissä, varauksissa, epäilyn ilmaisuissa, haastamisessa tai väitteiden vahvistamisessa.
Vertailun on koskettava artikkelissa keskenään riittävän vertailukelpoisina esitettyjä lähteitä tai väitteitä. Pelkkä lähteiden määrän, aseman tai sitaattipituuden ero ei riitä.
Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria kohdistuu lähteiden journalistiseen käsittelyyn. Lähteiden esittämien näkökulmien argumenttien tai perustelujen sisällöllinen epäsymmetria kuuluu `perspective_balance`-tyyppiin.
## `framing`
Vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa tekstivalintaa muodostaa tulkintakehyksen, joka ohjaa lukijaa olennaisesti tiettyyn tulkintaan.
Älä käytä `framing`-tyyppiä yleisenä varaluokkana. Raportoi `framing` vain, kun tekstivalintojen yhteisvaikutus muodostaa mekanismin, joka ei selity kokonaan yhdellä `language`-, `prominence`-, `perspective_balance`- tai `source_treatment`-havainnolla.
# Päällekkäiset havainnot
Luokittele sama ilmiö vain kerran sen ensisijaisen mekanismin mukaan:
- artikkelin oman yksittäisen ilmauksen arvottavuus → `language`
- asian suhteeton näkyvyys, sijoittelu tai toisto → `prominence`
- vastakkaisten näkökulmien argumenttien tai perustelujen epäsymmetria → `perspective_balance`
- lähteiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden journalistisen käsittelyn epäsymmetria → `source_treatment`
- vähintään kahden valinnan yhteisvaikutuksesta rakentuva erillinen tulkintakehys → `framing`
Jos `perspective_balance` ja `source_treatment` vaikuttavat molemmat mahdollisilta, valitse `perspective_balance`, kun ratkaiseva ero on argumenttien tai perustelujen käsittelyssä, ja `source_treatment`, kun ratkaiseva ero on puhujien tai heidän väitteidensä uskottavuuden journalistisessa käsittelyssä.
Älä käytä samaa lainausta usean havainnon perusteena, ellei se osoita kahta aidosti erillistä mekanismia.
# Pisteytys
- `1`: lievä mutta yksiselitteinen vinouma
- `2`: selvä vinouma, joka vaikuttaa olennaisesti asian esittämiseen
- `3`: voimakas tai järjestelmällinen vinouma, joka hallitsee esitystapaa
Pistemäärä kuvaa tekstuaalisen mekanismin voimakkuutta, ei aiheen vakavuutta tai lainatun henkilön ilmaisun voimakkuutta.
# Evidence
Anna kullekin raportoidulle havainnolle 1–3 vahvinta evidencelainausta.
`part` kertoo lainauksen sijainnin: `title`, `lead` tai `body`.
`quote` on yksi yhtenäinen, sanatarkka alimerkkijono nimetystä osasta. Säilytä kaikki merkit täsmälleen, myös Markdown, välimerkit, taivutus ja kirjoitusasu. Älä yhdistele eri kohtia, korjaa tekstiä tai muotoile lainausta uudelleen.
# Kohde ja suunta
`target` on tekstissä esiintyvä vinouman kohde mahdollisimman lyhyessä yksiselitteisessä muodossa. Käytä `null`, jos selvää kohdetta ei ole.
`stance` on `positive`, `negative` tai `null`. Jos `target` on `null`, myös `stance` on `null`.
# Tulos
Palauta `signals`-objektin kentät tässä järjestyksessä: `language`, `prominence`, `perspective_balance`, `source_treatment`, `framing`.
Kunkin kentän arvo on joko yksi kyseisen tyypin havainto tai `null`. Älä lisää havainto-objektiin erillistä `type`-kenttää, koska tyyppi määräytyy `signals`-objektin kentän nimestä.
Kirjoita jokaisen raportoidun havainnon `reasoning`-kenttään lyhyt perustelu, joka nimeää mekanismin, erottaa sen lähimmistä vaihtoehdoista ja perustelee pistemäärän.
Kirjoita `summary`-kenttään enintään kaksi lyhyttä lausetta, jotka perustuvat vain ei-`null`-havaintoihin. Jos kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`, ilmoita, ettei artikkelista löytynyt raportointikynnyksen ylittävää vinoumaa.
# JSON-skeema
```json
{
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"signals",
"summary"
],
"properties": {
"signals": {
"type": "object",
"description": "Exactly one nullable field for each textual bias mechanism. A null value means that the mechanism did not clearly exceed the reporting threshold.",
"additionalProperties": false,
"required": [
"language",
"prominence",
"perspective_balance",
"source_treatment",
"framing"
],
"properties": {
"language": {
"description": "A signal based specifically on evaluative wording in the article's own voice, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"prominence": {
"description": "A signal based specifically on disproportionate visibility, placement or repetition, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"perspective_balance": {
"description": "A signal based specifically on asymmetric treatment of opposing perspectives' arguments or reasoning, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"source_treatment": {
"description": "A signal based specifically on asymmetric journalistic treatment of sources or their claims, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
},
"framing": {
"description": "A distinct interpretive frame formed by at least two reinforcing textual choices, or null.",
"anyOf": [
{
"$ref": "#/$defs/signal"
},
{
"type": "null"
}
]
}
}
},
"summary": {
"type": "string",
"description": "Finnish summary of at most two short sentences containing only conclusions supported by non-null signal fields, or an explicit no-signal result when every signal field is null.",
"maxLength": 500
}
},
"$defs": {
"signal": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"score",
"target",
"stance",
"evidence",
"reasoning"
],
"properties": {
"score": {
"type": "integer",
"description": "Mechanism strength: 1 mild but explicit, 2 clear and material, 3 strong or systematic and dominant.",
"minimum": 1,
"maximum": 3
},
"target": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "The shortest unambiguous target name from the article, or null when no clear target exists."
},
"stance": {
"type": [
"string",
"null"
],
"description": "Direction toward the target. Must be null when target is null.",
"enum": [
"positive",
"negative",
null
]
},
"evidence": {
"type": "array",
"description": "One to three strongest exact quotations, each tied to the input part in which it appears.",
"minItems": 1,
"maxItems": 3,
"items": {
"type": "object",
"additionalProperties": false,
"required": [
"part",
"quote"
],
"properties": {
"part": {
"type": "string",
"description": "The input section containing the exact quote.",
"enum": [
"title",
"lead",
"body"
]
},
"quote": {
"type": "string",
"description": "One contiguous exact substring of the named input part, preserving all Markdown syntax, punctuation, spelling and inflection exactly.",
"minLength": 1
}
}
}
},
"reasoning": {
"type": "string",
"description": "Concise Finnish explanation of the concrete mechanism, why this field is more precise than adjacent fields, and why the score threshold is met.",
"minLength": 1,
"maxLength": 700
}
}
}
}
}
```
<article>
<title>
”Yhdysvallat ei ole jättämässä Eurooppaa” – suomalaiskenraalit eivät pelkää Trumpia
</title>
<lead>
Suomi on Yhdysvalloille hyödyllinen kumppani Venäjän patoamisessa. Olisi huono diili heikentää tätä kykyä, kansanedustaja (kok.), kenraali evp. Jarmo Lindberg sanoo.
</lead>
<body>
Presidentti Donald Trumpin hallinnon viime päivien puheet ovat herättäneet levottomuutta Euroopassa ja Suomessa.
Yhdysvallat on kertonut keskittyvänsä Kiinan uhkaan ja siirtävänsä sotilaallista painopistettä Tyynellemerelle.
Johtava sotilasmahti on viestinyt myös, että se ei anna Ukrainalle turvatakuita eikä halua sitä nyt Naton jäseneksi.
Jättääkö Yhdysvallat Euroopan oman onnensa nojaan? Pitääkö suomalaisten olla huolissaan turvallisuudestaan?
”Pajatsoa ei tyhjennetä näillä puheilla”
Ylen haastattelemat suomalaiskenraalit lyövät jäitä hattuun, vaikka Yhdysvaltain tarkempia suunnitelmia ei vielä tiedetäkään.
– Yhdysvallat ei ole jättämässä Eurooppaa, koska se tarvitsee Eurooppaa, sanoo valtiotieteiden lisensiaatti, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.
– Tässä ei olla pajatsoa tyhjentämässä vielä näillä puheilla, sanoo kokoomuksen kansanedustaja, puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali evp. Jarmo Lindberg.
Pyykösen mukaan läsnäolo Euroopassa on välttämätöntä, jos Yhdysvallat haluaa olla maailman johtava sotilasmahti.
– Ilman Euroopassa olevia järjestelmiä ja resursseja Yhdysvallat ei kykene operoimaan ympäri maailmaa. Sen vuoksi se ei voi lähteä täältä, Pyykönen sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi Wiesbadenin tukikohdan Saksassa, jossa on muun muassa Yhdysvaltain maavoimien Euroopan ja Afrikan joukkojen johtoesikunta.
Euroopassa on myös muun muassa Yhdysvaltain rakentamat Naton ohjuspuolustustukikohdat Romaniassa ja Puolassa. Niiden komentopaikka on Ramsteinissa Saksassa.
Lue tästä lisää Yhdysvaltain joukoista ja tukikohdista Euroopassa.
”Ei pitäisi aiheuttaa spekulatiivisesti huolta”
Suomalaisten ei tarvitse huolestua maan turvallisuuden heikkenemisestä tuoreena Naton jäsenenä, kenraalit sanovat.
– Ei pitäisi aiheuttaa spekulatiivisesti huolta asiasta, josta ei ole tehty ensimmäistäkään virallista päätöstä, Jarmo Lindberg sanoo.
– Nämä puheet ja teot ovat irrallaan toisistaan niin kuin edelliselläkin Trumpin kaudella, Juha Pyykönen arvioi.
Pyykösen mukaan Suomen kansallinen puolustus on nyt vahvempi kuin ennen Natoon liittymistä. Sen päälle tulee kaikkien Nato-maiden tuki tarvittaessa.
– Vaikka Euroopasta vedettäisiin Yhdysvaltojen joukkoja, niitä korvataan tarvittaessa muiden Nato-maiden joukoilla ja suorituskyvyllä.
”Juuri mikään ei muuttuisi Euroopan turvallisuudessa”
Kenraalit muistuttavat, että Trumpin hallinnon aie vähentää sotilaallista läsnäoloa Euroopassa ei ole uusi asia. Niin linjattiin jo presidentti Barack Obaman kausilla 2009–2017.
Toisin on silti käynyt. Trumpin ensimmäisellä kaudella 2017–2021 ja Venäjän hyökättyä vuonna 2022 Ukrainaan Yhdysvallat on merkittävästi lisännyt sotilaallista panostustaan Eurooppaan.
Nyt Trump on tehnyt selväksi sen, että Euroopan on maksettava entistä enemmän puolustuksestaan. Toistaiseksi ei ole kerrottu, mitä Yhdysvaltojen sotilaallinen vetäytyminen Euroopasta käytännössä tarkoittaisi.
– He saattavat harkita joidenkin joukkojen vetämistä, mutta sitä ei ole vahvistettu ja yksilöity, Jarmo Lindberg sanoo.
Yhdysvaltojen joukkojen koko Euroopassa on nyt reilut 80 000 henkeä. Määrä on kasvanut noin 20 000:lla Venäjän hyökkäyksen aikana helmikuusta 2022 lähtien.
Jos joukkoja vähennettäisiin Trumpin kaudella vaikkapa 10 000 hengellä, se ei muuttaisi juuri mitään Euroopan turvallisuudessa, Juha Pyykönen arvioi.
– Se olisi enemmänkin tavanomaista toiminnan tehostamista ja painopisteen siirtoa.
Viime yönä presidentti Trumpilta kysyttiin, voisiko hän osana rauhansopimusta presidentti Putinin kanssa vetää kaikki Yhdysvaltain joukot Euroopasta.
– Kukaan ei ole pyytänyt minua tekemään niin, joten en usko, että meidän tarvitsisi tehdä niin. En haluaisi tehdä niin, Trump vastasi.
”Olisi huono diili Yhdysvalloille”
Kenraalit katsovat, että Yhdysvaltojen osittainen vetäytyminen Euroopasta ei heikentäisi Suomen Nato-jäsenyyttä ja kahdenkeskistä puolustusyhteistyösopimusta (DCA) Yhdysvaltain kanssa.
Vuonna 2024 solmittu DCA-sopimus helpottaa amerikkalaisjoukkojen toimintaa Suomessa sekä mahdollistaa niiden aseiden ja tarvikkeiden varastoinnin Suomen maaperällä. Samanlainen sopimus on muilla Pohjoismailla.
Suomi on strategisesti tärkeällä paikalla ja Yhdysvalloille hyödyllinen kumppani Venäjän patoamisessa, Lindberg sanoo.
– Olisi huono diili Yhdysvalloille, jos tätä kyvykkyyttä heikennettäisiin.
Amerikkalaisia Nato-sotilaita nähdään Suomessa jatkossakin
Suomalaiset voivat miettiä, nähdäänkö meillä enää amerikkalaisia Nato-sotilaita, jos Yhdysvaltain vetäytymispuheet toteutuvat.
– Ei se sitä tarkoita. Nythän ne ovat harjoitelleet täällä pari vuotta intensiivisesti, ja sama meno varmaan jatkuu, mutta tuskin kasvaa, valtiotieteiden lisensiaatti, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen sanoo.
Myös Jarmo Lindberg arvioi, että Suomen Nato-turva ei oleellisesti muuttuisi Yhdysvaltain vetäytymisliikkeistä huolimatta. Hän muistuttaa, että Natossa on oma päätöksentekokoneisto ja 32 maata.
– Mitä ilmeisimmin kautta linjan Nato-maat nostavat puolustusbudjettejaan ja uudet, enemmän joukkoja ja kalustoja sisältävät operatiiviset suunnitelmat toimeenpannaan.
”Yhdysvallat ei voi vasemmalla kädellä luvata turvatakuita”
Huolta Euroopassa on herättänyt myös Yhdysvaltain puolustusministerin Pete Hegsethin lausunto, ettei Yhdysvallat anna turvatakuita Ukrainalle rauhanneuvotteluissa.
Juha Pyykönen ymmärtää Yhdysvaltain kantaa.
– Uskottavuudesta on pidettävä huolta, kun turvatakuita annetaan. Yhdysvallat ei voi vasemmalla kädellä luvata turvatakuita, koska niitä on luvattu niin monelle maalle.
Vaikka Yhdysvallat ei lähettäisikään joukkoja Ukrainan maaperälle, se takaa tavalla tai toisella Ukrainan turvallisuutta, Pyykönen arvioi.
– Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan Naton yhteisesti sovittua etua, joka on tällä kertaa se, että Ukraina säilyy itsenäisenä ja suvereenina.
Hegsethin lausunto siitä, että Ukraina ei voi päästä Naton jäseneksi rauhanneuvotteluissa, on tulkittu laajalti myönnytykseksi Venäjälle.
Kansanedustaja, kenraali evp Jarmo Lindbergin mielestä Yhdysvaltain linjaus voi olla myös Ukrainan etu.
– Jos Nato-jäsenyys ei ole osa rauhanneuvotteluja, niin silloin Venäjä ei pääse sanomaan näkemystään Ukrainan puolueettomuudesta. Mielestäni on kaksi eri asiaa, onko Ukrainan Nato-jäsenyys osa rauhanneuvotteluja ja onko se koskaan mahdollinen.
Juttua muokattu 19.2. klo 13.02: Lisätty presidentti Trumpin vastaus kysymykseen, voisiko Yhdysvallat vetää kaikki joukkonsa Euroopasta osana Ukrainan rauhansopimusta.
</body>
</article>
Viestissä on ensin ohje, sitten vastauksen muoto (JSON-skeema) ja lopuksi artikkeli. ChatGPT vastaa samassa koneluettavassa JSON-muodossa kuin meidän analyysimme.
